Nomin ultra - kääpiösnautserin pentuja tulossa!

28 vuotta, kolme snautseria, kaksi suursnautseria ja yksi kääpiösnautseri myöhemmin - ensimmäiset pennut tulossa! Edellyttäen että kaikki menee siis jatkossakin hyvin. Vähänkö jännittää jo nyt :)

Nomin ultra oli maanantaina ja olin aika luottavainen tiineyden suhteen vaikka tässä vaiheessa ei selviä fyysisiä merkkejä olekaan havaittavissa. Ehkä olisi sittenkin pitänyt ottaa heti alkuun mitat vyötäröltä vertailun vuoksi, silmämääräisesti näyttää jo vähän tukevammalta. Eikä sitä painoa ole ainakaan liiallisella syömisellä saatu. Sitä on saanut ottaa käyttöön lähes kaikki konstit, että saa neidille jotain maistumaan. Ja se mikä maistuu edellisellä kerralla ei maistu enää toisella. Tai sitten kupista ei voi syödä, mutta suoraan kädestä tai vaikkapa aktivointipallosta voi. Ikinä ole ollut tällaisia oireita aikaisemmin juoksujenkaan jälkeen vaan kaikki mitä on tarjottu niin on syöty hyvällä ruokahalulla.

Ennen varsinaista ultrausta eläinlääkäri kopeloi Nomin ja sen perusteella oli vähän epäileväinen että olisi kantavana kun oli vielä niin pienenä. Vielä ei tässä kohtaa oma luotto mennyt ja onneksi ultrassa näkyi heti pentuja niin ei alkanut sen enempää siinä kohtaa hikoiluttamaan :D

Ja ei muuten ole maailmassa mitään söpömpää kuin musta-hopean kääpiösnautserin pentu ;) Saa taas harmaat kaverit vähän ihmetellä että mitäs tyyppejä nämä taas on ja kuinka monta niitä nyt tuleekaan :D

Sitten ei muuta kuin valmistautumaan mammalomaan. Kävelylenkeillä Nomi kulkee ihan normaalisti mukana muiden kanssa ja reippaasti meneekin flexin kanssa. Juoksu- ja hiihtolenkkien ajaksi saa nyt jo jäädä kotiin toisen sairaslomalaisen Lilin seuraksi. Onneksi noita koiria riittää niin ei tarvitse ihan yksin hiihdellä :) Vielä Milan jaksaa - ei ehkä enää samaa vauhtia kuin nuorempana tai sitten odottelee vaan Liliä rinnalle kirittämään :) Lili onneksi toipuu hyvää vauhtia pattien poistostaan, joten kauaa ei tarvitse enää odotella!

Mitäs tehdään 2015?

Yleensä nämä pohdinnat tulee tehtyä siinä vuoden vaihteen paikkeilla, mutta nyt on ollut sen verran suunnitelmat auki, että asiaa on pitänyt hieman enemmän pohtiakin :)

Vuosi 2014 meni aika lailla nappiin. Tavoitteenahan oli:

- Kaikki pysytään terveinä

Nomi kyllä! Milanilla kesällä korva- ja silmätulehdus ja vielä laihtuikin vähän turhan paljon. Kai se on nyt uskottava, että vanhalle herralle ei nappulat ruokana enää sovi vaikka 50/50 ruokinta niin kätevää olisikin. Raakaa lihaa ja puuroa lisukkeineen niin pysyy massat kropassa ja hiivat pois. Nopeasti saatiin jätkä kuntoon syksyn aikana. Lilillä kuoritui taas keväällä jokunen kynsi, mutta onneksi kasvoivat nopeasti takaisin. Joululomien jälkeen tulehtunut luomikasvain.
 
- Tulostavoite nro 1: Lili TVA. Ei varmaan voi olla enää muuta tavoitetta kun on jo TK1, TK2 ja TK3…

Kyllä! Vähän enemmän kokeita siihen meni - 10 kpl - kun suunnitelmissa oli, mutta tavoite saavutettiin. 3 x EVL1, 6 x EVL2 ja yksi punainen kortti. Pääosin tasaisen varmaa suoritusta, mutta nollia tuli ns. varmoistakin liikkeistä. Piirinmestaruuskisoissa jatkettiin taas ykköstulosputkea :)

- Tokon SM-kisoja ei ehkä vielä 2014, mutta seuraavana sitten viimeistään?

Harkittiin osallistumista jo 2014, mutta ei tullut seuralle joukkuetta kasaan ja tuskin oltaisiin päästy EVL:n etukäteiskarsinnasta läpi kun osallistumisoikeuden omaavia ilmoittautui yli 100.

- Agin SM-kisoissa / piirinmestiksissä tuplanolla

Ei jäänyt jossiteltavaa agin SM-kisoista, hyvät suoritukset. Joukkueradalla ankkurina huikealla tunnelmalla nolla ja myöskin yksilökarsintaradalta ratavirheetön suoritus, mutta kovan ihanneajan takia yliaikainen nolla. Ei siis päästy finaaliin. Piirinmestiksissä tuplanolla ja pronssia! Huippufiilis jälkimmäisellä radalla :)

- Kontakteista ei lipsuta

Noh, joo :D Virheitä ei ehkä niinkään tullut, paitsi yksi lentokeinuksi nillitetty suoritus, mutta ei ehkä sitä mitä haettiin :)

- Kisoja hyvällä mielellä (ja ehkä uusissa maisemissakin), mutta itseä ja koiran taitotasoa sopivasti haastaen. Miksi enää varmistella…

Vähiin jäi kisat ja vain lähimaisemiin tokon viedessä enimmät energiat. Mukava kisata ilman paineita :) Ei kyllä erityisesti varmisteltu, mutta nollia tipahteli tasaiseen tahtiin. 20 starttia, 12 puhdasta nollaa ja yksi yliaikainen SM-kisoista. Kolme tuplaa :) Taviskisojen nollaprosentti 67%. Virheellisillä radoilla vähemmän tyypillisiä virheitä Lilille - puomin ylösmeno, lentokeinu, rima, keinun ohitus ja lähtöhypyn alitus… Kerran sentään eksyttiin väärään putken päähän :D Yleisesti aika helppoja ratoja kisoissa, joten hirveästi ei päästy itseämme haastamaan.

- Nomi 2-luokkaan 

Kyllä! Vähissä oli kisat ja treenit juoksujen ja muiden menojen takia, mutta keväällä toinen LUVA ja yksi ylimääräinen nollavoitto hyppyradalta. Syksyn ekoista kisoista sitten kolmas LUVA ja SERT komealla voitolla! Kaksi starttia ehdittiin 2-luokassakin kisata. Häiriöherkkyys kepeillä vaivasi edelleen, muuten jo varmempaa menoa.

Vuoden 2015 tavoitteet sitten:

Terveys 
Lilin leikkaus sujuu hyvin ja toipuu nopeasti. Pysytään terveenä joka iikka sen jälkeen.

Kasvatus
Nomille fiksua ja filmaattista jälkikasvua. Jos kaikki menee nappiin, niin lauman koko saattaa taas kasvaa yhdellä pienellä potentiaalisella jalostuskoiralla ;)

Toko
Lili jatkaa tokoilua, päätavoitteena 1-tulosputken jatkaminen piirinmestaruuskisoissa. Sen jälkeen alkaakin todenteolla uusien sääntöjen mukaisten liikkeiden opettelu. Kiva saada uusia haasteita! Joskus olisi kiva päästä ulkomaillekin kisaamaan tokossa. Ne SM-kisat pitäisi päästä edes kerran kokemaan myöskin. Osallistumisoikeus olisi tälle vuodelle, mutta riittääkö tulokset jos EVL-koiria taas karsitaan? Parit liikkuroinnit per vuosi myöskin, ne voisi kyllä hoitaa mieluummin vanhoilla säännöillä :D

Agility
Agilityä jatketaan myöskin. Jos SM-kisat jää tänä vuonna väliin, niin sitten päätavoite on piirinmestikset. Seuraavien vuosien SM-kisat onkin täällä etelän suunnalla, joten niihin voi "eläkeläisenkin" kanssa osallistua. Johonkin reissuun voisi lähteä tänä vuonna aksailemaan, joko pohjoiseen tai sitten ulkomaille. Nomille kepit kisatilanteessakin varmemmaksi.

Näyttelyt
Lili voisi monen vuoden tauon jälkeen piipahtaa misseilemässäkin kunhan tukka on taas saatu kasvatettua takaisin leikkauksen jäljiltä ;) Kertojen määrä riippuu sitten millä fiiliksellä neiti suostuu kehässä esiintymään. Aiemmin asennoituminen on ollut vähän nihkeää.

Eiköhän näillä tämä vuosi pärjätä!

Vanhuus ei tule yksinään (ällökuvavaroitus)

Vuorossa joka aamuinen hampaidenharjaus ja parrankampaus, Lili tapansa mukaan valmiina siistittäväksi kuin pieni partiolainen toisin kuin ne kaksi muuta…

Jaahas, veristä rähmää silmästä. Mikäs juttu tämä nyt on? Otsatukan seasta löytyi sitten paise, joka oli puhjennut ja työnsi veristä mätää ulos haisten aika voimakkaalle. Ajoitus osui kyllä nappiin taas, eipä tarvitse eläinlääkärille soitella Loppiaisena. 

Aamulenkin jälkeen putsailtiin silmäkulmaa ensin v-a-r-o-v-a-s-t-i suihkuttelemalla ihan vaan vedellä suihkussa. Silmä huuhdottiin keittosuolaliuoksella (ampulleja on joskus tullut hankittua yksi laatikollinen) ja sitten vuotokohtaa varovasti Betadinella. Mitään muuta siihen ei uskaltanut laittaa ettei ole silmässä. Puhallettava kauluri varmuuden vuoksi Lilille kaulaan ettei yritä raapia tai käy tyypilliseen tapaan hinkkaamassa sitä johonkin mattoon, sohvankulmaan tai sängynpäätyyn. Kuten kaikki kunnon snautserit aina partansa putsaa ruokailun jälkeen.

Patti ei onneksi näyttänyt Liliä vaivaavan eikä se enää päivän aikana vuotanut ja värikin muuttui punaisesta vaaleammaksi.

Vuotta aiemmin Milanilta oli leikattu samasta silmästä kolme (!) hyvälaatuista luomikasvainta. Ei kuulemma mitenkään tavattomia vanhenevilla koirilla. Silmäluomikirurgian tuloksista voi lukea enemmän täältä. Mutta Milanilla patit ei edes ulospäin näkyneet ja ainoa oire oli silmän rähmiminen. Joten ei Lilillä voinut sama vaiva olla, mikä lie patti hankalassa kohdin vain. 

Keskiviikkona heti aamusta soitto eläinlääkärille. Tietenkin kaikki ilta-ajat olivat jo menneet, mutta saatiin sitten puolille päivin aika. Mitäpä sitä nyt loman jälkeen ensimmäisenä työpäivänä tekisi kuin käyttäisi koiraa eläinlääkärissä ;) Onneksi on joustavat työajat ja ymmärtäväinen työnantaja!

Lili ei ole onneksi juurikaan eläinlääkäreissä vieraillut, kun on ymmärtänyt pysyä tähän mennessä sen verran terveenä ja ihan hyvä niin kun tuntuu klinikat toista ahdistavan. Joten tällä kertaa varattiinkin aika vähän pienempään paikkaan, jossa ei olisi paikalla kuin eläinlääkäri eikä ketään muuta. Milan oli jo testannut paikan hyväksi joulukuussa rokotuksilla käydessään. Selvästi Lili tykkäsi myöskin! Ei ahdistanut yhtään, häntä heilui ja hyppäsi onnessaan tutkimuspöydälle - ei kerran vaan vielä toisenkin kerran :) Nomille taas kelpaa paikka kun paikka.

Diagnoosi tuli alta aika yksikön - tulehtunut luomikasvain. Siis aivan sama kuin Milanilla, paitsi että Lilillä se oli vaan tulehtunut. Ihan samalta se olisi näyttänyt jos olisi vaan kääntänyt luomea. Ei vaan tullut pieneen mieleenkään että voisi olla samasta vaivasta kyse kun ulospäin näytti aivan toistensa vastakohdilta.

10 päivän antibioottikuuri ja silmätipat ja leikkaus sitten 20.1. Samalla poistetaan Lililtä hännän luota selästä rasvapatti ennen kuin se kasvaa isommaksi. Ajattelin kyllä vähän toisenlaista sisältöä kisataukoon kuin tämä… Mutta toivottavasti leikkaus ja toipuminen sujuu Lilillä yhtä hyvin kuin Milanilla. Ja yritetään säästää niitä karvojakin vähän enemmän ;) Kuvassa panda-Milan leikkauksen jälkeen.

Niin ja yrittää muistaa katsoa mistä pullosta niitä tippoja kenellekin laittaa. Milan sai rokotuksen yhteydessä suosituksen käyttää silmään kosteuttavaa voidetta, kun sen verran vähän tuottaa nykyään kyynelnestettä kosteutukseen. Onko tämä sitten sitä vanhuuden vaivaa vai mitä? Muuten alan epäilemään jo jotain dementiaa, sen verran kakara se on edelleenkin. Ja jos mahdollista niin vielä enemmän kuin ennen? Neidit tykkäisi jo vähän rauhallisemmasta olosta, mutta jätkä sen kuin pursuaa virtaa ja energiaa. Mutta onni on hyväkuntoinen veteraani :) 

Nomia ei vaivaa silmät eikä mikään muu kuin lähes totaalinen ruokahaluttomuus. Ainahan se on juoksujen jälkeen nirsoillut, mutta nyt ei kyllä uppoa yhtään mikään. Eilenkin jätti aamuruuan väliin, joten olisi voinut kuvitella että illalla jo maistuisi vähän paremmin. Muut olivat jo syöneet kun neiti suvaitsi huutelujen jälkeen saapua keittiöön. Katsoi kuppia, käänsi päänsä pois ja nosti vielä toisen etutassunsa ilmaan että mielipide pöperöstä tuli varmasti selväksi :D Upposi sekin ruoka sitten lopulta, joten tänä aamuna ei tarvinnut sitten taaskaan syödä… Katsotaan milloin helpottaa. 

Loman jälkeen Milan ja Lili on taas tapansa mukaan sopeutuneet parhaiten arkirytmiin. Ihan sama milloin kello soi niin valmiina ollaan. Itseä väsyttää ihan törkeästi, mutta ylöshän sitä on selvittävä klo 6. Nomin mielestä hän voi hyvin jatkaa vielä unia ja kaivautuu vaan mukavampaan asentoon peittojen ja tyynyjen väliin :D

Pyhät ohi, arki koittaa

Kyllä tätä oli odotettukin, ruhtinaalliset kaksi ja puoli viikkoa lomaa putkeen! Miten se menikin niin nopeasti taas? Mitään ihmeellistä ei ollut ohjelmassa, lähinnä löhöilyä ja lenkkeilyä vaihtelevassa säässä - välillä satoi kaatamalla vettä ja toisinaan oli sitten 20 astetta pakkasta. Jopa kerran käytiin aksailemassa Lilin ja Mofin kera ;)

Jotain kuviakin yritettiin ottaa, tasoa kännykkäkamera. Eipä noissa pakkaslukemissa olisi jääty säätämään kyllä mitään kameraa...

Siellä ne talven lenkkimaastot odottaa eli jäälle mieli tekee! Pakkaset on vaan hyvästä :)

Sitä iloa ei montaa päivää kestänyt kun tulikin sitten jo kaatamalla vettä taas... Ettei kävisi samanlaista vahinkoa kuin viime vuonna niin käytiinpä jo vähän hiihtelemässä heti 1.1.2015 vaikka oli jo vähän vetistä lunta. Mutta pääasia että koirat tykkäsi!


Ja kohta taas oli vuorossa lunta ja pakkasta. Sekä auringonpaistetta.

Välillä lenkkeiltiin kuutamonvalossakin ja olihan valoisaa. Toisin kun kuvasta voisi päätellä.

Sukset löytyy muttei luistimia. Järvenjää yhtä luistinrataa, ei ollut varaa turhia kaahailla.

Pikainen kuvapostaus tällä kertaa. Seuraavaan voisi jo vähän pohtia vuotta 2015:kin - tehdäänkö kenties jotain vai meneekö sekin vain löysäillen ;)