Projektia köökissä (finaalissa...)

Pienellä pintaremontilla keittiön ilme 80-luvulta 2010-luvulle! Sitä totaaliremonttia odotellessa, jos siihen joskus olisi varaakin...

Ihanaa mäntypaneelia... Muualta talosta se on jo maalattu peittoon tai sitten poltettu takassa :) Ei tartte lähteä mökille kun on mökkifiilistä jo muutenkin!

Lähitarkastelussa tapetti, voihan tuo olla kohta taas muodissakin...

Katon maalauksella aloitettiin, mutta sitä varten piti poistaa tapetteja reunoilta, ettei sitten tarvitse lotrata juuri maalattua paneelia veden kanssa. Olihan kerrankin hyvin irtoava tapetti, lähti melkein ihan itsestään :) Alta tietysti paljastui 80-luvun malliin lastulevyä. Ja ne lastulevyjen saumat... Eipä ole tähän sitten jätetty elämisvaraa, ei ihme että välillä vähän pullistelee.

Ei ihan selviä maalauksella tai ohuella paperitapetilla. Uusi kittaus, hionta, tasoitetapetti + paksu kuitutapetti toivottavasti hoitaa homman. Vanha tapetti oli todella paksu (ei sellaisia varmaan enää tehdäkään) ja laitettu saumat juuri levyjen saumojen kohtaan, niin ei mahdolliset pullistelutkaan niin selvästi näkyneet.

Kaksi huonetta on remontoitu aiemmin laittamalla lastulevyjen päälle remonttikipsilevyt. Hermo paloi kyllä niittenkin saumojen laiton kanssa...

Maanantaina (19.11) projekti alkoi kattolistojen (18 kpl) irrotuksella ja saivat myös ensimmäisen maalikerroksen pintaan erinäisten valmistelujen jälkeen.

Tiistaina lähti suurin osa tapeteista, listat maalattiin toisen kerran ja katto maalattu kertaalleen. Ja päänsärky sen mukainen... Kattomaali haisee nimittäin edelleen ja pahasti, siinä olisi maalitehtaalla tuotekehityksen paikka. Onneksi ei ole vielä pakkasia, niin voi vähän tuuletella. Katon maalaaminen on muutenkin jostain syvältä, tämän päivän jälkeen sekin pitäisi valmistua. Sitten vaan kärsitään loppuviikko käryistä ja aletaan ahkeroimaan seinien parissa.

Seuraamme projektin etenemistä...

P.S. Vain Nomilla toistaiseksi muutama partakarva saanut uutta valkoista väriä :)

Remonttipäiväkirja jatkuu (23.11)...

Torstaina saatiin katto maalattua - kolmannen kerran... Aiemmin muistelisin, että kaksi kertaa olisi riittänyt, nyt tuli vissiin pihisteltyä maalin kanssa. No eipähän satanut niskaan niin paljon :) Saiskohan viikonlopun jälkeen jo lamputkin takaisin niin ei olisi ihan niin pimeää :) Myös kattolistat on maalattu nyt kolmeen kertaan.

Loputkin tapetit on saatu tänään perjantaina irti, tulipahan niistä ihan kunnon säkillinen roinaa.

Panelitkin on nyt irti seinästä. Tosin jos olisin tiennyt mitä niiden poistaminen tarkoittaa, niin olisivat ehkä saaneet jäädä seinään. On niiden kanssa tähänkin asti hyvin pärjätty... Ensimmäinen paneeli lähti reunasta ihan mukavasti. Mitä nyt alta paljastui pieni yllätys...

Seuraavien kohdalla alkoi totuus paljastua - paneelit on hemmetti liimattu kiinni!!! Ihan niin kuin ne eivät olisi noin miljoonalla naulalla pysyneet kiinni. Ähellys ja puhellus ja paneelit irti, mutta lähti kyllä osittain lastulevyäkin mukaan.

Niin että mitäs näille tekis? Pahimmat on syvyydeltään lähemmäs puolta senttiä...

No jos huomenna lähtis sopivan tasoitteen ostoon (kaapissa oleva hienotasoite ei ihan riitä), niin ja tosiaan hiomakoneen... Käsinhionta alkais muistuttaa jo liikaa työntekoa :)

Uutta päivitystä aiheeseen (26.11)...

Reilun viikon (!) työn jälkeen alkaa olla pohjatyöt tehty. Viikonloppuna kolot täytettiin ja hiottiin. Koneella hionta kävi nopeasti, siivoaminen vei sitten vähän enempi aikaa :)

Kaapin perukoilta löytyi myös "uusi" lamppu. Joskus vuosia sitten alesta ostettu, mutta vasta nyt pääsi esille. En ehkä nyt tuota ostais, mutta menkööt nyt tämän kerran :)

Koirat on tietysti remonttihengessä mukana. Milan tässä demonstroi kuinka kippurahäntää voi käyttää tavaroiden kantamiseen. Ja hyvin pysyi, kunnes Lili kävi lelun nappaamassa :)

Viimeinen vaihe pohjatöitä... Käytävän puolelle puolipaneelit jäi tarkoituksella kuvasta (ehkä) näkyvästä syystä. Koirat tykkää hinkata siihen itseään märkänä ja siinä snautserin sään korkeudella onkin hehkeät likaraidat.

