Sunnuntaina käytiin tekemässä radat, jotka Tikkakoskella jäi tekemättä eli medien ja maksien finaaliradat. Lili ei selvästikään ole medi, ei nimittäin sujunut se rata lainkaan vaikka rata näytti ihan kivalta. Maksien radalta sitten toki heti ekalla yrityksellä nolla varsin mukavalla menolla, heh :)
Kerta rata on vaivalla tehty, niin kakara voi mennä ihan hyvin samaa pätkää. Medien radalla Nomi teki vain keppejä, mutta maksien rata tehtiin kokonaisuudessaan poislukien kepit. Ei hullumpaa lainkaan, huipulta on hyvä aloittaa :) Ensimmäistä kertaa mentiin sitten osana rataa myöskin A ja keinu, hyvin jarrut löytyi oikeassa kohdin. Omalla treenivuorolla perjantaina Nomi teki myöskin Agirodun Open Class radan, kerta se valmiina oli. Miten niin laiska radan rakentaja :) Rengasta piti ensin vähän muistutella kun tultiin putkesta vauhdilla, mutta radan suurin haaste taisi olla kepit ja lähinnä siitä syystä että keinu oli jätetty juuri siihen kohtaan radan reunalle. Ja sehän veti kuin magneetti... Jos olen Lilille toivonut vähän vielä itsenäisempää keinua, niin ei nyt kuitenkaan tarvitse ihan Nomista mallia ottaa :) Kepeissä Nomilla on edelleen yhdet ohjurit alussa ja lopussa, pikkuhiljaa pitää ottaa radalle mukaan ja harjoitella vaikeampia kulmia. Kaikki muut esteet meneekin jo myös radan yhteydessä. Ennen SM-kisoja käytiin tekemässä molempien neitien kanssa viime vuoden minien karsintarata, seuraavaksi onkin varmasti vuorossa tämän vuoden kivalta näyttynyt minien finaalirata!
Tänään vielä katsotaan, onko Nomi taitavampi kuin Lili löytämään putken "väärät" päät...
Viikolla Lili treenaili lisäksi vaikeampia keppien aloituksia sekä okseria. "Varmistelemalla" (kuten SM-kisoissa) sai taas okserin kolahtamaan, vastaanottamalla esteen takaa hyppäsi nätisti. Hyvät aikomukset ei aina toteudu...
Nomin pallolla palkkaus on parantunut entisestä eli nyt kelpaa pallo (ja vallan mainiosti!) vaikka välissä joutuisi palkkaamaan makupaloilla esim. kontakteilla. Melkein jopa myös palauttaa, jos on makkaraa vaihtokaupaksi :) Muuten häviää pallon kanssa kyllä kuin kuuluisa pieru Saharaan...
Tokoiltu ollaan myös, mutta aivan liian vähän. Lili ei ole treenannu tosissaan pariin kuukauteen ja sen huomaa. Oli mm. keksinyt omassa pienessä päässään, että hyppynoudossa ei millään ilveellä hypätä takaisin. Ei hyvällä uskonut, joten joutui ihan ärähtämään, että et muuten varmasti kierrä sitä estettä. Hetken aikaa oli aika reppanana, kunnes välähti. Voi noita älynväläyksiä... Kaken seisomista tekee nätillä tekniikalla (paremmalla kuin Milan ikinä sopivammasta fysiikasta johtuen), mutta onhan niissä vielä tekemistä ja paljon. Jää kyllä tämän vuoden tokon piirinmestikset Lililtä väliin, mutta ensi vuonna sitten jo messissä taas!
Agilityn piirinmestikset on vielä pohdinnassa, kun samalle päivälle sattuisi Kouvolan näyttely, johon voisi Nomin kanssa mennä. Kouvolassa ois norjalaista snakukasvattajatuomaria tarjolla, joten sinänsä kiinnostaisi. Ja kovin moneen ei tuolla turkilla taaskaan päästä, kun aina on näyttelyn kanssa aksakisat päällekkäin. Ehkä sitä yhdet voi jättää väliin, ennen kuin alkaa taas kiintiö tulemaan täyteen. Mutta sitten kun katsoo Nomin vielä levottomia etuliikkeitä, niin alkaa taas Lilin aksakisat vaihtoehtona houkuttelemaan enemmän :)
Mutta se on LOMA nyt! Toivotaan aurinkoisia päiviä ja lämpimiä uimavesiä :)
Loppukevennyksenä snakuja vuodelta 1922 Amsterdamin näyttelyssä, video, snakut kohdassa 7.21. Tuollaisen turkin kun nykyään vielä saisi! Kokokin voisi myös kelvata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti