Ilsalle SERT-A!

Tulihan se sieltä vihdoin, Ilsan ensimmäinen SERT-A! Ja ihan melkein yllättäen :)

Viime päivityksen jälkeen ollaan kisattu vain kahdesti, Vappuna omissa kisoissa ja viime sunnuntaina Imatralla. Syy vähäiseen kisaamiseen on ollut hyvin yksinkertaiset - huhtikuussa Ilsalla oli juoksut, SM-nollat on ollut aikoja sitten jo kasassa eikä vauhti oikein riitä voittoihin asti sekä helteellä on parempaakin tekemistä kuin olla kisoissa ;)

Vappuna kisattiin omissa kisoissa tarjolla olleet kaksi Pertti Siimeksen tuomaroimaa rataa. Juoksujen jälkeinen kisavire oli taas vähän arvoitus. Onneksi Ilsa ei tässä ole tullut äitiinsä, joka oli aivan perässä vedettävä tuossa kohtaa. Tosin on ne luonteeltaan muutenkin kuin yö ja päivä. Ensimmäinen hyppyrata lähti vähän tahmeasti liikkeelle, mutta sen jälkeen reipastui. Radalla oli aika jänniä kohtia nopeammille koirille, mutta Ilsan kanssa ehdittiin hyvin. Tuloksena nolla ja sijoitus toinen.



Ratojen välissä ehdittiin käydä kotonakin (kotikisojen hyviä puolia ;) ja Ilsa oli sitä mieltä että hän menee takaisin nukkumaan. Mutta ei, takaisin sitä oli hallille lähdettävä. Radassa muutama ahtaampi paikka, mutta muuten ei mitään ihmeellistä. Persjättö puomin jälkeen vähän jännitti kun kontaktit ei muutenkaan ole niin varmat. Ilsan ajatukset oli jo lähdössä ihan jossain muualla kuin agilityssä. Päästiin kuitenkin kohtuullisesti takanurkkaan asti ennen kuin otti ihan ihmeellisesti kaksi kieltoa peräkkäisiltä hypyiltä. Jos ei huvita niin ei huvita. Mutta hei, kontakti sentään toimi.



Sunnuntaina Imatralla olisi ollut tarjolla peräti neljä rataa, mutta osallistuttiin vain kahdelle agilityradalle. Tuomarina Hannele Lummerata, jonka radoilla ollaan Lilin kanssa käyty aiemmin useastikin nollia keräilemässä. Kovasti on sittemmin tyyli muuttunut. Estevälit oli ahtaita jo mineillekin, huonoja linjoja, vauhtiin ei päässyt missään kohdin ja ihanneajat vähintäänkin mielenkiintoiset.

Eka agilityrata oli radoista ehkä se sujuvin, tosin aikamoisella killerillä varustettuna nopeammille koirille. Ilsa starttasi toiseksi viimeisenä ja yritin kuunnella edellisten koirakoiden aikoja että tietäisi onko ihanneaikaan pääseminen edes mahdollista. Tiukka se oli, mutta Ilsan normaalisuorituksella ei ongelma.

Ilsa lähtikin radalle ihan hyvällä vauhdilla, killerikohta vähän valahti (11-12), mutta muuten sujuvaa menoa. Puomin kontaktin suhteen luotan siihen että tuomari katsoi oikein että osuiko, itse sitä ei paljon joutanut katsomaan ;) Maalintulon jälkeen ajattelin että voitaisiin olla joko toisia tai kolmansia, sillä mielestäni kääpiöpinserille oli kuulutettu Ilsaa nopeampi aika. Yllätys olikin melkoinen, kun voittajaksi kuulutettiin kääpiöSNAUTSERI, wuhuu! Kiva olla väärässä ;)

Suurin osa Ilsan starteista onkin videoitu, mutta tietenkin tämä jäi sitten teknisten ongelmia takia kuvaamatta. No luotetaan siihen että tämä ei jää ainoaksi sertiksi?

Hyvin sinnepäin tehty ratapiirros, etäisyydet ei todellakaan pidä paikkaansa, mutta idea käynee selväksi? Muoks! 9-10 välissä olikin vielä yksi suora putki eli hyppy-putki-muuri-putki- hypyn takaakierto.

