Lauantaina lähtö Tampereelle klo 8 aikoihin, keli matkan varrella ei luvannut hyvää ja perilläkin oli alkuun aika viluisaa. Pienen etsinnän jälkeen saatiin niin auto (hieman luovuutta käyttäen) kuin telttakin parkkiin ja ei muuta kuin valmistautumaan itse joukkuekisan suoritukseen.
Jo matkan varrella kävi selväksi, että ankkuriosuudelle saataisiin lähteä ilman paineita kun ei joukkueella kahden koirakon jo hyllytettyä rata ollut mahdollisuutta enää edes tulokseen. Mutta järjestäjät olivat keksineet pientää porkkanaa joukkuekisaan, ettei nyt ihan löysäilemään radalle päästy lähtemään ;)
Maksien joukkuerata oli Mia Laamasen käsialaa, voisi sanoa että Lilin kanssa helppo mentävä. Ja pitkä loppusuora kuuluu ohjaajan ehdottomiin suosikkeihin! Kahtena edellisenä vuonna ollaan onnistuttu ryssimään joukkuerata totaalisesti liiallisella varmistelulla, joten nyt annettiin vaan mennä. Hyvä aloitus viikonlopulle, ensimmäinen nolla tuloksena ja metrilakukisan voitto :D
Tästä keinusta en sano mitään :D Ei onneksi videolta näytä yhtä pahalta. |
Koirakuvien ylhäältä päin kuvaamalta videolta suoritus näkyy paremmin - huomaa myös selostus :) Suorituksen aikana ehdittiin ihmetellä snautseria agilitykoirana, muistella kaiman koiria, kehua Lilin hyppytekniikkaa ja todeta aplodien arvoiseksi suoritukseksi jos saa snautserin koulutettua noin mahtavaksi :D http://youtu.be/TR1vLAMumsg?t=4h22m36s
LAU:n maxijoukkue vuosimallia 2014 (ohjaajat ja Lili), ei se menestyskään kauaksi jäänyt, pahuksen väärä putken pää ;)
Illaksi hotelliin rättiväsyneenä - pikainen koirien lenkitys, hotellin ravintolaan syömään ja vielä äkkiä saunaan ja uimaankin niin ei tarvinnut nukkumattia kauan odotella. Scandic Rosendahl oli kyllä nappivalinta koirien kanssa. Vain 10 minuuttia kisapaikalta, mutta silti luonnon helmassa.
Yhtäältä päin kuvattuna: https://youtu.be/Ii6ark7MYuk?t=12496
Takuuvarmaa menoa, ei ratavirheitä ja eikä tuosta kovin paljon kovempaa olisi päästy, siihen malliin Lili jo radalla vinkui. Yliaikaa 2.88 s, sijoitus 60./211. Finaalipaikasta jäätiin vajaat puolitoista sekuntia. Ehkä sen verran olisi voinut puristaa, mutta hyvä näinkin. Mutta kehuja Lili sai taas suorituksestaan. Jos ei menestystä irtoa, niin sympatiapisteitä ainakin :)
Että sellaiset kisat tällä kertaa. Hyvä mieli jäi, mutta toisaalta hieman haikeat kun ei tiedä jäikö nämä nyt viimeisiksi tällä tasolla. Ouluun asti kun ei viitisisi ajella yliaikanollia hakemaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti