maanantai 5. joulukuuta 2011

Mennään eikä meinata

Nyt on 12 viikon putkikin, joka-viikonloppu-kisoja/koulutusta, hoidettu kunnialla läpi. Viikonloppuna otettiinkin sitten viimeisetkin mehut irti. Valmistautuminen aloitettiin jo perjantaina, kun käytiin hallilla treenailemassa ajatuksella ylimääräiset energia pois, niin ovat sitten kilttejä seuraavana päivänä äitin hoivissa. Ja kun torstain treenit jäi väliin, kun oli muuta ohjelmaa. Kuten kakun ja torttujen syömistä sekä vanhenemista...

Kolme koiraa, pennusta 3-luokkalaiseen, mutta ihan hyvin niillä voi samaa rataa treenata :) Tehtiin yhden toisen blogin innoittamana penskalle sopivaa etenemistreeniä ja kaahaus tekee välillä hyvää muillekin. Olihan Nomi taas pätevä. Riman korkeudella on vissi merkitys, Nomilla rimat vielä maassa ja Lilillä/Milanilla 60 cm ja loppusuora tultiin lähes samaa vauhtia. Treenailtiin myös puomia/kontaktia sekä rengasta ja muuria. Renkaan Nomi on oppinut nopeasti. Kun oli ensin saatu vauhti päälle, niin sitten oli hyvä treenata isommilla parroilla suoran jälkeen kääntymistäkin. Kääntyy, kun aloittaa kääntämisen suunnilleen jo edellisellä esteellä :) Milankin oli yllättävän taipuisa. Kun ei odota mitään niin pääsee yllättämään.

Lauantaina olikin sitten herätys klo 03:00, ai kamala... Koirille pikapissitys ja saivat sen jälkeen jäädä vetelemään sikeitä, kun oma matka jatkui Hannelen ja Merrin kanssa kohti messaria. Ajoissa kun oltiin niin ei ruuhkista tietoa yhtään missään :) Ja toki kun itse olet kunnolla ajoissa, niin sitten kehä on myöhässä. Varsinaisesti ei tullut seurattua mitään kehää kokonaisuudessaan, pätkiä käppänä- ja snakukehistä sekä shelteistä Merriin asti. Sen jälkeen oli vuorossa ehkä päivän tärkein osuus eli shoppailu :) Parilla kassillisella selvittiin ja tarttui mukaan jotain hyödyllistäkin. Nomia varten uusia trimmaustarvikkeita sekä motivointileluja, herkkuja ja pakkohan sitä oli muutama lelukin ostaa, kun niitä on kotona niin "vähän". Nomi oli koko päivän riekkunut Muskan kanssa sekä kävellyt edestakaisin kotonta äitin luokse, joten oli aika väsynyt siinä vaiheessa kun tultiin puolen viiden aikoihin kotiin. Milan ja Lili sen sijaan olivat äitillä vedelleet vaan sohvalla sikeitä, joten jaksoivat hyvin koeajaa uudet lelutkin.

Kun tämä jäi kesän agilityn SM-kisoista ostamatta, niin ostettiin se nyt: 


Mutta tämä käärme oli ehdoton suosikki, tässä Lili saa sillä vielä yksin leikkiä:

Sunnuntaina Nomi jatkoi shelttien seurassa ja ohjelmassa oli mm. visiittiä mummolaan maalle. Kaatosade ei oikein suosinut ulkoilua ja kaikki elukatkin pysyivät visusti sisällä. Meidän muiden matka puolestaan suuntautui Kouvolaan ja tämän vuoden viimeisiin Timon treeneihin. Perjantaista tuttu "nyt juostaan" teema jatkui muutamalla pikkukäännöksellä höystettynä :)

Matkaan kakkosen takaa ja A:n jälkeen valssi ja heitto putkeen. Koira kutsulla putkesta ulostullessa oikeaan suuntaan ja oma juoksulinja 14/17 hypyn vierestä kohti keinua. Tätä tehtiin muutama kerta, kun piti päästä aloittamaan valssi kun koira vasta tulee kutoshypylle (tai muuten oli aika satana putkessa) ja saada se sitten päättymään ohi seiskahypyn kohti keinua. Piiiiiiitkä välimatka ja yritä nyt siihen saada valssi sopimaan näillä töppöjaloilla. Pujottelusta koira mukaan ja lähetys pituudelle ja oma liike ja rintamasuunta kohti seuraavaa hyppyä. Ei edes vilkaissutkaan tyrkyllä ollutta putkea ja eikä tarvittu mitään hidastavaa ohjausta kohtaan, mitä tietenkin itse ensin suunnitteli. Hypylle saksalainen, joka pitäisi muistaa aina tehdä kuten Timo opettaa. Voi hyvin mennä itse jo ohi, kun vaan tyrkkää vastakädellä koiran hyppäämään hypyn. Ennen 15 putkea ehti hyvin tekemään valssinkin, kun sai jättää koiran A:lle, 17 jaakotuksella putken keskikohdalta. Tätä seuraavaa pätkää sitten tehtiinkiin, aina vaan uudestaan ja uudestaan. Ensin että sai oman ohjauksen onnistumaan vain todetakseen, että ei toimi Lilillä. Ensin mentiin hypyt U-putken puolelta eli 18 hypylle saksalainen, muttei lähtenyt Lili persjättöön vaan hyppäsi aina hypyn 20. Seuraavaksi persjättö 17 ja 18 väliin (vitsit että sen sai tehdä ajoissa, mutta hyvin Lili malttoi aina hypätä hypyn 17 ensin vaikka ohjaaja oli menossa jo ihan muualle) ja 18 viistohyppynä. Ei auttanut vaikka oli miten liike ja rintamasuunta oikein ja koira otettu haltuun (ei siis kovinkaan onnistuneesti voisi päätellä), niin taas väärä hyppy kutsui. Eihän siinä auttanut muuta kuin kääntyä koiraa vastaan kun oli tulossa hypylle 18 ja ottaa tiukasti haltuun jo _ennen_ ponnistusta. 19 ja 20 ennakoivalla valssilla (19 oikean siivekkeen ympäri) ja taas kunnolla haltuun että sai välistä tulemaan. Heitto matkasta putkeen, välimatkaa piti olla koko ajan niin silloin onnistui putkesta putkeen hyvin, kun ei tarvinnut muuttaa enää oman liikkeen suuntaa. 24 poispäinkäännöksellä, onnistui kai jotenkuten kun ei perästä kuulunut :) Hypyn jälkeen käännös koiraa kohti, että tulee putkelle eikä päädy A:lle. Puomille ei koskaan selvitty, korjausliikkeellä tulee vaan ohi koko puomista, puomi pitäisi löytyä "itsestään" putken sijaan. Suoralla linjalla tämä jo toimii suht hyvin, mutta se että tullaan putkesta ja linja suoraan putkeen, on vielä liian vaikeaa. Mutta oikeilla jäljillä ollaan, lisää treeniä vaan!

Huomasi jo kotiin päästyä, että on tullut juostua. Vähän kolotti paikkoja ja ihan uusista kohtaa. Homeetan hallilla oli nyt myöskin keinonurmi ja minulla koeajossa Hannelen agilitykengät. Ilmeisesti aiempaan verrattuna pito oli nyt niin hyvä, että rasitti ihan eri lihaksia :) Kai ne agilitykengät joskus voisi hankkia, tähän asti ollaan menty ihan vain normilenkkareilla. Ei ollut vielä agilitypäivä ohi, koirien jättö vaan kotiin ja samantien omalle hallille pitämään palaveria ensi kevään koulutuksista. Hyvin sielläkin aikaa vierähti jutustellessa. Ehkä ne suunnitelmatkin tulee sitten joskus...

Kun Lili ja Milan oli vetäytyneet yöpuulle ja Nomi taasen oli pirteä peipponen, niin testattiin Nomin uudet motivointilelut. Oikein silmistä näki, kuinka Nomin sisäinen saalistaja heräsi, kun oli tarjolla aitoa tavaraa. En tiedä minkä elukan karvaa lelussa oli, mutta Nomin mielessä oli vain yksi ajatus - kuinka tuosta tehdään selvää... Yhden karvahännän Nomi tässä yhtenä päivänä jo teurastikin, tuunattiin sitten niillä palasilla tavallinen tylsä fleecelelu uuteen uskoon. Ei ollut tylsä enää :) Katsotaan huomenna kuinka toimii hallillakin! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti