Agilityn piirinmestikset sekä synttäreiden juhlintaa

Ou jee, viikonloppu ja ohjelmassa kisat vain yhtenä päivänä ;) Mutta koska Milanin synttärit olisi mennyt kisojen kanssa päällekkäin, niin käytettiin sitten lauantaipäivä synttäreiden viettämiseen pidemmän kaavan mukaan :)

Jotta saa tehtyä mustikkakakun, niin pitäähän ne mustikat käydä ensin metsästä keräämässä. Oli niitä kyllä jo pakkasessakin, mutta miksi tehdä asiat helpomman kautta :) Kaverit keräilivät tehokkaasti mustikoita myöskin, tosin omaan mahaan.

Nomi ei ole ihan yhtä innokas mustikoiden syöjä kuin harmaat kaverinsa, joten pyydettiin lammaskoirat matkaan mukaan, niin ei tarvinnut Nomin makoilla mättäillä tylsistyneenä :)

Ja kyllä minimustat juoksivatkin ja samalla pitivät karhut loitolla, kun Nomilla oli valjaissa karhukello kilkattamassa. Noissa metsissä niitä karhuja on ihan oikeasti, joten hirveästi ei koiria tule kiellettyä haukkumasta. Päinvastoin, se on oikein suotavaa väliajoin.

Saatiinhan muuten hyvää mustikkakakkua päivän päätteeksi. Niin, paljos se Milan täyttikään? Harmaa se on aina ollut ja aika virkeäkin. Tässä muutama tuore video päivän sankarista.

 



Milan täytti sunnuntaina siis yhdeksän vuotta :) Aina joka paikkaan ensimmäisenä menossa, välillä kannattaisi hetken miettiä, että mihin sen päänsä ensimmäisenä työntää vai kannattaisiko hetken vaikka odottaakin :)

Sunnuntaina pääsi sitten Lili taas areenalle ja piirinmestaruuskisoihin Kouvolaan. Kelikin oli vaihteeksi oikein mukava. Ensimmäisen agilityradan tuomaroi Pertti Siimes ja rata oli oikein mukavan mentävä. Kieltämättä kontaktit hieman jännitti, mutta onneksi Lili jatkoi perjantain treenien ok suorituksia (paitsi keinulla). Kepeillä kesti hyvin myös sivuttaisetäisyyden ottamisen, joten ei tarvinnut kummosempaa ohjausvaihtoehtoa miettiä loppuun kuin juosta vaan pidemmän kautta ;) Nolla ja sijoitus 8. yli 50 koirakon joukossa ja snautseriksi ihan kelpo vauhtiakin mentiin.

Hyppyradalle vaihtui tuomariksi Martti Salonen ja mineille/medeille oli pistetty sellaiset kiemurat, että ei voinut kuin kauhulla niitä katsoa. Onneksi makseille rataa muutettiin, että hyppyjä mentiin vähän sieltä luontevammalta puolelta ja näin rata muuttui itse asiassa aika kivaksi. Tulosten perusteella riittävän haasteellinen kuitenkin. Neloshypyn takaakierto-persjättö onnistui juuri niin kuin suunnittelinkin ja sain juuri sen verran etumatkaa, että ehdin ohjaamaan jatkon. Lili kun ei tunnetusti jää odottelemaan ja pyörimään esteiden eteen, että mihis mennään, jos ohjaaja on myöhässä. Hienoa menoa aina kepeille asti, jossa siis niin alkeellinen virhe, ettei mitään rajaa. Ekalla radalla mentiin kepit oikein täydessä vauhdissa ja nyt sitten täräytetään toiseen väliin. Siis ollaaks me jossain ykkösluokassa vielä... Siihen meni sitten paras terä, mutta tulipahan testattua että kuinka hyvin kestää kepeillä vedätyksen. Siihen voi kyllä jo luottaa.


Ei siis muuta saalista näistä kisoista kuin agilityradan nolla, mutta onpahan nyt SM-nollat kasassa ensi vuotta ajatellen. Kerrankin ajoissa, ei voi muuta todeta :)

Ensin viikolla jatketaan taas piirinmestaruuskisoilla, tosin laji vaihtuu tokoksi sekä yksilökisa joukkuekisaksi. Lilin ensimmäinen tokokoe kahteen vuoteen ja ensimmäinen voittajassa! Saas nähdä kuinka meidän käy :)