Moi! Minä olen Nomi, kukas sinä olet :)?

Ja niin on kisakausi tälle vuodelle korkattu, eipä ollut vaan aloitus yhtään sen hohdokkaampi kuin viime vuonnakaan. Viikonlopun tuomarina Sari Mikkilä. Lauantaina Lilin kanssa kaksi starttia ja kaksi hylkyä. Se viimeinen terävyys puuttui, mihin lie hävinnyt... Itsellä oli ainakin selkä jumissa torstain vesisateessa hiihtämistä (hmm, hieman raskasta...), lienekö tehnyt temput Lilillekin. Ei todellakaan samaa fiilistä kuin viime treeneissä. Mitäpä asiaa selittelemään, videoltahan asia selviää.


Sunnuntaina olikin Nomin vuoro astua estradille ensimmäistä kertaa. Onneksi mittauksessakaan ei käynyt tuomarilla mitään vahinkoa vaan mini-musta on nyt virallisestikin mini-musta kuten kaverinsa Muskakin :)

Viikon lähtöharjoitukset näytti tehonsa ja Nomi kesti hyvin molemmissa lähdöissä. Eikä ottanut edes pahemmin häiriötä selän taakse jääneestä yleisöstä. Radan puolella olevat häiriötekijät olikin sitten oma lukunsa. Ja voih, niin lähellä oli nolla Nomilla heti ekasta startista. Mutta eihän sille voi mitään, kun pitää ensin käydä morjestamassa ratahenkilöt ennen kuin menee putkeen. Ja siitä siis vitonen, ei muita virheitä. Komeat akrobatiat Nomilla agiradan vikalla hypyllä. Ihan heti en ole moista nähnyt, eikä rima edes kolahtanut :) Vitosella sijoituttiin toiseksi, joten pääsi Nomi korkkaamaan palkintopallin nyt myös omilla ansioillaan. Hyvin osasi käyttäytyä, olihan tuota jo pennusta asti harjoiteltu :)

Hyppyradalla osasin jo varautua putken lähellä majaileviin ratahenkilöihin ja käskyttää Nomia huomion saamiseksi, mutta ei sekään auttanut. Ja tuomari oli sitten liian lähellä keppejä, ei pystynyt keskittymään... Virheitä ja yliaikaa ropisi.


Noh, eiköhän Nomi vielä opi, että siellä radalla voi olla ylimääräisiä henkilöitä ja morjestelut voi jättää sitten radan ulkopuolelle. Vauhtikaan ei ollut tänään parasta mahdollista, mutta ei onneksi hyytynyt ihan sunnuntaikävelyksi.

Seuraavan kerran Nomi kisannee lähempänä kesää, pitää kärsiä yhdet juoksutkin tässä välissä. Epiksiin yritetään selvitä jonkun kerran harjoittelemaan kisatilannetta.

Lilinkin seuraavat kisat taitaa mennä huhtikuun loppupuolelle. Tänään olisi viimeinen ilmoittautuminen Kotkaan, mutta kun jo kaksi päivää kärvisteli pakkasessa kylmässä hallissa niin ei ihan heti tee mieli mennä paleltumaan kolmen startin ajaksi. Ja siitä ilosta pitäisi vielä maksaakin, ei kiitos. On noita hyllyjä jo muutenkin ihan tarpeeksi...