Sama seinä maalarinpesulla hiki hatussa jynssättynä sekä oksalakalla käsiteltynä.

Köh, ehkä pitäisi useamminkin noita seiniä pestä :) Paneelit on nyt lisäksi pohjamaalattu, Lili tutkailee lopputulosta.

Tasoitetapetti on myös kauttaaltaan paikoillaan. Milan on joku ihme liiman imppaaja, yritti ihan oikeasti syödä  seinäliimaa. Omituinen otus...

Seuraavaksi päästäänkin vetämään väriä seinään, jess! Maali onkin jo valmiina ja perjantaina tulee tapetit, joten viikonlopun jälkeen pitäisi olla aika valmista. Ikinä en ole noin nopeasti saanut tapetteja valittua, yleensä niitä on saanut kuukausi kaupalla pohtia.

Niin että pikkuremontti kaksi viikkoa "täyspäiväisesti" tehtynä. En ihan heti lähtisi taloa rakentemaan töitten ohella.

Päivän kysymys... Millä saa totaalisen neliraajahalvauksen pikkuotukselle?

Onneksi ei ole vielä tukka lähdössä niin ehtii ehkä totutella :)

Ja vielä viimeinen päivitys remonttiblogiin (4.12)... Ihan heti ei uutta aloitella, remonttia siis :) Ehkä ensi syksynä jaksaisi käydä olohuoneen & ruokahuoneen kimppuun. Suunnittelu on kivaa ja osa toteutuksestakin (ainakin jos on vapaata), tähän ei kuulu kattolistojen laitto. Yksi pitkä lista odottaa vielä laittoaan, kun alkoi lopussa päässä sumeta niin pahasti, että tuli sahailtua miten sattuu eikä vain yhden kerran... Tässä vaiheessa kannattaisi kirjoittaa ne mitat lapulle eikä vaan luottaa hyvään muistiin "kun se on tähän astikin toiminut " :) 

Maalin sävyksi valikoitui lopulta jo eteisestä tuttu Nepalin harmaa Sadolinin Maailman Väreistä, astetta tummempana vain (tummin sävyistä siis). Tapeteista ei ollut selvää mielikuvaa, mutta silti alkuperäiset hahmotelmat oli ihan jotain muuta kuin mitä lopputulos sitten oli. Mutta heti kun näin tapetin liikkeessä, niin selvää oli, että tuo se on. Pinkki on selvästi minun heikkokohta :)? Hempeää kukkatapettia, mutta sopii juuri niin hyvin tähän tilaan. 

Tapettia laittaessa vahvistui myös käsite Sammonlahden imppaajat. Nomi yritti ihan tosissaan syödä sitä liimaa ja jonkin verran siinä onnistuikin. Ei nähtävästi ollut kovin vaarallista tai sitten sivuvaikutukset ilmenevät vasta pidemmällä tähtäimellä...

Kaksi seinää on nyt lattiasta kattoon tapetoitu tällä, ikkunaseinä maalattu harmaalla ja käytävän puolella harmaa puolipaneeli + tapetti. Oikeasti sävy on tummempi ja rusehtavampi, mutta kun salamalla joutuu kuvaamaan niin tässä lopputulos.

Jatkossa blogi pysyttelee taas koira-aiheissa, tosin me nyt juuri taukoillaan treeneistä (ja kisoista) niin ei hirveästi ole mitään kerrottavaa.

Mutta hei, talvi tuli takaisin!

Rekku kiitää!

Oli Lili oikein mukavassa vauhdissa eilisessä Kiitorekun järjestämässä radanlukutaitokoulutuksessa. Kiitos Kirsi & Sampo!

Päivän yllätykset oli, että kuinka paljon mutkaputket oikeasti hidastikin koiran vauhtia (apua, en ehdi - hei mihin se koira jäikään...) ja Lilin omat ei-toivotut radanlukutaidot :)

Rata näytti piirrettynä tältä:

