Ihan kivat kisat

Ei aikaista herätystä, kaunis aurinkoinen päivä ja kaksi nollaa kolmelta radalta, niin ei ihan huonosti voinut mennä...?

Koira hoiti hommansa, ohjaaja puolestaan yritti sabotoida suoritusta parhaansa mukaan mm. UNOHTAMALLA RADAN TAAS JO TOISEN KERRAN!!!  Taitaa olla päivän viimeinen startti liikaa, tällä kertaa vielä yritin ihan tosissani tsempata. Tämän lisäksi perussäätämistä ja myöhässä olemista.

Kevään ensimmäiset ulkokisat Mikkelissä ja tuomarina Marja Lahikainen. Radoissa ei sinänsä valittamista, kivoja kohtia, mutta myös niitä meidän heikkouksia. Jos viimeeksi Mikkelissä startattiin radalla ensimmäisenä, niin nyt oli startti vasta yli 50 maksikoirakon jälkeen. Ei ihan paras lähtöpaikka sekään, vähemmästäkin alkaa puuduttamaan.

Hyppiksellä aloitettiin. 270 asteen käännöksiin oli ihan pakko testata jaakotusta, eikös se riitä että harjoittelee asian ekaa kertaa lämppäriesteellä :) Ei ihan toimivin ratkaisu, vekissä arvelutti että lähteekö mukaan vai hyppääkö viereisen hypyn. Kepit avokulmaan ja takaaleikkaus, ekaa kertaa kisoissa, tätä sentään ollaan harjoiteltu :) Kisatilanne aiheutti Lilillä sitten epävarmuutta, mutta onneksi vain hidasti (reilusti...) kepeillä, eikä jättänyt niitä kesken. Loppusuoralla jäin taas seisomaan ja kaukaa ohjattuna ei Lili varmasti käänny takaaleikkauksella vasemmalle omatoimisesti. Vähän meni säätämiseksi loppu pyörähdyksestä johtuen, mutta nollalla kuitenkin maaliin.

Eka agirata. Nyt olisi ihan suosiolla kannattanut vekata hypyn ulkokulma... Kääntyi liikaa ja kun yritin tätä pelastaa, niin törmäsi jalkaan, jolloin kosketuksesta vitonen. No virhe siitä olisi tullut joka tapauksessa, kielto tai hyl. Kuvittelin pärjääväni puomilla Lilille juoksukilpailussa, että saan vietyä putken kauimmaiseen päähän. Never gonna happen... Hylyn jälkeen kontaktinillitystä, ei pysähtynyt keinulle, joten siitä annettiin palautetta. Voi kirstus että nuo vedot tuottaa tuskaa, pitäis vissiin joskus treenata nekin kuntoon, kun ei niitä aina voi päällejuoksuiksi muuttaa.

Päivän viimeinen rata. Moni tiputti tokan riman, jos ohjaaja meni vastaanottamaan kolmosen luota. Otettiin tietoinen riski harjoitusmielessä, tuossa olisi pystynyt hyvinkin varmistelemaan. Lilikin hipaisi kakkosen rimaa kevysti, mutta ei tiputtanut. Lähti myös keppien jälkeen valssiin mukaan, edistystä :) En meinannut millään osata päättää kummalta puolelta vien seuraavan hypyn. Vetopuolelta mentiin (jotenkuten) vaikka minä sitä niin kammoankin. Lili haki hienosti putken A:n vierestä. Sen jälkeen joku ohjaajan älynväläys - takaaleikkaus putkelle, mutta tottakai minä ehdin toiseen päähän valssaamaan?!? Idiootti koiran edessä jälleen. Tästä vielä selvittiin ja seuraavasta takaakierrosta, kun ei tyylipisteitä mietitä, sen jälkeen oltiinkin menossa ihan johonkin muuhun suuntaan kuin piti. Kunnes välähti, että piru suoraanhan se rata jatkui. IDIOOTTI. Lopun hyppyneliö meni jo vähän sinne suuntaan ja ihmetys oli suuri kun kaikista noista säätämisistä huolimatta ei ratavirheitä ja eikä edes yliaikaa :) Joten päivän toinen nolla. Sijoitus ynnä muut.

  

Hennalle kiitos agiratojen kuvaamisesta!

Jos Kotkassa ensi sunnuntaina olisi sitten vähän sujuvampaa menoa. Tai edes muistaisi radan? Ei mitään uusia treeniaiheita, hoitaisi ne vanhat ongelmat ensin kuntoon...

Piina ohi

Onko vaikea motivoitua aamuisin lähtemään töihin? Ajatteletko töissä vain kotiin pääsyä ja miten mukavaa olisi illalla rentoutua sohvalla töllön ääressä? No, pistäpä saman katon alle juoksuinen narttu parhailla päivällä ja leikkaamaton uros, niin johan töissä viihtyvyys kasvaa sellaiset 1000%, voisi viihtyä töissä vaikka viikon putkeen. AAARGH!!!!

Ja sitten on muka sellaisia uroksia, jotka ei astu, kun mamma on kerran kieltänyt... No epäilemättä sellainen on arjessa miellyttävämpi kun täysin järkensä menettänyt kiimainen elukka, joka vaan huutaa ja riehuu... K-o-k-o v-i-i-k-o-n. Olisi ollut hoitopaikkaakin tarjolla, mutta kun ei ole valitettettavasti vielä niin yksinkertainen elukka että kun narttu poissa silmistä, niin poissa mielestä myöskin... Lili "siveyden sipuli" oli ihan samaa mieltä, että ihan sekoa porukkaa, yks kiimainen pässi huutaa ja yrittää astua, pikkuportto taas tarjoilee itseään jatkuvalla syötöllä...

Nyt ollaan juoksuissa jo voiton puolella ja pikkuhiljaa päästään palailemaan normaaliin arkeen. Vielä on Nomi varsin hurmaavan tuoksuinen, joten saa nähdä mikä Milanin keskittymisen taso on vapun tokokokeessa vai viekö hajut mennessään. Nomi taitaa päästä hallille vasta kokeen jälkeen :) Rankkaa tuollaiset viikot on "vanhuksellekin" - ääni meinaa mennä ja trimmauspöydällä ei kestetä enää pystyssä kun yritetään nukkua seisaallaan... Tulihan muuten kiire viimeistellä trimmi.

Seuraavaksi trimmiin pääsee Nomi, sitten joskus toukokuun puolella. Karvat veks ja uusi look tilalle!

Vaikka bambipaitaa...

Tai pehmoista chenillehaalaria...

Trikoohaalarin kasvuvarat on talven aikana kadonneet johonkin?

Omistajalle puolestaan D.O. tiimicollegea vaivanpalkaksi :)

Lili ei antanut muiden höyryilyn haitata vaan aksaili viikollakin pariin otteeseen pätevästi. Ensin käytiin lauantaina tekemässä itsenäisesti ryhmätreeneihin tarkoitettu harkka. Vaivaiset 42 estettä :) Ihan kiva, että oli aikaa tehdä tuota itsekseen ja hyvin pelitti kun vaan itse liikkui rohkeasti. Toisaalta niin pitikin homman toimia, kun noita asioita ollaan jo edellisisssä treeneissä käyty läpi. Tehtiin rata kolmessa osassa.



Kakkonen niistolla, ennen ja jälkeen muurin persjätöt (turisti-Milan treenaili näillä takaaleikkauksia), kasi niistolla, ysille vastakäännös, 13 jaakotuksella. Taas persjätöt ennen ja jälkeen muurin, 19 niistolla (huippukäännös!), renkaan jälkeen persjättö ja seuraavalla suoralla niitä lisää :) 29 niistolla, 32 joko pakkovalssilla tai takaakierto-persjätöllä ja 33 viskileikkauksella/takaaleikkauksella. Heitto 36 hypylle ja hanaa, valssi renkaan jälkeen, takaaleikkaus muurille ja veto putkeen. Olihan huippua!

Maanantain ryhmätreenit, vain 24 estettä :) Harjoituksen teemana oli tuo keskihyppy ja siitä vastakkaiseen putken päähän. Toimi takaaleikkauksilla saletisti!

Kakkonen ennakoivalla, 5 takaaleikkauksella, vekkaus seiskalle ja takaaleikkaus A:lle. 11 taas takaaleikkauksella. 15 hypylle vähän sylkkärin tyyppinen leikkaus (kääntyminen vastaan; kädet lähellä kroppaa!), että kääntyi suoraan oikein. Pituus meni valssilla oikein mukavasti, mutta saatiin vihdoin toimimaan myös lähetyksenä. Pitää vaan kääntyä vastaan, jolloin seuraava hyppy valssilla. Kepeille mentiin myös onnistuneesti valssilla. Loppuun vielä kontaktitreeniä niin että heitin pallon vauhdissa eteen ja perään sai mennä vasta vapautuskäskyllä.

Hyvät treenit, paluu todellisuuteen sitten sunnuntain kisojen jälkeen...?

Niin, ja vielä Nomi Lpr:n näyttelytunnelmissa...

Menolippu Jyväskylään sekä superbonus!

Monesti se on pienestä kiinni, tuleeko nolla tai hyl. Hylkytiliä ehdittin jo kartutella tämän vuoden ensimmäisissä kisoissa, joten nyt oli korkea aika jo niille nollille tai sitten saisi vähäksi aikaa unohtaa koko kisaamisen ja keskittyä harjoittelemiseen.

Lauantaina kolme starttia ja sunnuntaina kaksi. Makseilla kaikilla radoilla uusi tuttavuus Tuomo Pajari. Suht helppoja ratoja, erilaisia putkihoutuksia löytyi joka radalta, mutta tällä kertaa onnistuttiin välttämättä karikot. Voisi todeta että kerrankin!

Ekalta radalta tippui lopusta rima. Voi pahus!

Tokalta radalta nolla! Voitto putkilotossa pienen arpomisen jälkeen :) Oikeaan putken päähän oli aivan suora linja A:lta, mutta niin vain koirat pongaili joko väärää putken päätä tai sitten viereistä putkea. Muutama kaarros vähän pitkäksi.

Kolmannelta myös nolla! Toinen tuplanolla siis :) Jalat ei enää liikkuneet mihinkään tai jos liikkui niin väärään suuntaan. Alussa olin tyrkätä Lilin putkeen, kun valssi tuli tehtyä väärin. Olisi voinut muutenkin olla sujuvampaa tehdä tämä päällejuoksulla ja seuraavalla hypylle ennakoivaa valssia ja toisen siivekkeen kautta putkeen. Kaikki suunnitellut valssit myös muuttui takaaleikkauksiksi. Ei tyylipisteitä :)

Sunnuntai-aamuna jatkettiin. Ainoa huolta aiheuttanut kohta oli putki-puomierottelu. Tuollaista kulmaa ollaan treenattu, mutta vain niin että ensin on palkka valmiina odottamassa puomin päässä puomin vetovoimaa vahvistamassa. Nyt piti saada onnistumaan heti ekalla. Tuurilla (tai taidolla) tästä selvittiin eikä kompastuttu mihinkään muuhunkaan, joten nolla! Tuomari antoi herkästi virheitä lentokeinusta, mistä ei normaalisti ole tullut, videolta kun katsoo niin aika lähellä tuokin oli... Joka tapauksessa SM-nollat näin kasassa! Viime vuonna olin ensimmäistä kertaa SM-kisoja katsomassa ja totesinkin, että ensi vuonna en kyllä lähde Jyväskylään asti niitä katsomaan. Ei käynyt pienessä mielessäkään, että voitaisiin sinne tänä vuonna osallistua yksilöissä. Menestyspaineet on ihan joillain muilla, meillä on kisoihin ihan eri motiivi :)

Epävirallisista tuloksista kävin katselemassa mielenkiinnosta vain radan aikoja, että kuin paljon kärjelle hävittiin. Ei paljon. Olisi tietysti voinut katsoa kuinka paljon niitä nollia oli tullut... Lähdettiin Lilin kanssa jäähdyttelylenkille ja yllätys olikin melkoinen takaisin tullessa kun selvisi, että oltiin saatu eka SERT-A. Eikä! Nollia oli tullut lopulta vain kaksi ja Tiinan & Arwon sertikiintiö oli juuri sopivasti meidän kannalta tullut täyteen, joten serti siirtyi meille! Kun sitä vähiten odotettiin... Vain salaa haaveiltu... Viime syksynä sitä jo kahteen otteeseen tarjottiin, mutta ei riittänyt taito tai kokemus sitä ottaa. Ei ole pikkusnautserilla helppo noita napsia, mutta jos onni olisi joskus myötä...

Viimeiselle radalle ei ollut enää paineita. Virhearvio rataantutustumisessa, katsoin että linja takaakierrosta vinohypylle olisi aivan suora, ettei tarvitsisi vetää oikealla puolelle. Joo, ohjaa älä oleta :) Putkeen selvittiin oikein, mutta sen jälkeen olisi pitänyt muista käydä hyppäämässä hyppy takaakiertona. Ei muistanut, eikä huvittanut enää loppua käydä vääntämässä, joten juoksujalkaa radalta suorinta tietä pois.

