Lauantaina anivarhain klo 3 ylös. Ajo Vantaalle, jossa ensin odoteltiin kolme kappaletta medien startteja. Sen jälkeen kolme mahdollisuutta kartuttaa nollatiliä, jossa tähän mennessä vasta kolme nollaa kesän arvokisoja ajatellen. Lähellä oli triplanolla ja kolmatta agisertiäkin yrittivät tyrkyttää, mutta kolmesta päivästä jäi kiinni, ettei päästy jo juhlimaan kautta aikojen kolmatta agilityvalio-snautseria...
Vantaalle asti lähettiin kotikisojen sijaan mielenkiintoisten tuomarien takia ja ajatuksella kun ei ollut mahdollista vielä vastaanottaa sertiä, niin ihan hyvin voidaan lähteä "isoihin" kisoihin pääkaupunkiseudulle, kun sieltä ei sitä varmasti muutenkaan saada :)
Ensimmäisellä agiradalla oli kuitenkin tuomarina jo viime keväänä ohjaajalle harmaita hiuksia aiheuttanut Martti Salonen. Hyvin ehdittiin perjantai-iltana vielä käydä treenaamassa keinu-A erottelua. Ja kuinkas ollakkaan, tälläkin radallakin oli keinu ja A vierekkäin. Nyt niitä ei sentään höylätty niin montaa kertaa edestakaisin. Radan haastavimmat kohdat oli keinun jälkeinen hyppy, että saa vedettyä oikealle puolelle ja eikä sitten lipsahda siitä taas pujotteluun. Toinen haaste oli saada koira hypyltä puomille, kun ensimmäisellä kerralla oltiin siitä menty putkeen. Joku pikkupossu sikaili taas keinulla, mutta onneksi tuomarisetä oli kiltillä tuulella. Vastakäännös onneksi toimi taas hyvin ja päädyttiin oikein puomille. Eikä edes otettu ylösmenolta virheitä eikä mistään muustakaan, joten nollalla maaliin. Jeeeessss! Pikkusnautserilta ihan mukava sijoitus 5./53. ja ihan kelpo aikakin :) Ja kas kummaa, tulostaululla komeilee meille SERT-A. Kilpailukirjassakin sama merkintä sekä AVA... Ihan niinkuin pikkasen otti sydämestä mennä kertomaan järjestäjille, että sori vaan, mutta ei me voida vielä ottaa sitä sertiä vastaan. Yhyy, kolmen päivän päästä kyllä, mutta sitten onkin jo taas uudet kisat.
Seuraaville radoille tuomariksi vaihtui Henri Luomala. Agirata oli kuin Lilille tehty ja sille ei voinut muuta tavoitetta olla kuin nollan tekeminen. Lähtö vähän takkusi, kun Lili ei kuullut minun ensimmäistä lähtökäskyä vaan jatkoi paikallaan nököttämistä :) Toisella päästiin sitten jo liikkeelle. Puomin jälkeinen hyppy vähän takkusi, mutta muuten homma hanskassa ja nollalla maaliin. Se oli toinen tuplanolla siis. Sijoitus 12./62.
Ennen kolmatta rataa alkoi jo itsellä vähän väsymys painaa. Lili oli onneksi koko päivän oikein pirteä ja reipas radallakin. Se on kumma, että radalla ei voi luottaa, että koira tekee sen minkä se tekee hyvin varmasti aina harjoituksissakin. Tällä kertaa päätiin kuitenkin luottaa Liliin ja antaa pujotella itsenäisesti loppuun vaikka itse jään vähän taakse ja otan sivuttaisetäisyyttäkin. Ja hyvin Lili homman klaarasikin! Vielä kun olisi luottanut koiraan putken jälkeisellä hypylläkin, eikä jäädä liikaa odottamaan niin olisi ehtinyt ohjaamaan jatkonkin. Pahuksen pahus, kielto niin loppumetreiltä ja ihan omaa typeryyttään. Joten vitosella maaliin. Tuplanollalla ei pitäisi murjottaa, mutta kyllä tuo kolmas rata pikkasen niinkuin harmittaa.
Nollatilin kartutus toivottavasti jatkuu myös tulevana viikonloppuna. Mutta sen tiedän, että päivästä ei tule matkoinen lähes 17 tuntia pitkä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti