Palataanpa ajassa takaisin toukokuun alkuun äitienpäiväviikonloppuun, kun kesä antoi itsestään ensimmäisiä merkkejä ja kisattiin omissa kisoissa yhteensä kuusi rataa. Otsikon kaksi asiaa liittyy vain osittain toisiinsa.
Lilin kanssa ollaan kisattu agilityssä vuodesta 2011 asti ja vasta nyt ensimmäisen kerran kisattiin omissa kisoissa ulkokentällä :D Muista edes milloin viimeksi treenattukaan ulkona. Lilin kanssa en uskonut että tässä mitään ongelmia tulisi olemaan, mutta Nomin takia käytiin edellisenä päivänä vetämässä porukkatreenit ulkokentällä. Kovasti nollaa pukkasi molemmille 1-luokan radalta eri ohjauskuvioillakin ;)
Kaikki viikonlopun radat oli Henri Luomalan käsialaa ja oikein kivoja ratoja olikin! Lilin urakka alkoi lauantaina aamusta heti hyppärillä. Hyppäri oli helppo ja nollia tulikin roppakaupalla osallistujille. Muutamassa kohdin mentiin pitkäksi, joten aikaahan paloi, mutta nollalla on aina kiva aloittaa.
Toisella radalla ehdin jo mielessäni kiroilla puomin kontaktivirhettä, mutta tuomari oli ollut eri mieltä, kannatti siis tehdä rata loppuun :) Ei muita kauneusvirheitäkään, joten nollalla maaliin ja tuplanolla näin tehtynä! Tulosluettelo herätti osaltaan hilpeyttä, ainoastaan kolme nollaa ja kolmen kärki järjestyksessä bc, snautseri, bc :D No Lili ei ainakaan turhia tuhlannut kontaktilla seisoskeluun ;)
Kolmannella radalla oli jo molempien päät pehmentyneet lämmöstä tai jotain sellaista. Oma suunniteltu pakkovalssi muuttuikin persjätöiksi ja Lilin mielestä se tarkoitti ettei suoraan nenän edessä olevalle A-esteelle voinut mennä vaan kulman takaa löytynyt putki oli oikeampi vaihtoehto. Voihan hölmöt. Radalta tuli vain yksi nolla...
Tälle keväälle ei Lilille enempiä kisoja olekaan suunniteltu vaan jatketaan juhannuksena Savonlinnassa Jussin Juoksuissa. Syksylle toivotaan myös vähän enemmän startteja kuin mitä viime aikoina on ollut edellyttäen että kunto kestää ja eikä vauhtia enempää menetetä. Kokenut koira ei tietysti niin paljon treenejä enää tarvitse, mutta voisi sitä silti useammin treenailla kuin mitä viime aikoina on tullut tehtyä muista kiireistä johtuen.
Sunnuntaina jatkettiin Nomin kanssa ja olihan iltapäivällä kentällä kuuma! Ja Nomi vielä pitkässä turkissa, joten aina löytyy hyviä syitä löntystelyyn ;) Mutta hienosti keskittyi tekemiseen ulkokentälläkin, vauhtia vaan olisi saanut olla reippaasti enemmän...
Eka agilityrata ilman ratavirheitä teemalla "tulee, tulee, jaksaa, jaksaa" :D No ei oikein jaksanut, vaan yliajalle mentiin taas. Aika huima pudotus vuoden takaiseen vauhtiin verrattuna :(
Toka radalla sama tahmeus jatkui. Nyt ehti käydä haahuilemassa vähän ylimääräistäkin ja ottaa yksi kielto hypyltä. Mutta kepit onnistui jälleen vaikka oli puomi heti takana houkuttimena. 5 vp + reilusti yliaikaa.
Nomin toistaiseksi ellei jopa lopullisesti viimeinen kisarata eli hyppyrata oli vuorossa viimeisenä. Kun ei tulostavoitteita voinut asettaa niin piti haastaa itsensä ohjaamaan koko rata vain ja ainoastaan pelkillä persjätöillä :D Aika moneen kohtaan ne ihan sopikin ;) Kepit jaksoi tehdä vasta kolmannella yrityksellä. Viimeiset kaksi estettä taas tultiin vauhdilla. Niin että kyllä sitä jaksaisi jos vaan kehtaisi.
Mutta jos ei Nomia kiinnosta niin erästä pientä tyttöä ainakin luulisi kiinnostavan. Ja ehkä korkea aika ohjata se energia johonkin järkevämpään kuin veljensä kanssa nahisteluun :D