Videot kaikista radoista. Suositus: katso ilman ääntä. Siinä missä taito loppuu karjuminen alkaa :) Onhan tuossa vielä tekemistä, mutta pikkuhiljaa koko ajan eteenpäin... Vuosi sitten tähän aikaan ekat kisat vasta kakkosissa takana ja nekin vielä hylkyinä...



Pieni raskaan työn raataja :)

Päivän väri - keltainen

Vuoden Toko-Snautseri III 2011

Vuoden Agi-Snautseri III 2011

(ois kannattanu vähemmän ryssiä niitä viime syksyn kisoja :)

Vuoden Snautseri III 2011

(kaikki lajit yhteensä, edelleen olisi kannattanu vähemmän ryssiä niitä kisoja :)

Jep! Ahdistaa siis vielä enemmän, ettei tälle vuodelle vielä yhtään tulosta...

Pääsiäisen kestänyt takatalvi mahdollisti vielä jäällä lenkkeilyn, mutta nyt pitää jo etsiä jo tukevampaa maapohjaa :) Parhaimmillaan tämä vuodenaika tarjoaa mahtavimmat lenkkeilykelit, auringonpaistetta ja hankikantoa, ilman mitään ötököitä...

Pitkästä aikaa kun selvittiin pelloille (sinne kun joutuu ihan kävelemään ensin, toisin kuin jäälle), niin Lili ja Nomi juoksi kuin viimeistä päivää. Kyllä ne jaksoikin. Lyhyt piipahdus vaihtui vähän pidemmäksi, koko reissuun taisi mennä kaksi tuntia. Ei siis mennä joka ilta :) Seuraavalla kerralla meno oli vähän jo hillitympää, mutta kivaa silti. Tältä reissulta muutama video.

Milanin mielestä tämä on parasta jäisellä hangella:

Tämän Milan jättää suosiolla väliin :)

 

Nuoret ne jaksaa :)

Viiden startin mahdollisuus

Tulevana viikonloppuna taas kisoja tiedossa. Lauantaina kolme starttia ja sunnuntaina kaksi, kaikki kotimaisemissa. Yhteensä siis viisi mahdollisuutta kartuttaa nollatilia tai vaihtoehtoisesti kasvattaa hylkyputkea... Itse suorituksessa ero noiden kahden tuloksen välillä voi olla hyvinkin pieni. Maksit aloittaa molempina päivinä, toivottavasti ollaan suoritusvuorossa vasta loppupäässä, itsellä kun on suuria vaikeuksia hahmottaa rataa, jos ei pääse katsomaan ensin muiden suorituksia. Karmeat muistot viime syksyn Mikkelin kisoista kun joutui ensimmäisenä starttaamaan, radan muistaminenkin teki jo tiukkaa. Itse suorituksesta sitten ei kannata edes puhua...

Mutta ei kisoihin ilman treeniä mennä! Pääsiäisestä meni puolet taatun laadun koulutuksessa Katin johdolla. Ensimmäisenä päivänä löydettiin yksi tosi paha kompastuskivikin... Ensin perjantaina odotti tällainen haaste:

Se ylitsepääsemätön kompastuskivi oli sitten alun 5-6 putkesta putkeen puomin toiselta puolelta ohjattuna. Ei sitten onnistunut mitenkään edes vahvasti avustettuna. Jo se että sai kääntymään putkesta oikein oli suuren haasteen takana. Kääntyi hyvin herkästi vasemmalle esteitä kohti, oma rintamasuunta piti kääntää ajoissa ennen putkeen menoa oikealle kertomaan käännöksestä. Neloshypyn takaaleikkausta viilattiin eräänkin kerran, kun se kääntyminen on mitä on... Seiska twistillä, kasille lähetys ja valssi ennen puomia. Taas lähetys hypylle ja pakkovalssilla 12 & 15. 17 takaakierto + persjättö, 18 niistosokkarilla, 19 backlapillä. Kepit Lili pujotteli joka kerta hienosti loppuun itsenäisesti! Putkihässäkkä toisinpäin ja kas nyt ei ollut sitten yhtään mitään ongelmaa. Pituudelle valssi, kun ei muuten taaskaan kääntynyt hyvin seuraavalla hypylle. Lopun vaikeudet oli lähinnä ohjaajan päässä, että muisti kummalta puolelta ne mennään :) Päällejuoksut Lili kyllä hanskaa!

Seuraavana päivänä jatkettiin. Ensimmäinen ajatus radasta oli, että miljoona tapaa unohtaa rata ja putki-puomierottelu ei onnistu varmasti. Mutta ei se ihan niin sitten mennyt :)

On se ihminen taas rapakunnossa... Mut hei, ostin näyttelysyä uuden vetovyön ja liinat nimenomaan juoksua varten, joten jos se myöskin motivoisi juoksulenkille. Viimeistään sitten kun on lumet sulanut :)

Alku toimi hyvin sivuttaisirrotuksella vaikka sitä ei ole juurikaan harjoiteltu. Kolmosen päällejuoksu ajoissa ja ei liian tiukkaa linjaa nelosella, ettei lipsahda takaakiertoon. Putken jälkeisiä hyppyjä sitten viilattiinkin, että saatiin käännökset asiallisiksi. Videon kuvakulma hämää sen verran, ettei kaarrokset kunnolla näy. Kutoselle vekkiä, seiska päällejuoksulla, kasilla takaakierto-persjättö nopeampi kuin valssilla. Ysi tehtiin ensin persjätöllä, mutta paremmin toimi ensin ysille vekkaus ja kympille sitten takaaleikkaus. On se kääntyminen työn takana, mutta toisaalta ei ihan heti ota kieltoja tai tiputa rimoja... 11 niistolla, pyöritys 12, valssit 13 ja 14 jälkeen. Kun vaan ohjaaja malttoi rauhassa antaa koiran mennä puomille, niin ei tässä kohtaa mitään ongelmia. Vain yksi ryssiminen heti ekalla kerralla oli hyvä saldo. Lähetys 16 hypylle ja menoksi. Muuri niistolla, vain viimeisellä kerralla lipsahti putkeen. Ekalla kerralla kielto, muurilla pitää vähän enemmän malttaa kuin tavan hypylle. Hienosti kääntyi putkesta, ei kaarrattunut yhtään. Ensin kokeiltiin 25-26 väliin valssia, varmempi mutta ehkä vähän hitaampi. Tähän treenattiin myös ensin vekkiä hypylle ja siitä veto putkeen. Toimi tosi hyvin, eri asia milloin uskaltaa tehdä kisoissakin :)



Maanantaina illan päätteeksi lähes kahden tunnin ryhmätreenit. Sen verran kiristyi pakkanenkin illan mittaan, että alkoi jo varpaita paleltamaan. Radalla oli lähinnä tuskan hiki :) Välistävedot tai vedot yleensäkin ei todellakaan ole meidän vahvuus, eikä ole eilisen jälkeenkään. Eikä näköjään moni muukaan asia...

Kaksi treeniä, ensin 1-18 ja toisella vedolla 21-37:

Kakkoshyppy rohkeammin, lähetys takaakiertoon ja reipas liike kohti putkea. 9-10-11 välistävetoja yritettiin nätisti ja vähemmän nätisti. Jos on ihan pakko tehdä välistävetona useampi peräjälkeen, niin kannattaa vaan peruuttaa armottomalla vauhdilla. Mutta parempi ratkaisu on tehdä taaksetyöntönä-päällejuoksuna, sujuu noin niinkuin miljoona kertaa paremmin ja ehtii sen verran edelle että putkeekin menee kivuttomasti. Jos jää jälkeen niin viimeisen hypyn voi tehdä leikkauksella. Okseri veti kovasti puoleensa putkesta tultaessa, päätyi lopulta puomille, mutta ylösmenokontaktista ei tietoakaan...

Toisessa harjoituksessa Lili esitteli mm. irtoamistaitojaan. Silloin kun ei niitä tarvittu... Okseri otettiin pois häiritsemästä, jäljellä oli vain siivekkeet aidan vieressä, mutta silti sinne oltiin menossa, hoh hoijaa... Pitkästä aikaa porsasteli oikein kunnolla myös puomin alasmenokontaktin. Ei näköjään kannata mennä palkkaamaan kontaktista, vaatia vaan suorittamaan :) Välistävedot tehtiin ihan suosiolla päällejuoksuina, viimeiselle kokeiltiin ensin viskileikkausta, mutta oli neiti sellaisella menolla liikenteessä, että vaihdettiin saksalaiseen. Ja taas treenattiin tiukkaa takaaleikkausta muurille. Muurille toistamiseen tullessa irtoili ihan omiaan takana näkyvälle hypylle, hmm. Kepeille oli ihan suora linja ja Lili ensin lähtikin sinne, kunnes päätti mennä putkeen. WTF? Ja vielä kaksi kertaa. Loppu sentään sujui hyvin, keppien jälkeen persjättö, 35 niistosokkarilla ja heitto 36:selle.

Tästä on hyvä jatkaa kisoihin, ei ihan heti kuvittele liikoja menestyksestä :D

Nominkin aloitti vihdoin ja viimein juoksunsa viikko sitten. Hermoja raastavaa vinkumis- ja huutoviikkoa odotellessa. Treenitaukoa pikkuneidille siis loppukuu ainakin hallitreeneihin.

Kerta neidit aksaili ja misseili niin Milanille jäi tokoilu, pääsi perjantaina ihan yksi treenaamaan. Luksusta molemmin puolin! Tehtiin ensin kokeenomaisesti kaikki liikkeet putkeen ja näköjään tehdään kokeeseen asti joka harjoituskerta. Sen verran pahasti alkoi taas lopun liikkeet pissimään vanhaan malliin. Into ei niinkään näyttäisi loppuvan palkattomuuteen, mutta epävarmuus kasvavan. Joku ihmeen aivopieru oli ängetä koko ajan ruudusta ulos. Ei käy aika pitkäksi, kun tupsahtalee eteen uusia yllättäviä ongelmia!

Nomin ensiesiintyminen

Kehässä onnellisesti ohi :)

Ja esiintyi kuin oltaisiin ennemmänkin treenattu, luonnonlahjakkuus siis! Seisotukset oli piiitkät, mutta hyvin neiti malttoi. Eikä nenäkään iskeytynyt juoksuosuuksissa maahan. Videokooste kehästä:
Elena Ruskovaaran arvostelu kuului näin:

"Erittäin narttumainen, hyvänkokoinen jäntevä ja hyväluustoinen kokonaisuus. Nyt vähän pitkä lanne. Voimakkaat takakulmaukset, varsin hyvin kulmautunut myös edestä. Hyvä pään malli ja oikein asettautuneet korvat. Vähän kookkaat, tarpeeksi tummat silmät. Sopiva kaula. Vielä pentumaiset liikkeet, löysä edestä. Kaunis sujuva ravi. Esimerkillinen hännän asento ja hieno esiityminen. Karva saa karhentua iän myötä." JUN ERI1


Henk.koht. sanoi minulle, että SA:ta ei tule vielä pentumaisten liikkeiden takia. Mutta hyvä aloitus ja eiköhän pentumaisuus karise kun ikää on enemmän kuin 12 kk :)

Lili aksaili perjantaina ja launtaina ahkerasti, mutta niistä myöhemmin, kun saa videot julkaisukuntoon. Koiramainen pääsiäinen siis :) Huomenna ainakin shelttikehän laidalla, hännän kannosta riippuu, joutuuko kehäänkin asti :)

Bling bling

Prinsessan uusi näyttelyhihna :D Täältä. Eihän sitä nyt sovi ihan missä "rytkyissä" kehään mennä, pitää näyttää vähintään tulevalta kuningattarelta! Jos tuo ilmekin olisi sitten vähän reippaampi eikä perus snautserin mökötys jonka Nomi niin taitaa :)

No vähän tuossa vaiheessa väsytti, kun ensin aksailtu, odoteltu muiden tokoilua, misseilty, painittu Muskan kanssa ja sen jälkeen joutui taas trimmauspöydälle suihkun kautta...

Kevät keikkuen tulevi...

Lauantaina otettiin ilo irti viimeisistä jääkeleistä. Aamulla pitkä lenkki ja illalla vielä juoksemaan (!) - huomattavasti houkuttelevampi vaihtoehto ja tassuystävällisempi kuin sepeli pyöräteillä...

Nomi pätevänä tänään ryhmätreeneissä. Niisteltiin, painettiin suoraa, ennakoitiin valssia ja taas mentiin suoraa. Sekä kepitettiin ensin viidellä ja sitten neljällä ohjurilla etupalkalle. Mikä vauhti! Kontaktilla liinat kiinni ja pikainen vapautus etupalkalle. Lilillä ei tänään ryhmätreenejä, mutta treenailtiin kotona kontakteja etupalkalle niin että minä jään taakse. Ei oo helppoo...

Milania ei huijattu edes tunnarissa vaikka oli väärinä Blackyn käyttämät kapulat. Hyvä, hyvä.

Vapaata viikonloppua ja trimmiä odotellessa...