Vuoden kisat paketissa?

Vielä on yksi tokokisa jäljellä kuukauden päästä, mutta agilityn osalta alkaa vuosi 2013 olla ohi. Tavoitteeseen ei vielä päästy, vaikka eilenkin oli taas tuhannen taalan paikka napata se viimeinen serti. Joten sen puoleen houkuttaisi vielä jokunen kisa tälle vuodelle käydä, mutta toisaalta Lilin kisakontaktit on aika riskirajoilla tällä hetkellä. Enkä kyllä tiedä yhtään miten niitä lähtisi korjaamaan, kun kisoissa kouluttaminenkin tepsii ehkä vain sen yhden startin verran jos sitäkään...

Eilen lauantaina kotikisat 3-luokille ja Anne Saviojan laatima agirata näytti alkuun aivan kamalalta. Käännä/väännä radat ei sovi meille kyllä yhtään. Mutta ei se rataantutustumisen jälkeen enää niin pahalta tuntunutkaan.

Mutta tietysti jos koira tiputtaa heti ensimmäisen riman (harvinaista Lilillä), niin se oli sitten kontaktitreeniä koko rahan edestä. Hienosti kesti Lili kepeille jätön ja siitä persjätöllä putkeen. A:lla malttoi hyvin pysähtyä, mutta keinulla tuomari oli tarkkana ja vaikka Lili teki viime aikaisiin suorituksiin nähden ihan siedettävän keinun niin käsihän sieltä heilahti. Joten keinu uusiksi, kehut ja suorinta tietää maaliin :) Vaikeeta oli muillakin, kun makseilla vain yksi 0-tulos.


Hyppyrata oli varsin mielenkiintoinen myöskin. Päällejuoksut kuuluu ehdottomasti Lilin vahvuuksiin, mutta yleensä niitä on tullut tehtyä useampi peräjälkeen kovassa vauhdissa ja hypyt sivuttain peräjälkeen.

Mutta toimii näköjään noinkin! Keppien avokulma onnistui taaskin, kun jäi itse keppien ulkopuolelle ja leikkasi perään. Nolla ja kolmas sija!

Muutaman kaarroksen olisi voinut vetään tiukemminkin ja yleisesti vauhtia lisää , mutta tuomarin kommentein "törkeen hieno rata" :D


Nomi kävi myöskin tänään aamupäivästä juoksemassa pari rataa. Ja aivan varmuudella ei tule kisaamaan ihan vähään aikaan... Kerta viime viikolla keskittyikin poikkeuksellisen hienosti tekemiseen, niin tänään saattoi sitten tehdä ihan jotain muuta.

Ensimmäinen agirata oli suorastaan häpeällinen. Aivan kaikki muu kuin esteiden meneminen edes jossain järjestyksessä kiinnosti enemmän...



Hyppärillä sentään vähän tsempattiin, vaikka lähdössä tuijottelikin ratahenkilöitä. Ei päästy keppejä ihan loppuun asti, kun kiusaus kävi taas ylivoimaiseksi. Kepeiltä kun lopulta selvittiin, niin ihan pätevää menoa. Mutta edistystä tuokin, kun pystyy nyt tekemään kaikki muut esteet paitsi kepit häiriössä. Viime keväänä tuotti tuskaa ensimmäiset hypytkin.



Mutta ei hätää, jos ei Nomskenia kiinnosta, niin onneksi on jo noita lainakoiria kyselty valmiiksi, joilta ei ainakaan menohalut lopu :) Nomi sitten hoitaa hurmurimaskotin hommat ja treffailee kisoissa kavereita!