Kakkoselle ensin pakkovalssi-jaakotus, joka myöhemmin vaihdettiin kutsuttakoon sitä nyt sitten rystyheitoksi :) Pitääkin joskus kokeilla kylmiltään, että kumpi oikeasti kääntää paremmin. Nelosella taas pakkovalssia (ja hyvin ehti kun lähti ajoissa kakkoselta). Kutonen toimi sekä oikean kautta pyörityksenä sekä persjättö + vasemman kautta takaakierto. Jälkimmäisellä tietenkin sai suoremman linjan seiskan takaakiertoon. Hypyn jälkeen persjättö, muurilta linjaus ja hirtolla putkeen. Täma toimi yhtä kertaa lukuunottamatta (ohjaaja hätäili) oikein mainiosti. 11-12-13 väliä kokeiltiin ensin esteiden vasemmalta puolelta niin että 13 hypylle olisi tullut sitten takaaleikkaus. Noh, Lili päätti toisin. Neidin mielestä rata meni muuri-hyppy-putkeen, kerta toisensa jälkeen... Vika hyppy oli täysin näkymätön este ja sitähän se olikin muurilta katsottaessa, jossa varmaan jo lukitsi putken. Voi noita aivoituksia. Moista ongelmaa ei toiselta puolelta ohjattuna ollutkaan. Kepit löytyi oikeasta välistä joka kerta sekä lähetys pimeään putken päähän. 17-18 väli oli ainut mihin ei saatu oikeasti hyvää käännöstä. Loppusuorat Lili osaa!

Videopätkä koulutuksesta (niin ja se ainut kerta kun putkeen meno ei onnistunut :), mutta ei jaksanut editoida muita pätkiä):

Perjantaina Lili taas tuurasi juoksuista Nomia treeneissä. Piti siis miettiä harjoitus, josta olisi Lilille hyötyä, mutta ei olisi liian vaikea muille ryhmäläisille. Kiva treeni löytyikin! Tällä viikolla ei siis kontakteja treenattukaan :) Rytmitys, mitä se on...

Hypyt 3-4-5-6 kokeiltiin ohjata molemmin puolin, radan keskeltä ohjattuna sai käännökset pienemmiksi (ennakoiva valssi 3-4 väliin ja persjättö 5-6 väliin). Kasihypyllä piti olla ajoissa, että sai neiti estehakuisen takaakiertoon oikean siivekkeen kautta. Tossua toisen eteen ja takaaleikkaus 10-11 väliin. Hypylle 16 olisi pitänyt rytmittää, ettei latase pitkälle. Onni on, että koira osaa hakea kepit... 19 hypyllä koiraa kiinni, 20 takaaleikkaus ja siitä veto putken oikeaan päähän. Avot!

Alkuviikosta oli vielä lunta, kuten kuvista voi todeta. Testailussa Galaxy SII:sen kuvausominaisuudet... Huom! Harmaapartojen fleksit on irrotettu vain kuvauksen ajaksi :)

Lenkiltä vielä Tapikselle pikatokoilemaan "umpihankeen". Lili teki pieniä pätkiä seuraamista pallopalkalla (hyvä!), luoksetulon pysäytyksiä (ei merkkejä, ei ennakointia!) sekä kapulan luovutusta (ok asento). 

Videota lopun palloleikistä. Kamerankäyttöharjoittelu jatkuu, että miten päin sitä puhelinta oikein pidetään :)

Milan teki ensin pelkkää merkkiä (oikein hyvä!), merkiltä suuntia namipurkille (hyvä!) ja muuten samaa kuin Lilikin. Loppuun vielä merkkiä, että saataisiin suoritus kuvattua. Se ei enää ollutkaan niin helppoa kun muistissa oli ensin namipurkkien paikat... Mutta löytyihän se merkki sitten.

Muuten tällä viikolla oli vaan kotitokoilua. Työt haittaa harrastuksia, vaikkei ole töitäkään, heh. No mutta oli yksi koulutus... Lili siis on treenaillut kotona ruutua harvemmin käytetyillä ruutumerkeillä (toimi hyvin, alkuun pari toistoa pallolla), tunnaria (onnistumisprosentti edelleen 100!), tunnarikapulan pitoa (vähän vaatii vielä töitä ettei pureskele tai pudota liian herkästi sormien lähestyessä) ja kakeja (menee hissinä m-s, mutta s-m pyrkii vetämään takajalat ensin alleen, haetaan tähänkin nyt sitä hissiä, sama ongelma s-i vaihdossa). 

Nomikin on tokoillut kotona mm. hyppyä (hyppää oikein innokkaasti perusasennosta esteen nähtyään, kohta voisi odottaa käskyäkin :), seisomista (alkaa toimia käsimerkillä), kakejen tekniikkaa sekä kapulan ottoa kädestä (pitää sitä nyt jopa hetken).

Trimmaus ei kuulu mitenkään minun lempiharrastuksiin, mutta näköjään sitäkin on välillä harrastettava. Melkein siisti Milan juuri kammattuna, mutta olihan tuo aika turjakkeen näköinen päästä häntään ulottuvalla keskijakauksella :)

Karvareuhka vaihdettuna sporttisempaan takkiin :) Juuri kärsi alennusmyynneistä ostaa syyssateilta suojaamaan, kun ei pelkkä pohjavilla siihen oikein riitä...

Tosiaan Nomilla on ne juoksut ja vielä oikein tärpitkin, mutta ei Milania vaan kiinnosta. Halleluja! Toista se oli edellisillä kerroilla... Nips & naps ja niin juoksuhelvetit on historiaa :)! Milanin mielipidettä asiaan ei kysytä :)