Se treenaa sittenkin...

Tokoa nimittäin ja vielä niin kuin neljä kertaa viikon aikana, OMG! Sitä se vapaaviikko agilitystä teettää :) Onneksi nuo kertaalleen opitut asiat eivät näytä sieltä päästä häviävän mihinkään vaikka pitäisi taukoakin, mutta toki ei sinne mitään uutta oppiakaan mene :)

Muuten treenailtiin omatoimisesti Huhtarissa, sunnuntaina oli ohjattua treeniä hallilla seuran kouluttajille (jaksaa taas näillä porkkanoilla :)

Lyhyt yhteenveto treeneistä, mihin pitää eniten panostaa:

• Kaket, kaket, kaket... Tekniikka kestää ehkä yhden toiston, jonka jälkeen alkaa liikkumaan. Tarjoaa myös seisomista vähän joka väliin, kun on ensin päässyt sitä pari kertaa käskystä tekemään. Kokeiltu jättää istumisestä käsimerkki pois ja käskynä ihan vaan normaali "istu", tällä tavalla sekoittaa käskyjä vähemmän.
• Itse tunnarihan toimii hyvin (vaikka post-it lappusilla :), mutta pureskelee. Pitoharjoituksissa ei pureskele vaikka heittelisi kapulaa tai mitä vaan puremisen provosoimiseksi. Hyvällä tuurilla on kokeessa matalammassa vietissä, jolloin ei pureskelisi. Toivossa on hyvä elää :) Avo-luokassa ei purrut kokeessa puukapulaa, vaikka treeneissä teki kapulasta hammastikkuja. Tunnarissa aloitettava myös treenaamaan alkuosaa eli ohjaajan kääntymistä ja niin että lähtee kapuloille heti ekalla käskyllä (katsoo vaan ohjaajaa ei kapuloita).
• Ruudun loppuosa eli luoksekutsu. Ei lähde sivulle-käskyllä vaan on pitänyt käyttää tule-käskyä, jonka jälkeen menee pitkäksi seuraamiskohdasta.
• Luoksetulon pysäytyksen maahanmeno, jää herkästi seisomaan. On tässä nähty se päinvastainenkin ongelma :)
• Seuraamisen perusasennot askelsiirtymissä ja käännöksissä.

Milanin kanssa ollaan aloitettu ohjatun noudon treenaus, että osaan sen sitten Lilillekin opettaa :) Eilen oli kupit jo kapuloiden oikeilla paikoilla, mietitään vielä missä vaiheessa vaihdetaan kupit kapuloihin.

Nomppis hömppätokoilee lähinnä, mutta viime viikolla pääsi kaksi kertaa ohjattuihin agilitytreeneihin. Ensin keskiviikkona tuuraajana Hennan ryhmään ja perjantaina ihan omiin treeneihin, jossa Lili on viime viikot tuurannut kun on pitänyt saada harmaa pantteri kisavireeseen. Nomi oli treeneissä oikein mukavassa vireessä - ei välittänyt vieraista koirakoista ja keppien avokulmakin toimii nyt paremmin, kun käy itse aloituksen ohjaamassa. Vielä ei ole neiti niin nopea, että pitäisi saada vain lähetyksellä toimimaan :) Ja juuri kun sitä pääsi treenin makuun, niin sunnuntaina Nomi aloitti juoksut. Toivottavasti tokoinnostus jatkuu, ulkona treenatessa kun ei juoksut menoa haittaa :)  

Ja vielä kolmas...

Tuplanollaa se vaan kisoista pukkaa :) Tämänpäiväsistä kisoista saatiin jo kolmas tupla; neljäshän jäi viime elokuussa viimeisen riman päähän. Mutta mitäs niitä vanhoja muistelemaan, näiden nollien myötä Lilillä on nyt nollat kasassa tämän vuoden sekä SM-kisoihin että MM-karsintoihin. Eikä edes kisattu koko syksynä taikka talvena, joten ihan hyvä saldo.

Tämän päiväiset kisat olivat mukavasti omassa hallissa ja vasta iltapäivällä, joten sai heräillä ihan rauhassa eikä pitää mitään kiirettä. Tuomarina molemmilla radoilla oli Pertti Siimes, jonka radoilla ei olla tähän mennessä onnistuttu yhtään. Enkä minä edelleenkään tykkää noista valssia toisen perään radoista - ohjaaja tekee valssin kolmen askeleen sijasta vähintään seitsemällä ja yksikään ei varmaan mene minne pitäisi eikä koirakaan lähde niihin mukaan vaan ampuu ties kuinka pitkälle. Mutta ehkä se on hyvä, että pystyy nyt tekemään nollia myös niillä epämukavilla radoilla.

Agiradalla oli haastetta heti alkuunsa, kun kolmoshyppy syötti suoraan puomille. Mutta onni on vastakäännös :) Yksi suunniteltu valssi muuttui takaaleikkaukseksi kun ei vaan jalat liiku. Olihan keinu taas niin nätti... Okserin kanssa piti vähän varmistella, kun sitä ei ole talvella niin treenattu. Puomin jälkeiset valssit valui ja valui ja koira kaarrattaa ekstraa sen minkä kerkeää. Mutta nolla on nolla!

Hyppärilläkin olikin sitten tarjolla valssia toisensa perään ("valssihelvetti potenssiin kymmenen"). Ei ollut ehkä kaunista, mutta niin vaan puristettiin, perskules :)



Ens viikko vaan löhöillään ja ehkä vähän tokoillaan - ansaitusti :) Saatetaan myös jättää suunniteltu Joensuun kisareissu väliin ja kisata seuraavan kerran vasta Mikkelissä 12.5. toivon mukaan Jalosen radoilla :)

Lauantaina oli Rissasen treenit, hyvää menoa sielläkin. Ratapiirrustus näytti tältä:

Teemana oli vauhti. Koira ehkä joutui juoksemaan, itse pääsi paljon vähemmällä :) Tietysti jos ei olisi päässyt putkia leijeröimään, niin olisi voinut hiki tulla. Ei tullut nollaa vielä ekalla yrittämällä, kun Lili luki kakkoshypyn niistosokkarin viskileikkaukseksi (aika harvoin tulee tehtyä) ja olisi tullut vähän hankala kulma puomille. Alusta uudelleen ja puhtaasti kaikki 32 estettä :) Harmittavasti tätä ei vielä saatu videolle kun ei ollut kuvaajaa. Pieniä kohtia löytyi vielä parannettavaa, kuten kasille minimalistinen käden liike että hyppää lyhyesti, antaa koiran hakea kepit ettei ole turhaan tiellä, 19-20 tulee pienemmällä kaarroksella kun menee keppien puolelta, 24 nopeampi päällejuoksulla kuin niistolla siivekkeen ympäri (joka taas varmempi putken oikeaan päähän viennissä) sekä valssin ajoitus hypylle 26 että hyppää vekin sujuvasti. 

Toiselle kierrokselle saatiin jo kuvaajakin (kiitokset Annelle!). Ensimmäiset 24 estettä puhtaasti, jonka jälkeen piti possuilla selän takaa putken väärän päähän. Unohda varpaat ja rintamasuunta, muista karjua... Sitten hetki vähän sinkoiltiin ihan omiaan, ennen kuin vihellettiin peli poikki ja aloitettiin uudestaan hypyltä 16 loppuun. Ja taas homma kulki.

Numero 3

Lauantaina anivarhain klo 3 ylös. Ajo Vantaalle, jossa ensin odoteltiin kolme kappaletta medien startteja. Sen jälkeen kolme mahdollisuutta kartuttaa nollatiliä, jossa tähän mennessä vasta kolme nollaa kesän arvokisoja ajatellen. Lähellä oli triplanolla ja kolmatta agisertiäkin yrittivät tyrkyttää, mutta kolmesta päivästä jäi kiinni, ettei päästy jo juhlimaan kautta aikojen kolmatta agilityvalio-snautseria...

Vantaalle asti lähettiin kotikisojen sijaan mielenkiintoisten tuomarien takia ja ajatuksella kun ei ollut mahdollista vielä vastaanottaa sertiä, niin ihan hyvin voidaan lähteä "isoihin" kisoihin pääkaupunkiseudulle, kun sieltä ei sitä varmasti muutenkaan saada :)

Ensimmäisellä agiradalla oli kuitenkin tuomarina jo viime keväänä ohjaajalle harmaita hiuksia aiheuttanut Martti Salonen. Hyvin ehdittiin perjantai-iltana vielä käydä treenaamassa keinu-A erottelua. Ja kuinkas ollakkaan, tälläkin radallakin oli keinu ja A vierekkäin. Nyt niitä ei sentään höylätty niin montaa kertaa edestakaisin. Radan haastavimmat kohdat oli keinun jälkeinen hyppy, että saa vedettyä oikealle puolelle ja eikä sitten lipsahda siitä taas pujotteluun. Toinen haaste oli saada koira hypyltä puomille, kun ensimmäisellä kerralla oltiin siitä menty putkeen. Joku pikkupossu sikaili taas keinulla, mutta onneksi tuomarisetä oli kiltillä tuulella. Vastakäännös onneksi toimi taas hyvin ja päädyttiin oikein puomille. Eikä edes otettu ylösmenolta virheitä eikä mistään muustakaan, joten nollalla maaliin. Jeeeessss! Pikkusnautserilta ihan mukava sijoitus 5./53. ja ihan kelpo aikakin :) Ja kas kummaa, tulostaululla komeilee meille SERT-A. Kilpailukirjassakin sama merkintä sekä AVA... Ihan niinkuin pikkasen otti sydämestä mennä kertomaan järjestäjille, että sori vaan, mutta ei me voida vielä ottaa sitä sertiä vastaan. Yhyy, kolmen päivän päästä kyllä, mutta sitten onkin jo taas uudet kisat.

Seuraaville radoille tuomariksi vaihtui Henri Luomala. Agirata oli kuin Lilille tehty ja sille ei voinut muuta tavoitetta olla kuin nollan tekeminen. Lähtö vähän takkusi, kun Lili ei kuullut minun ensimmäistä lähtökäskyä vaan jatkoi paikallaan nököttämistä :) Toisella päästiin sitten jo liikkeelle. Puomin jälkeinen hyppy vähän takkusi, mutta muuten homma hanskassa ja nollalla maaliin. Se oli toinen tuplanolla siis. Sijoitus 12./62.

Ennen kolmatta rataa alkoi jo itsellä vähän väsymys painaa. Lili oli onneksi koko päivän oikein pirteä ja reipas radallakin. Se on kumma, että radalla ei voi luottaa, että koira tekee sen minkä se tekee hyvin varmasti aina harjoituksissakin. Tällä kertaa päätiin kuitenkin luottaa Liliin ja antaa pujotella itsenäisesti loppuun vaikka itse jään vähän taakse ja otan sivuttaisetäisyyttäkin. Ja hyvin Lili homman klaarasikin! Vielä kun olisi luottanut koiraan putken jälkeisellä hypylläkin, eikä jäädä liikaa odottamaan niin olisi ehtinyt ohjaamaan jatkonkin. Pahuksen pahus, kielto niin loppumetreiltä ja ihan omaa typeryyttään. Joten vitosella maaliin. Tuplanollalla ei pitäisi murjottaa, mutta kyllä tuo kolmas rata pikkasen niinkuin harmittaa.


Nollatilin kartutus toivottavasti jatkuu myös tulevana viikonloppuna. Mutta sen tiedän, että päivästä ei tule matkoinen lähes 17 tuntia pitkä :)

Tehdäkö asiasta ongelmaa...

Joskus nämä minun tilaukset säiden suhteen onnistuu - pakkasia piti riittää vähintään maaliskuun loppuun asti, että päästään hiihtämään. Jos hyvin käy, niin saadaan hiihdellä jäällä vielä ensi viikollakin. Päivällä on jo vähän pehmempää pohjaa, mutta kasvaapahan kunto koirilla kun eivät pääse ihan niin helpolla :) Aamulla jos jaksais/ehtis niin olisi paremmassa kunnossa. Pyöräteitä vältellään kuin ruttoa ennen kuin sepelit saadaan sieltä pois. Kerran ehti käydä uusia nastalenkkareita testaamassa ennen kuin tiet suli. Oottakoot nyt seuraavaan talveen :)

Ei ole vielä Nomi onnistunut aloittamaan juoksuja, niin pääsi pikkuneiti eilen aksailemaankin, kun näytti sen verran intoa olevan. Ja onneksi sitä intoa riitti vielä radallakin mukavasti :) Nyt toimi hyvin niistotkin. Lilikin oli mukana Nomin ryhmätreeneissä, kun oli sen verran poissaoloja, niin ehti hyvin treenailee ylimääräisiäkin. Teemana A-putkierottelu, joka tuolla tavalla (eli lähetys 14 ja 18) oli suht haasteellinen molemmille. Eikä se keppikulmakaan helpoin ollut. Lili vaati jopa verkot avukseen, että oppi hakemaan oikein. Lopulta oikein hyvä treeni molemmilta.

Tämän päivän Rissasen treeneissä oli vaan Lili. Nyt ei saanut treeneistä videota, kun ei ollut kuvaajaa matkassa, eikä jalustalta olisi saanut kuvattua kuin puolet radasta kun oli rata niin kentän etulaidalla. Mutta eipä radoissa mitään niin ihmeellistä ollut, että olisi pitänyt saadakaan videolle. Ensimmäinen rata näytti tältä:

Nollaa taisi tulla jo heti ekalla vedolla :) Hyvin tuli putkiin oikein pelkällä vedollakin, ettei tarvinnut alkaa valssailemaan tms. Kun ei ole joku saanut vieläkään opetettua koiralleen täysin itsenäisiä kontakteja (ja tuskin jaksaa jatkossakaan), niin keinulla joutui saattamaan loppuun asti, jonka jälkeen ennakoivalla hypyn 20 puomin puoleisen siivekkeen kautta. 21-22 väli kokeiltiin myös saksalaisella, mutta ei käännä tarpeeksi. Valssilla tuli nätimmin, kun vaan lähti kääntämään ajoissa ja liikkui itse jo seuraavan hypyn suuntaisesti.

Toinen lyhyempi pätkä, aloitusputken tilalla oli hyppy. Näppärästi sujui tämäkin pätkä. Onneksi ei liikaa muistellut eilisiä treenejä vaan kääntyi hyvin A:lle. Kepeille vein tarkoituksella sisäpuolta, mutta ei nyt aloituksessa mitään ongelmaa.

Se treenien "mutta" sitten eli puomin ylösmenokontakti. Sitä ollaan katsottu moneen kertaan jo aiemminkin, että on kyllä niin hilkulla, että ottaako vai ei. Tähän mennessä siitä ei ole tullut kisoissa virhettä, mutta ei sitä kyllä kaikki tuomarit niin katsokaan. Näissä treeneissä ei aina osunut. Mutta ei viitsisi tehdä asiasta ongelmaa, joka ei ole ongelma. Jos kisoissa ei tule edelleenkään virheitä ylösmenokontaktilta, niin sama se miulle mitä se treeneissä tekee :) Ensi viikonloppuna olisi kolme starttia tarjolla, mutta ei Lpr:ssa vaan Vantaalla! Toivottavasti matkailu tällä kertaa kannattaa :)