Tokalle radalle ei ollutkaan enää mitään motivaatiota ja otettiin ihan harjoituksen kannalta. Ensimmäistä kertaa oli radalla sellainen kuvio, jota ei oltu tähän mennessä edes treenattu ja tiedettiin vaikeaksi. Luotin enemmän Ilsan keppiosaamiseen leijeröitynäkin (tämä toiminut hyvin treeneissäkin) kuin putkesta putkeen menoa puomin leijeröinnillä (ei vielä treenattu, pitäisi kyllä...), mutta ahtaalla estevälillä ja laskeneella vireellä ei Ilsan maltti riittänyt ja sujahti putkeen keppien toiseksi viimeisestä välistä. Uusinnalla ei suostunut pujottelemaan olleenkaan. Puomin jälkeinen sivuttaishyppy oli myös aika no-can-do takaakierron ja kahden putken väistämisen jälkeen. Ei mitään mahkua ehtiä ohjaamaan juoksarikoiraa työnnöllä. Takaaleikkaus olisi vaatinut paremman vireen ja itse tuli rynnittyä vähän liikaa päälle. Mutta vaikka tästä radasta oli muuten selvitty niin ihanneaika oli sitä luokkaa että yliajalle olisi menty.

Tätä puomi-putkikuviota ehkä saatetaan joskus treenata ;) Joku hyppy A:lle mentäessä saattaa olla ylimääräinen, mutta sujuvalla kaarteella sinne mentiin.

Mutta se yksi rata onnistui ja riitti!

Eikä se ole näköjään sama mitä paitaa ohjaaja kisoissa pitää ;) Tämä paita on ollut ehkä kaksi kertaa päällä ja kaksi sertiä sillä on jo voitettu :D Edellisen kerran 5 vuotta sitten Lilin kanssa, tosin ilman tuunauksia ;) Lilin voittorata lähes päivälleen 5 vuotta sitten Ruokolahdelta, täällä.

Harkinnassa ehkä yhdet kisat tässä välissä, mutta SM-kisoissa startataan varmasti! Sekä yksilöissä että joukkueessa ja ensikertalainen Ilsa vielä ankkurin hommissa ;)

Agilityn halli-SM 2018

Ilsan arvokisadebyytti aikaistui kun päätin sitten viime hetkellä ilmoittaa pikkuneidin Vantaalla järjestettäviin halli-SM kisoihin. Samat kisat toimivat myös EO-karsintojen 3.osakilpailuna. Alun perin en suunnitellut näihin kisoihin osallistumista kun ajattelin ettei ranking sijoitus riittäisi ja turha sitä olisi muutenkaan lähteä isoihin kisoihin kontakteja ja keppejä harjoittelemaan. Kisoihin sai ilmoittautua rankingin 160 parasta ja jos näiden jälkeen jäisi paikkoja vajaaksi niin huonommallakin rankingillä pääsisi. Minejä ilmoittautui  lopulta vain noin 100 koirakkoa, joten osallistumiseen olisi riittänyt pelkkä 3-luokan koirakkokin. Ilsakin on pikkuhiljaa parantanut ranking-sijoitustaan 200 paremmalle puolelle vaikka 3-luokassa ei ole vielä täyttä vuotta kisannutkaan.

Mitä isommat kisat sitä rennommin voi lähteä kisaamaan. Sen verran realistinen on itse omista menestymismahdollisuuksista ettei niistä tarvitse paineita ottaa. Tavoite oli lähinnä tehdä hyvät siistit suoritukset, ettei tarvitsisi livestreamissä omaa suoritusta hävetä ;) Minien aikataulu oli ratojen suhteen hieman haastellinen (sama makseilla) eli lauantaina oli vuorossa kaksi rataa ja kolmas sitten sunnuntaina aamusta ennen yksilö- ja joukkuefinaaleja. Finaaliin pääsi joko sijoittumalla yhdellä radalla 10 parhaan joukkoon tai sitten riittävällä kahden radan yhteistuloksella. Lappeenrannan seudulla on viime viikot riehunut varsinainen kennelyskäepidempia ja se toi oman jännityksensä kisojen odotukseen. Omat koirat on edelleenkin pysynyt terveinä, sentään flunssaan sairastunutta ohjaajaa ei karenssiin laitettu ;) Mutta tästä syystä kisattiin vain lauantain radat ja jätettiin sunnuntain startti väliin kun finaaliin pääsy oli varsin epätodennäköistä.

Kisat aloitettiin Markku Kaukisen juoksukisaa muistuttavalla hyppyradalla. Pitkään mietin eri vaihtoehtoja 9-12 välille että missä kohtaa puolta vaihtaisi. 9-hypylle suoritus sitten hylkääntyikin kun ohjaaja ehkä vähän hätäili ja Ilsa ei irronnut takaakiertoon. Seuraavatkin hypyt meni miten sattuu ennen kuin saatiin pakka taas kasaan. Ensimmäinen hylky tosin oli iskeä jo renkaan jälkeen kun Ilsan mielestä pitkät viennit putkelle on epäilyttäviä ja yritti taas pongailla hyppyjä matkan varrelta. Lähdössä en meinannut saada Ilsaa istumaan lainkaan (yritti jopa varastaa), mutta muuten ei isot kisat neitiä haitannut!

Ihanan kuvan Ilsasta hyppyradalla nappasi Jukka Pätynen!

Rata vielä videona:

Toista, Johanna Nybergin tuomaroimaa agilityrataa ei tarvinnut kauaa odottaa. Johannan radat on ollut Lilin kanssa hyvin menestyksellisiä ja tämäkin rata vaikutti pikkusnakulle sopivalta. Alun putkeen viennin kanssa piti olla tarkkana ja sitten toivoa että ottaa puomin kontaktin ja kääntyykin vielä putkeen. KV-sääntöjen mukainen uusi rengaskin oli radalle saatu ohjaajien ihmeteltäväksi. Se mikä suoritusvauhdista oli ehkä hävinnyt niin saatiin sitten varmuutena takaisin ;) Ei ratavirheitä, mutta sen verran paljon jäätiin kärjelle että yliajan puolelle mentiin. Sijoitus kuitenkin jotain 22. paikkeilla.



Parit kisat ehdittiin kisata kotihallissakin tätä ennen. Marko Mäkelän radoilta oli saaliina yksi nolla, muuten lipsahteli hieman väärille esteille ;) Samat ongelmat oli jo esillä edellisen viikonlopun Marin valmennuksessakin, joten sen suhteen ei yllätyksiä.







Allan Mattssonin radoilta sen sijaan kaksi nollaa ja yksi kontaktivirhe puomilta.







Kisojen suhteen pidetään huhtikuu juoksutaukoa, valmennuksia sen sijaan on luvassa vielä muutamat.

Vauhdikas kisavuoden aloitus

Sunnuntaina tämän vuoden ensimmäiset kisat reilun 2 kk tauon jälkeen. Aloitus on tunnetusti ollut vaikeaa, ainakin Lilin kanssa aiemmin. Lauantai meni talkoohommissa ja tuomari Janne Karstusen ratoja ja niiden tuloksia ihmetellessä pöytäkirjanpitäjänä. 1-luokan radat vaikutti hieman haasteelliselta, mutta tuloksia niistä tuli kuitenkin kohtuullisesti. 2-luokan radat oli todella vauhdikkaita profiililtaan ja tulospalvelukin nopeaa kun lähinnä sai ohjelmaan näpytellä hyl-tuloksia. Tuomarille taisimme vitsaillakin että nämä 2-luokan radat voisi ihan hyvin olla seuraavan päivän 3-luokat radat ;) No kovasti ne tutuilta näyttikin :D

Ennen kisoja oli tavoitteena mennä rennosti kaikki tai ei mitään tyylillä ilman turhia varmisteluja ja katsoa mihin se sitten riittää. Radat oli teknisesti helpot, mutta vauhti toikin sen omansa haasteensa. Onneksi Ilsakin on alkanut paremmin irtoamaan, muuten olisi tullut suorilla juoksukisassa häviö. Ulkona paukkui pakkanen, mutta sisällä saatiin nautti halliremontin tuloksista lämpötilan pyöriessä n. +10 asteen paikkeilla.

Hyppyradalla aloitettiin varsin räväkästi. Nollia tuli paljon kun ihanneaikakin oli varsin löysä, mutta Ilsan kanssa pingottiin sen verran vauhdilla että oltiin jopa palkinnoilla shelttien seurassa. Sertiin jäi puolisen sekuntia.

Agiradoilla sama vauhtiteema jatkui. Hyl tuli heti toisen esteen jälkeen kun Ilsa lipsahti putken väärään päähän, hups. Irtoamistreenit tuottaa selvästikin tulosta ;) Lopussa annoin mennä puomin pitkäksi ihan treenimielessä, että saatiin seuraavaa rataa ajatellen hyvä osuma. Käännöksiä on vieläkin treenattu ihan liian vähän...

Ilsan kanssa on ollut aiemmin haasteena saada irtoamaan putkiin kontaktin ohi ja treeneissä ei ole varmaan koskaan lipsahtanut putkeen vastakäännöksellä. Kisassa tuli sitten sekin koettua ;) Tosin sekin varmasti vaikutti että ensimmäisellä kerralla hypyltä mentiin putkeen, joten taisi jäädä pikkuneidille ajatus siitä päälle. Joka tapauksessa pitää alkaa olla tarkempi näiden kanssa.

Vaikka tulokset ei ollut ihan parhaat mahdolliset niin muuten menoon sai olla tyytyväinen. Vauhtia riitti, kontaktit toimi ja muutenkin ollaan menty eteenpäin. Pian taas jatketaan! 

 

Tammikuun agilityvalmennukset

Kisoista on ehkä pidetty taukoa, mutta muuten agilitysta ei. Viikkotreenit, omatoimitreenit sekä valmennukset ovat pitäneet kiireisenä. Ja edistystäkin on ollut havaittavissa, mutta silti tuntuu että helmikuun kisat olisi tulossa liian aikaisin? Kun kaikki pitäisi olla täydellistä, mutta toisaalta, voiko sitä odottaa kun koiralla on ikää 2.5 vuotta ja treeniä takana 1.5 vuotta?

Joulukuun puolella ehdittiin käydä sekä Katin että Marin valmennuksessa. Katin valmennuksen teemana oli esteosaaminen ja kyseisen treenin perusteella taso kepeillä ja puomilla oli sangen surkea... Tehtiin punaisten pallojen treeniä tai siis yritettiin. Ei voi leikata kepeille eikä tehdä kunnollista päällejuoksuakaan niin hankalaksi menee. Itsenäinen puomin loppuun asti meneminen ja kääntyminen taaksepäin? Juu ei, tosin ei ole kyllä treenattukaan. Hieman ketutti kyseisten treenien jälkeen, mutta sehän on paras motivaatio tuleviin treeneihin ;)

Ennen vuoden vaihdetta treenattiin Marin johdolla radan suunnittelua, koiran linjoja ja mikä olisi nopein vaihtoehto. Osittain treenillä valmisteltiin näihin uudempiin agilityn lajeihin (snooker?), jossa pitää itse suunnitella rata. Tämän kokemuksen perusteella pysymme edelleen perinteisessä agilityssä, jossa ratasuunnittelu jätetään tuomarille ;) Loppuun tehtiin myös ihan ratatreenikin ja sehän sujui oikein mallikkaasti. Eniten haasteita tuotti kepeille vienti - vaikea kulma yhdistettynä houkuttelevaan hyppyyn vieressä. A-putki erotteluun kokeiltiin eri vaihtoehtoja, itse ei olisi ehkä älynnytkään kokeilla, mutta ehkä tämä taas osoitti että joskus niitä vaihtoehtoja oikeasti kannattaa miettiä eikä mennä ensimmäisen vaihtoehdon mukaan. Nämä testattiin a) 8-9 välille persjättö ja putki jää ohjaajan oikealle puolelle, hypyn jälkeen A oikealla puolen ja A:lta käännös 12 putkeen poispäinkäännöksellä (käännös ajoissa juoksarikoiralle) b) alku muuten sama, mutta hypyn jälkeen A vasemmalla puolen ja lähetys putkeen (tämä oli kiva!) c) kasihypyltä lähetys putkeen, A jää vasemmalle puolelle, leikkaus 10 hypylle (hyvin irtoavan vaihtoehto). Putki-puomierottelut toimi hyvin sekä puomin kontakti käännöksessä.

Uuden Vuoden aaton perinteisiin kuuluu hallilla käynti ennen (muiden) juhlimisen ja räiskimisen aloitusta. Sekä Ilsa että Lili kävi juoksemassa viikkotreeniradan. Ohjaajaa vähän hapotti :D Teemana itsenäiset takaakierrot ja kepeillä nähtiin että Ilsan keppitreenit ovat tuottaneet tulosta. Vauhti ei ollut enää paras mahdollinen kun raukka joutui vetämään radan toistamiseen putkeen kameran teknisten ongelmien takia. Mutta vaikka vähän väsyttäisikin niin hommaa ei jätetä kesken!

Ennen tammikuun valmennusviikonloppuna treenattiin jälleen viikkorataa. Hauska rata ja pätevä pieni :D

Viime lauantaina oli vihdoin vuorossa Katin valmennus teemalla "esteiden ohitus ja ohjauksiin tuleminen". Ja juuri kun on saanut koiran irtoamaan edes jotenkin irtoamaan ja estehakuiseksi muutenkin :D Harmi ettei tullut videota, sen verran hienosti Ilsa näytti osaamistaan :)

Kakkosen takaakiertoon lähetys niin että itse on enemmän siivekkeen takaosassa ja rintamasuunta siivekkeen mukaisesti. Huolellinen lähetys vitoselle ettei käy kuten ensimmäisellä kerralla jolloin Ilsa meni putken suusta ohi ja hyppäsi koko putken yli :D 6-7 välille valssi toimi paremmin minillä kuin puolivalssi. Kasille sylivekki tai sylkkäri (vaatii enemmän treeniä). 12 tultiin oikein pelkällä tässä-käskyllä. Etukäteen eniten huolettanut kohta eli puomilta kepeille onnistui myös ekalla, oho. Vastaisella hypyn ohi ja lähetys kepeille, jotka pujoteltiin nätisti loppuun hypyistä ja ohjaajan taaksejäännistä huolimatta. Hyvin irtosi 16 takakiertoon, jonka jälkeen jatkon ehti ohjaamaan hyvin. 20 hypyltä lähetys kepeille ja sen jälkeen puolen vaihto ja taaksejääminen. Ei mitään ongelmaa! 

Sunnuntaina jatkettiin Marin valmennuksella ja kas, teemana oli samaa esteiden ohitusta ja vaikutteita oli myös otettu erään SM-kisojen tuomarin radoista.

Kepit onnistui vasta kolmannella yrittämällä - ensin hätäiltiin alussa (anna koiran aloittaa rauhassa) ja sitten lopussa (persjättö ajoissa valmiiksi). 3-4 väliin takaakiertovalssi saksalaista parempi jatkon linjaa ajatellen. 6 hyppy oli enemmän tyrkyllä kuin kuvassa mutta vauhdilla tultiin 8 hyppy joka kerta tässä-käskyllä. Puomille hieno juoksari putken leijeröinnistä huolimatta! Tosin ei kokeiltu kuin kerran, enempää ei uskaltanut onneaan koittaa ;) Tänään olikin sitten ongelmia takaakiertojen kanssa, näitäkin siis taas vahvistettava kun sisäpuolen hypyt ovat alkaneet sujua paremmin. Keppien aloituksessa tai lopetuksessa ei ongelmia vaikka oli vaikeaa kulmaa ja sivuttaisetäisyyttä. 19 takaakierto meni hätäilyksi, mutta sinne kulmaan voinut jäädä asumaankaan jos meinasi ehtiä tekemään 23-24 väliin persjätön. Putkesta putkeen mentiin hippulat vinkuen, persjättö tosin kannattaa ajoittaa lähemmäs hyppyä kuin putkea ettei koira tee ylimääräistä linjan korjausta. Kiva treeni!

Toinen puolisko treeniajasta käytettiin gambleriin eli mustat pallot rajatun alueen sisäpuolelle. Odotusarvot oli aika heikot, lopputulos sama ;) Ei vaan riitä irtoavuus varsinkaan ratatreenin jälkeen että pystyisi ohjaamaan kuvion läpi niin että ohjaaja on nauhalla merkatun rajan ulkopuolella. Irtoamista on toki hyvä harjoitella lisää, mutta ehkä alkuun lyhyemmällä välimatkalla.  

Helmikuussa olisi sitten jo kisojen vuoro? Kisat joissa oli tarkoitus vasta aloittaa Ilsan kisaura ;)

Hyvää Joulua!

Tahdon sydämeesi joulun tuoda 

puhtaan valkoisen, lämpöisen ja suloisen 

ja ruusunpunaisen. 

Tahdon helliä sua herkuilla ja 

joulusaunalla. Tahdon paijata ja 

halia sua roppakaupalla.

Vuoden 2017 päätöskisat

Puolisen vuotta sitten suunnattiin Ilsan kanssa ensimmäisiin virallisiin kisoihin Kotkaan. Lauantaina oli suuntana sama paikka ja edelleen aivan liian lyhyiden yöunien jälkeen. Ei tämä aikainen herääminen vielä vuosia sitten näin vaikealta tuntunut, mutta ehkä sitä alkaa tulla itse vanhaksi sitten ;) Mukaan saatiin myös Hannele ja Merri.

Ajomatkaan varattiin hieman enemmän aikaa ettei tarvitsi Haminan rännissä liukastella. Ajokeli oli onneksi kohtuullinen ja uusittu 6-tie Lpr-Taavetti välillä vielä nopeutti matkaa, joten oltiin kerrankin hyvissä ajoin perillä. Taidettiin olla jopa ensimmäiset ilmoittautujat ;)

Mineillä ja medeillä oli tuomarina Mika Kangas; sen verran uusi tuomari ettei hänen radoillaan olla aiemmin oltukaan. Ilsan kanssa oli tähän päivään lähtiessä vain yksi tavoite - tuplanolla agilityradoilta, jolloin saataisiin SM-nollat mukavasti kasaan jo tässä vaiheessa. Agilityradat oli heti ensimmäisenä vuorossa, joten nyt ei ollut varaa harjoitella.

Ensimmäinen rata vaikutti oikein sopivalta meille. Aika moni mini teki alun toiselta puolelta; itse en edes harkinnut kyseistä vaihtoehtoa. Keinun jälkeistä hyppyä tiesin jo varoa etukäteen, mutta ehkä vähempikin varmistelu olisi riittänyt ;) Kun pääasiassa treenataan ja kisataan keinonurmella niin taas oli vähän etukäteen mietinnässä että mitä Ilsa tykkää hiekkapohjasta, se on joskus tuntunut huonommalta alustalta.

Rata lähti hyvin liikkeelle ja Ilsa kääntyi hyvin kolmoshypyn puomille. Puomilla alkoi syystä tai toisesta himmailemaan, joka tietysti toi oman jännityksensä kontaktin suhteen. Edellisen illan treeneissä otti myös muutamat lentokeinut, mutta nyt mentiin molemmat kontaktit mallikkaasti. Kepit aloitti myös todella epävarmasti, mutta yhdessä tsempattiin ne loppuun. Koko rata tuntui vähän tahmealta ja lopun olisi voinut ohjata paremminkin, mutta niin vaan radalta nolla ja päästiin vielä palkinnoillekin!



Yksi rata hoidettu, toinen vielä jäljellä ;) Toka rata oli pitkälti edellisen pohjille tehty, ansoja oli vaan laitettu matkan varrelle jokunen. Ilsan kanssa ei ole vielä kovin paljon erotteluja treenattu, kun on vielä aika kuuliaisesti mennyt minne on ohjattukin. Tokalla radalle Ilsa löysi taas normaalin menohalunsa, mutta olihan radalla tapahtumaa. Kaksi hylkyä ja yksi vitonen oli enemmän kuin lähellä, tuollaisista pelastuksista on saanut Lilin kanssa vain haaveilla :D Mutta Ilsa oli kiltti tyttö ja teki toisen nollan putkeen! Sen verran haastava rata, että tuollakin esityksellä sijoituttiin toiseksi :D Radan tapahtumat oli liikaa kameran muistikortillekin, joten kaksi vikaa estettä (putki-hyppy) jäi videolta pois.



Hyppyradalle oli kiva lähteä ilman mitään paineita, kaikki tai ei mitään asenteella. Rata olikin varsin juostava profiililtaan, Ilsa hyvässä vireessä, mutta harmi vaan pientä ohjaajan virhettä lopussa. Triplanolla oli enemmän kuin lähellä, mutta tuuri näköjään käytettiin loppuun jo edellisellä radalla.



Tavoite saavutettu, SM-nollat kasassa! Paitsi ehkä ettei sittenkään, kun selvisi että vuoden 2018 kriteereistä päätetään vasta myöhemmin?!? Sehän on kätevää kun kaudesta on jo puolet mennyt? Eiköhän nämä pitäisi päättää jo etukäteen?

Tämän vuoden osalta kisat oli tässä. Pari valmennusta on vielä joulukuussa vuorossa, kisoissa jatketaan sitten tammi-helmikuussa.

Pois mukavuusalueelta

Yksi tärkeimpiä syitä miksi ilmoitin Ilsan tälle vuodelle kahteen eri valmennusryhmään sekä viikkotreeneihin oli että joku ulkopuolinen saisi piiskattua ohjaajaa parantamaan suoritusta vaikka välillä tuntuisi turhalta pilkun viilaukselta ja toisaalta parantamaan koiran teknistä osaamistasoa eikä mennä aina helpomman kautta. Minikoiran kanssa kun pärjää yllättävän pitkälle juoksemisella ;)

Launtaina (taas aamuvuorossa) jatkettiin Marin valmennuskerralla numero 2. Viime kerran jälkeen ollaan kovasti treenattu kotiläksyjä eli puomin juoksukontaktia, mutta ei suoritusvarmuus ole vieläkään sitä tasoa mitä pitäisi. Tämän kerran valmennus aloitettiin virtuaalikoira harjoituksella eli piti suorittaa lyhyt rata kuin ohjaisi omaa koiraa ja tämä yksinjuoksentelu sitten videoitiin ja kellotettiin. Joskus aiemminkin on treeneissä pitänyt arvioida etukäteen radan suoritusaika ja yhtä lailla pieleen meni silloinkin arviointi kuin nytkin :D Ilsan kanssa kipitettiin rata noin 5 sekuntia nopeammin kuin mitä yksinäni. Tämä heitto ei sisänsä tuota ongelma kun juoksuvoimaa on ohjaajalla vielä reservissä, joten yleensä ehtii ihan hyvin joka paikkaan. Oikeasti nopean koiran kanssa ei ole ehkä varaa tehdä noin isoa arviointivirhettä tai sitten oltaisiin jossain myöhässä.

Virtuaalikoiraharjoitus toimii hyvänä lämmittelynä ja sen jälkeen päästiinkiin asiaan eli ratatreeniin. Kevyet sellaiset 30 estettä :D Rataantutustumisessa ajattelin että nyt olisi hyvä kun olisi osaava ja irtoava koira niin pääsisi testaamaan kepeille ja myöhemmin keinulle ja putkellekin leijeröintiä. Leijeröinnin treenaus on ollut pitkään suunnitelmissa Ilsan kanssa, mutta vielä se on jäänyt kun vaikeuksia tuottaa irrota edes putkeenkin kontaktin alla. Kerta harjoituksissa oltiin ja vaihtoehto leijeröinnille olisi ollut juosta ihan helkkarin paljon pidempi matka, niin ei muuta kuin minikiituri radalle ja testaamaan :) Muutenkin rata oli eurooppalaisvaikutteinen, jossa rohkealla ohjauksella homma toimi parhaiten.

Ratatreeni tehtiin kahdessa osassa, ensin kuten itse oli suunnitellut ohjaukset ja sen jälkeen käytiin vielä Marin kanssa rata läpi. Suurta eroa ei ohjausvalintoihin tullut, lähinnä itse valitsin taas ne helpoimmat vaihtoehdot ;) Mutta ne leijeröinnit, ne toimi Ilsalla heti ensimmäisestä kerrasta ja vielä joka kerran! Olin ihan hämmästynyt! Myös takaaleikkaukset hypyille toimi joka kerta. Ekalla vedolla pieniä kauneusvirheitä kuten puomin kontaktia ja joku kielto putkesta ja taisi jäädä kepitkin kerran suorittamatta loppuun. Loppuun vetäistiin kuitenkin koko rata nollalla läpi! Tästä olisi saatu vielä siistimpi pätkä jos ohjaaja ei olisi hyytynyt jo puolessa välissä rataa, mikä lie tauti iskee päälle. Mutta Ilsa oli niin hieno!

Video vielä nollaradasta: