sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Nomi kakkosluokkaan!

Luvattoman vähiin on jäänyt tänä vuonna Nomin agilitystartit - milloin on ollut juoksuja, leiriä tai Lilin tokokisoja esteenä. Tälle vuodelle oli tavoite nousta kakkosluokkaan ja kovin montaa vaihtoehtoa ei enää ollut. Nyt oli kerrankin kotikisoissa ykkösilläkin kaksi agilityrataa tarjolla eli jos ei ensimmäisellä vielä tärppää niin jos vaikka toisella. Hyppyradalle ei edes ilmoittauduttu, koska sieltä ei puuttuvaa LUVAa ollut enää saatavilla.

Treeneissä Nomi on kulkenut mukavasti 3-luokan ratoja pitkän kesätauon jälkeenkin, mutta yksi piipahdus epiksissä riitti kertomaan että edelleen sama ongelma vaivaa eli ei kestä häiriötä, kepeillä varsinkaan. Viimeinen viikko oikein treenattiin häiriköityjä keppejä, mutta ei se ole sama asia kuin itse kisoissa.

Tuomarina ykkösillä Kari Jalonen, joten vauhdikasta menoa oli luvassa. Nomille oikein sopiva rata, alusta asti pääsi luukuttamaan mm. kaksi suoraa putkea ennen kepeille menoa ja ratahenkilöt ja tuomari riittävän kaukana. Hyvin lähti Nomi radalle ja parin ekan hypyn jälkeen löysi uuden vaihteenkin kun huomasi että hemmetti tässähän pitää ihan juosta kun ohjaaja painelee menemään sen minkä kerkeää :) Hyvin tuli kontaktit, ei himmaillut yhtään. Ennen kepeille menoa meinasi ohjaaja kompastua omiin jalkoihinsa kun piti varmistaa ettei Nomi sinkoa toiseen putkeen suoraan. Senkin se nykyään osaa... Kepit alkoi hyvin ja sitten alkoi taas uhkaavasti hidastamaan. Ei kai taas! Tsempattiin kepit loppuun asti ja niin päästiin virheettä jatkamaan loppusuoralle! Loppusuorat on kivoja, jos koira osaa irrota ja eikä ohjaaja ole vielä ihan flunssainen. Kunto meinasi loppua mutta väliäkö tuolla, Nomille kolmas LUVA ja näin ollen SERT ja siirto kakkosluokkaan! Jiihaa!



Ja vielä voitettiinkin rata :)  


Pienen koiran isot ruusukkeet :)


Olisi päästy korkkaamaan kakkosluokkakin heti iltapäivällä, mutta otin sitten toisen startin lahjakorttina takaisin niin ehti päivän aikana tekemään muutakin. Vähän meinasi harmittaa kun näin rataprofiilin, vaikutti aika kivalta! No mutta, ehtipä haravoimaan pihaa ennen lehtiä alkaa ovesta tulla sisälle enemmänkin sekä käydä kaupungilla vähän herkuttelemassa äitin synttäreiden ja Nomin luokkanousun kunniaksi :)




Viikolla ehti Nomi käydä vihdoin virallisessa silmätarkastuksessakin. Täysin terve myös niiltä osin! Työläs reissu sekin kun ensin piti pummia kyyti eläinlääkäriin, kun omasta autosta oli jäätynyt käsijarru (!?!) ja sitten sai odotella eläinlääkärissä lähes tunnin ylimääräistä kun oli iskenyt vähän ruuhkaa... 

Tämän päiväisten kisojen perusteella ehkä se silmätarkki olisi pitänyt sittenkin tehdä Lilille?

Pitkästä aikaa osallistuttiin kaikille kolmelle radalle. Eikä muuten ihan heti enää osallistuta tuolla osallistujamäärällä ja kaikki säkäluokat peräjälkeen...

Kahden ekan radan tuomaroi eilisen tapaan Kari Jalonen. Agirata oli kyllä aika ilkeä nopealla koiralla mentäväksi. Hypyt 65-60-55. Meillähän ei sitä ongelmaa ole ja onneksi käytiin viikolla treenaamassa putki-puomierottelua niin oli toivoa selvitä kyseisestä kohdasta. Kaikki vaikeat kohdat kyllä selvitettiin hienosti, mutta sitten - keinusta ohi?!? Oikeasti!!! Muita esteitä mailla eikä halmeilla ja persjättökin tehty niin ajoissa, mutta ei niin ei. En kyllä tiedä miksi tein persjätön siihen kohtaan, kun en ollut sitä rataantutustumisessa edes siihen suunnitellut. Olinko sitten jo niin edellä ja käskytin huonosti, ettei Lili tajunnut koko estettä vaan juoksi aivan vierestä ohi. Pitäisi vissiin itsekin keskittyä hieman enemmän. Radalta tuli yhteensä vain neljä tulosta (yksi nolla), joten Lili vitosella kolmanneksi. Kyllähän syletti noin typerä virhe.


Seuraavan hyppyradan tapahtumia ei edes uskoisi, jos ei niitä videolta itse näkisi. Myöskään tällä radalla ei ollut keppejä agiradan tavoin. Ois ollut hyvä rata Nomille ;) Vauhtia olisi taas tarjolla! Mutta sitä ennen pitäisi selvittää ensimmäinenkin este kunnialla... Varastaa, tajuaa viime hetkellä ettei saisi, jää aivan ekan hypyn eteen kytiksiin ja tulee sitten sen ALI?!? Mitään noin typerää ei ole agikisoissa vielä koskaan tehnyt, samaa luokkaa sen punaisen kortin tokokokeen kanssa. Olisi edes varastanut kunnolla niin siitä olisi vielä selvitty. Tehtiin rata loppuun, mutta sen verran epävarmaa menoa läksytyksen jälkeen että vielä yksi kielto radalta ihan helposta kohtaa. Tämän radan jälkeen ei enää vaan sylettänyt vaan ketutti aika ankarasti. Kaksi kivaa rataa tarjolla ja sitten tuollaiset esitykset...     



Agiradalle vaihtui tuomariksi Anne Viitanen ja tälle radalle lähdettiin tekemään pakkonollaa. Kolmea rataa ei kyllä sössittäisi! Jos edelliset radat oli vauhdikkaita niin tämä ei ja muutaman kohdin piti olla tarkkana, mutta ei mitään mahdotonta. Kepitkin löytyi tällä radalla, siellä putken ja A-esteen välistä. Perussuorituksella nolla ja neljäs sija.


Hannelle ja Elinalle kiitokset videoista!

Että sellaiset kisat tällä kertaa! Kun ei ole mitään pakkoa tehdä tulosta, niin helposti alkaa lipsahdella. SM-nollillakaan ei niin väliä, kun ei välttämättä jaksa edes Ouluun asti lähteä. On niitä nollia joka tapauksessa neljä seitsemästä startista, joten ei mitään paniikkia niiden suhteen. Vielä olisi yhdet kisat tälle vuodelle tarjolla ja se on sitten siinä kevääseen asti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti