keskiviikko 4. heinäkuuta 2018

Agility SM 2018 ja Jussin Juoksut

Kuva Jukka Pätynen. Koirakuvat.fi

Kun ei tämä blogi edelleenkään päivity automaattisesti... Mutta sentään tuloksia on tehtailtu jopa yli odotusten!

Ilsan ensimmäiset agilityn SM-kisat kirmailtiin viikkoa ennen juhannusta Vantaalla. Lauantaina oli ensin vuorossa joukkuekisa ja Ilsan kanssa oltiin vuorossa vasta ankkurina. Auton kanssa ilmenneiden ongelmien takia ei ehditty näkemään muiden joukkuejäsenten suorituksia, mutta tulospalvelu matkan varrella kertoi että joukkuefinaalissa oltaisiin yhden vitosen, kympin ja hylyn jälkeen. Ilsan tehtäväksi jäi sitten se nolla ja joukkueen sijoituksen hilaaminen ylöspäin.

Minien joukkuerata oli sveitsiläisen Sascha Grunderin käsialaa. Tuttu jo Lilin kanssa aiemmista kisoista (lue blogipostaus), mutta silloin ei tuloksilla juhlittu ;) Rata vaikutti hyvin Ilsalle sopivalle ja kun ei pieni neitikään turhia jännittänyt isoa areenaa ja arvokisatunnelmaa niin kaikkien riemuksi tehtiin nolla ja nostettiin joukkueen sijoitus kymmenen parhaan joukkoon :) Hieno Ilsa!

Video livestreamista:




Sunnuntaina jatkettiin yksilökisoissa ja Reetta Pirttikosken hyppyradalla. Radalle oli saatu muutama putkiansa, jotka tiedettiin riskiksi snautserin kanssa. Jälkikäteen ajateltuna siihen nelos hypylle olisi voinut tehdä vaikka mitä, mutta kisassa luotettiin siihen että koira tulisi ohjaajan mukana eikä irtoilisi liikaa. Ja kuinka sitten kävikään :D Mutta hienoa menoa muuten vaikka kotimatka pian hylyn jälkeen kutsuikin!

Video livestreamista:



Hieno kokemus kaiken kaikkiaan, ensi vuonna sitten uusiksi paremmalla tuloksella?

Uusia SM-nollia lähdettiin hakemaan Jussin Juoksuista kolmatta vuotta peräjälkeen. Tällä kertaa osallistuttiin vain lauantaille että ehdittiin edes vähän toipua edellisen viikonlopun rasituksista (koski ehkä enemmän ohjaajaa kuin koiraa ;)

Viime kisoissa on riittänyt enemmän jännitystä kisapaikalle selviämisessä kuin itse radoissa. SM-kisoihin lähtiessä kiukutellut oma auto saatiin korjattua heti kisojen jälkeen, mutta torstaina alkoikin sitten itsellä selkä krampata ja lauantai-aamuna liikkuminen muistutti lähinnä Klonkkua Toru Sormusten Herrasta. Osallistumisen peruminen oli niin lähellä, mutta sisulla lähdettiin kuitenkin ajamaan kohti kisapaikkaa ja toivottiin joko ihmettä tai hemmetin korkeaa kipukynnystä. Buranaa vedettiin päivän aikana kuin karkkia ja se auttoi sen verran että pystyi jotenkin liikkumaan, mutta spurttailut ja muut tiukat käännökset sai kyllä unohtaa.

Eka rata oli Hilpi Yli-Jaskarin ja alku sekä muutama muu kohta piti huolen että tuloksilla ei juhlittu missään luokassa. Alkua kepeille ei tehty kuten harjoituksissa eli lähettämällä vaan tyydyttiin nössömpään vaihtoehtoon. Ilsa on hyvin osannut yleensä putki-kontaktierottelut ja valitsin vielä radan sisäpuolen että saisin paremmin vedettyä puomille. Mutta putkeenhan se upposi ja vielä toisenkin kerran! Eli ekalta radalta HYL.





Buranaa lisää ja valmistautumaan Jari Helinin agiradalle. Radalla ei periaatteessa ollut mitään ihmeellistä, mutta vähiin jäi tulokset silti. Tuomarin kommenttien perusteella eniten virheitä taisi tulla kontakteilta. Ilsan käännökset puomilta on toiminut sen verran hyvin treeneissä etten ollut koirasta huolissani vaan lähinnä siitä etten juokse itse renkaan jalkoja päin. Kepit oli Ilsalla todella hitaat, muistissa oli viime vuoden ongelmat samoilla kepeillä, ei vaan löydä oikeaa rytmiä. Niistä kuitenkin selvittiin eikä loppuratakaan yllätyksiä tarjonnut. Sitä en kyllä arvannut että ihanneajan kanssa mentiin niin tiukille, mutta kerrankin oli kymmenykset meidän puolella. Lukuisten poissaolojen jälkeen kisaajamääräkin oli vähentynyt 20:neen, joten tiukille meni senkin puoleen. Mutta koska ykköselle ei serti kelvannut niin tältä radalta Ilsalle toinen serti kakkossijalla! 


Kolmas rata, hyppäri, oli jälleen Hilpin ja niin helppo että tuplanollaa suorastaan tyrkytettiin. Juuri ennen minien rataantutustumista rataa hieman muutettiin ettei olisi liian helppoa. Minusta se muuttui vaan vielä helpommaksi, mutta samapa tuo 😀 Vedettiin radalta nolla niin varmaan päälle kuin voi ja se mikä ei ensimmäisissä kisoissa Jyväskylässä onnistunut niin saatiin hoidettua heti toisissa 😊. Hilpin radoilla ollaan oltu edellisen kerran 5 vuotta sitten ja silloin Lili teki tuplanollan heti kauden ekoissa kisoissa (lue blogipostaus). Ilsa puolestaan kirmasi ensimmäiset kolmosluokan kisansa Helinin radoilla. Ekalta radalta heti nolla ja toiselta vitonen kun ohjaaja hätäili.





Vauhdilla ei näissä kisoissa juhlittu, mutta tuloksilla sentään ja riittää nyt tähän hätään 😜 Reil Re R



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti