Rankka viikko

Muka koirien mielestä, siihen malliin kaikki kolme veteli eilisen päivää sikeitä. Mikäs ne nyt noin väsytti? Ihan normiviikko. Lili valitettavasti kiskottiin kesken unien sängystä Tiia Vitikaisen ACE:lta agilitykoulutukseen. Ohjaajahan noissa tilaisuuksissa enemmän kouluteteen, joten ei niin väliä vaikka koira ei olisikaan ihan niin terävänä. Olihan valaiseva koulutus...

Aluksi käytiin ohjausta läpi ilman koiraa ja turhahan sitä on koiraa väsyttää ohjaajan töppäyksiin :) Alkuun pakkovalssi (ei siis pakkovalssi-jaakotusta...) ja sitten takaakiertoa toisensa jälkeen. Ei tarvinnut enää tämän jälkeen miettiä, että miksi minä olen aina myöhässä ja koira hyppäämässä päin - aivan liikaa askelia esteellä ja osa vielä ristiaskeleilla, jumppaa esteelle ja takaisin ja varmaan kädetkin huitoo miten sattuu. Vähemmälläkin pärjää ja varsinkin ehtii :) Kutoselta seiskalle vastaanottovalsilla (ihan uusi termi) eli saadaan väli vietyä hyvällä linjalla. Seiskalle niisto, ei hämmennetä puuroa siivekkeen päällä vaan tehdään kulmikkaammin tsäpäkästi (kurottaudutaan ylävartalolla niin että niistetään riman puolivälistä). Ysille ennakoivaa valssia koiran puoleisella kädellä ;) Tehoa lisää liikkeen rytmittämisellä. Kakstoista pakkovalssi-jaakotuksella, joo ei toimi vielä keskellä rataa, kannattais ehkä treenatakin... Hirtto (koiran puoleinen käsi vastakkaiseen polveen + katse) päälle ennen kolmeatoista niin saadaan käännettyä putkeen. Oho, sehän toimi vaikka vähän epäilytti. Tätä pitää treenata ehdottomasti, jos saataisiin tämä ikuisuusongelma ratkaistua. Jos vielä toimisi A:nkin kanssa niin vähänkö kumartaisin syvään Kuopion suuntaan :) Esteelle 15 ranskalainen linjaus (taas uusi termi) eli maksikoira viedään hyppäämään riman loppuosaan. Jottei lipsahda takaakierroksi niin ohjaava käsi jalassa kiinni ja matalana. 17 sylivekki-jaakotus, pois ne ylimääräiset askeleet! Ohjaus koiran puoleinen käsi + jalka ja siitä sitten ponnistus takajalan kautta uuteen suuntaan, ei tartte stepata ja ehtii A:lle pakkovalssia tekemään. Putkijarrulle olisi taas ollut käyttöä. Harjoittelemme siis suhisemaan tms. :) Välistävedot pitäisi pystyä tekemään pelkällä vastakädellä. Hyvä, että saa toimimaan tällä hetkellä edes puolivalssilla :) Hieman vaatii töitä edelleenkin...

Taas tuli kommenttia, että Lili lukee enemmän esteitä kuin ohjausta. Varmaan pitäis asialle tehdäkin jotain... Torstain treeneissä hakattiin taas päätä asian kanssa. Alun ongelmakohta ei nyt ollut suurempikaan ongelma, eri asia jos olisi pitänyt putkeen survoa :) Tällä hetkellä Lilille taaksentyöntö on helpompi kuin välistäveto, joten sitä ehdottomasti käytettävä jos vaan mitenkään järkevää. Se tämän treenin kompastuskivi sitten, hypyltä keinulle! Aina A:lla... Ei "saanut" valssata, kun eihän sitä ehdi ja linjaa koiraa väärin. Ei saatu toimimaan millään vedolla/puolivalssilla vaikka itse meni ihan seiskaesteen vierestä eli mahdollisimman kauas A:sta. Valssi se oli sitten loppuun väännettävä ja hyvin toimi. Tai ainakin parhaiten :) Milan teki samaa pohjaa hieman muokattuna. Paras oppi oli se, että kun mentiin vitosputki ensin kauenpaan päähän ja siitä suoraan putkeen A:n alla, niin ei yritetä viedä suoraan vaan tehdään ensin pientä kulmaa niin pystyi lähettämään pidemmästäkin matkasta. Ei sen jälkeen Milan edes vilkaissut A:ta, loistava vinkki!

Nyt on pohdinnassa parin kuukauden tauon pitäminen ryhmätreeneistä ja käytettäisiin se aika tekniikkatreeneihin. Tällä hetkellä ei vaan saada tehtyä tarpeeksi toistoja tekniikoista, että ne saataisiin toimimaan ja sujuvaksi. Kevään jälkeen ei olla varmaan edistytty yhtään. Paitsi ehkä pujottelun aloituksissa :) Jotain tarttis tehdä... Vähemmän rataa ja enemmän tekniikkaa!

Viikolla myös tokoiltiin ja pakkohan sitä oli Lilillä jo testailla voittajan liikkeitä :) Metallia hetken ihmetteli, mutta nopeasti sujui noutokin! Maahanmenopysäytys aina yhtä nopea, askelsiirtymät sujui kuin itsestään vahvalla perusasento-opilla ja istuminenkaan ei ollut unohtunut BH-koe ajoilta. Pallo löytyi ruudusta ja jumppailtiin kakejen seisomista. Tunnaria ei ole vielä kokeiltu, mutta oletus on että se on helpompi kuin Milanille. Milankin on nyt koko ajan paremmin muistanut nuuskutella.

Kun hihnalenkit kolmen kanssa ei niin hirveästi houkuttele (rajoitus koira per käsi on varsin pätevä :), niin ollaan käyty normaalia enemmän metsässä lenkillä. Ei tuonne korpeen hevin muita lenkkeilijöitä eksy, mutta muuten siellä sitä elämää riittää. Hirvikärpäset on edelleen maailmankaikkeuden kuvottavimpia otuksia ja missä kärpsyjä siellä hirviä ja niiden sulotuoksuisia korvat hävittäviä jälkiä. Tietysti siinä vaiheessa kun metsästä kuuluu vähän isomman oksan räsähdys niin toivoo että se on vaan hirvi. Kuulemma siitä karhukellosta ei ole paljon iloa, jos jää pentujen ja emon väliin... Milan-karhukellokin toimii vain vähän matkaa autolta lähdettäessä, saa muuten haukkua niin paljon kuin vain haluaa :) Joku kanalintujen metsästyskausikin taisi alkaa viikonloppuna. Milan ja Lili ottivat varaslähdön, en tiedä miten niitä normaalisti metsästetään, mutta kyl nuo hyvin ne lentoon saa. Sen jälkeen riittää kun joku varis jossain vähän rääkäisee niin taas mennään. Normaalisti ei pelloilla lenkkeillä "kun siellä on aina jotain lintuja mitä jahdata", mutta nyt päätettiin tehdä pikainen poikkeama metsän puolelta. Myö muut ei edes ehditty pellolle asti, kun Milan jo juoksi pellon toiseen päähän muuttolintuparven perään ja sitten taas toiseen laitaan ojalle asti. Kun Milan oli pari kertaa vetänyt kuvion läpi meidän muiden odotellessa pellon reunalla niin todettiin että eiköhän nämä peltojuoksutukset ollut taas tässä vähäksi aikaa. Joten vapaus näilläkin lenkeillä on vähän rajoitettua muiden kuin Nomin osalta (Nomi on harrastanut vasta pikkulintujen lennättämistä ja sekin jäi kesken kun joutui hihnaan), joko sitä pysytään käskyllä riittävän lähellä että käskytkin menee perille tai sitten joutuu taakse kävelemään. Välillä on miettinyt homman mielekkyyttä kun on marssinut kaatosateessa hirvikärpästen kuhisemassa metsässä polkua kaikki neljä peräjälkeen kuin köyhän talon porsaat. Mutta mitäpä sitä ei tekisi pentua parhaiten kehittävän liikunnan eteen! Nyt Nomillakin on metsälenkkeilyyn uusi huomioliivi - pinkki tietenkin :)!

Nomille puntari näytti tänään kuutta kiloa ja mittatikku 33 cm. Ekoja juoksujakin tehdään kovaa vauhtia. Sais nyt vähän aikaa odottaa, että päästäisiin käymään viimeiset toko- ja näytelykoulutukset. Nämä jos jää nyt väliin niin seuraavia saadaankin sitten odottaa. Tällaisia murheita kun ei ole uroksen tai leikatun nartun kanssa... Piinaviikkoja odotellessa!