Tuplanolla ja piirinmestaruuspronssia!!!

Kyllä se vaan tosipaikan tullen toimii :) Vaikka sitten karjumalla :D

Agilityn piirinmestaruuskisat järjestettiin tänä vuonna Kotkassa. Edellisinä vuosina ollaan onnistuttu ekalla radalla ihan kohtuullisesti, mutta toisella radalla on aina jotain töpeksitty ja vielä jossain helpossa kohdassa kun vaikeat kohdat on jo ehditty selvittämään. Tälle vuodelle ei ollut muuta tavoitetta kuin tuplanollan tekeminen. Se mihin se sitten riittäisi olisi muista kiinni :)

Kotkan hallissa ei olla ehditty käydä kuin kerran kisaamassa, juuri kun halli oli valmistunut marraskuun pimeydessä 2011. Niissä kisoissa Lili teki ensimmäisen tuplanollan 3-luokassa :) Viime syksynä käytiin hallissa tokoilemassa tuloksella TK3.

Koska päivästä oli odotettavissa pitkä, niin matkaan lähdettiin koko kolmikon voimin. Ei onneksi tarvinnut lähteä vasta kuin kahdeksan aikoihin ajamaan. Perillä ehdittiin vielä hyvin käydä kävelemässä ennen maksien rataantutustumista. Näin valoisaan aikaan hallin ympäristöstä löytyikin ihan kivoja kävelyreittejä ja sääkin suosi päivän mittaan :)

Kisat aloitettiin Markku Kaukisen hyppyradalla joka näytti tältä:

Aika paljon nollia radalta näytti tulevan ja olihan se aika helppo profiililtaan. Muutama takaakierto ja lopussa ylläreitä aiheuttanut okseri.

Olihan Lilin kanssa hitaan tuntuista menoa varsinkin esteet 5-10. Eipä tuollaisella kuviolla oikein vedätetä ja käännökset eivät kuulu Lilin vahvuuksiin. Ennen kymppihypyn takaakiertoa tuntui että olisi ehtinyt vaikka kahville odotellessa. Vaikka ratavirheettömiä suorituksia tuli paljon niin alle ihanneajan ei niinkään. Lilikin alitti ihanneajan vain reilulla puolellatoista sekunnilla, huh. Hyppyradalta sijoitus 8.-/54.

Seppo Savikon agilityrata näytti alkuun paljon pahemmalta, mutta se olikin meille oikein sopiva. Vauhti pysyy hyvin viistohypyissä. Suurin haaste radalla tulisi olemaan, köh, keinu. Keinulla oli oma kontaktituomari ja aika herkästi käsi nousi ylös. Ei kyllä arvaisi esittää meidän normisuoritusta. Jos tällä radalla tehtäisiin virhe niin se tehtäisiin ihan jossain muussa kohtaan. Lilille tähän olikin varattu pieni ylläri. Kulma keinulle oli myös hankala joka selvisi vasta rataantutustumisessa. Ei tietenkään suora linja edelliseltä hypyltä vaan koira piti kääntää keinulle aivan okseria nuollen. Jätäpä Lili selän taakse niin mennäänkin okseri uudelleen. Alkua mietin myös pitkään, että kumpaa kautta kolmoshypyn vien - vauhdilla ja pidempää kautta vai lyhyempi reitti tiukemmalla käännöksellä.

Kyllä piirinmestaruuskisoissakin on ihan eri tunnelmansa kuin "kyläkisoissa" kun tokalle radalle päästään starttaamaan käännetyssä järjestyksessä. Pitkästä aikaa jännitti oikein kunnolla. Mitä isommat kisat sitä parempi Lilille - Lili suorastaan kiskoi lähtöpaikalle vaikka aiemmin odotellessa oli taas yhtä innostunut kuin perässä raahattava lehmä.

Ehdin kävelemään pituuden taakse kun yleisöstä alkaa kuulumaan "tulee, tulee" -huutoja. Ei helkkari, Lili varasti lähdössä. Jarru jäi kolmoshypystä, mutta muuten ei hätä ja matkaan. A:lle sai hyvin otettua sivuttaisetäisyyttä niin sai hyvän vedon kepeille ilman kaarratusta. The moment of truth - keinu. Edelliseltä hypyltä tiukka käskytys ja kontaktilla käsky "maahan". Hah, yllätys. Ei kyllä totellut käskyä, mutta hämmentyi sen verran että pysähtyi varmasti. Hetken aikaa tässä paloi ylimääräistä, mutta parempi varman päälle. Päällejuoksut on kyllä Lilin bravuuri, videolta kun katsoo ohjaajan käsien heilumista, niin ei ihan heti arvaisi missä kohtaa se ohjaus tuli ;) Puomille tultaessa meni ohjaalta plasmat sekaisin kun yleisö alkoikin taputtaa. Tuli varmaan ladeltua Lilille paniikissa kaikki mahdolliset pysähtymiskäskyt tokosta ja agilitystä, mutta pysähtyipä kontaktille. Enää viimeinen hyppy ja nollalla maaliin. Mikä helpotus, vihdoin tuplanolla piirinmestiksissä!

Nollat oli näköjään vähissä tällä radalla, tuolla suorituksella sijoituttiin 3./54. Olisi muuten ollut sertiäkin tarjolla, jos olisi tarvittu, mutta ei onneksi enää :)

Tuomarin mukaan oli ohjaajalla asenne radalla kohdillaan. No äänenkäyttö ainakin :D



Paulalle kiitokset videoista!

Kahden radan yhteistuloksissa myöskin kolmas ja näin ollen piirinmestaruuspronssia!!!

Pykälän paremmin kuin tokon piirinmestiksissä ;) Hyvä Lili!!!

Kyläuutisissakin oli kisat huomioitu :)

Ei Voi Löytää...

Niin paljon kisoja ja kokeita viime aikoina ettei blogikaan ehdi perässä…

Tiistai-iltana Imatralle tokokokeeseen. Eipä ollut mitenkään luottavainen olo että nyt irtoaisi se viimeinen 1-tulos. Lähinnä tuli mieleen, että mitä taas voisi mennä pieleen. Loistava asenne lähteä kokeeseen, mutta eipähän ainakaan jännittänyt suoritus enää niin paljoa.

Lili oli koko kokeen ensimmäinen koirakko ja tuomaroinnin hoiti Pauli Härkönen. Normijärjestys, ruudusta poikki.

Taas nähtiin yllätyksiä…

• Paikkaistuminen: 10.
• Paikkamakuu: 10.
• Seuraaminen: 7. Seuraamiskaavio tuntui taas pitkältä kuin nälkävuosi, koelaaman kanssa tosin se 5 metriäkin on liikaa. Välillä ihan jees menoa, mutta hitaat kävelyt teltan luona oli aivan luokatonta. Teltta veti Liliä puoleensa jo kehään tultaessa (mitä lie hyviä hajuja sieltä tuli) ja sinne oli haahuilemassa kesken seuraamisen. Heräsi uuteen aika tiukkasanaiseen "seuraa"-käskyyn. Ja taas jätti perusasentoja tekemättä. Superärsyttävä liike. Aika paljon erinäköistä menoa viime vuoden VOI-luokan kokeessa vielä...
• Zeta: 8.5. M-S-I. Liikutti yhtä tassua sekä seisomisessa ja istumisessa, pitäisi vissiin tätäkin taas muistutella.
• Luoksetulo: 9. Tästä olisi voinut antaa enemmänkin pisteitä myös yleisön mielestä, mutta tuomarin makuun liian hidas.
• Ruutu: 0. No niin. Hyvin merkille ja siihenhän sitä sitten jymähdettiinkin :( Vilkuili zetan merkkejä epäuskoisena ja totesi että parempi olla lähtemättä merkiltä mihinkään. Ei lähtenyt ekalla käskyllä, eikä toisellakaan (nytkähti) vaan vasta kolmannella hyvin epävarmasti. Liike oli jo varmaan tässä vaiheessa nollilla käskymäärästä johtuen ja lopullisesti se meni kun Lili lopulta selvisi ruutuun asti. Epävarmana menee suoraan kartioiden luokse ja korjaa vaan kartiolta toiselle käskystä. Tuurilla voi ehkä jäädä tassut ruutunauhan sisään, mutta todennäköisesti tulee ulos maahan-käskystä. Ja niin kävi nytkin… 1-tulos meni taas siinä.
• Ohjattu: 8. Toisen kerran kokeessa vasen. Kivasti sinne teltan, hyppyjen ja muun sälän joukkoon. Hyvin hoiti Lili hommansa, mitä nyt jätti perusasennon tekemättä luovutuksessa. Prkl…
• Metallihyppynouto: 10. :D Loppuasento ei kyllä ollut ihan tuon arvoinen, mutta heitto oli ;)
• Tunnari: 9. Poikkeuksellisesti Lili aloitti rivin haistelun vasemmalta päin ja tarkasti kävi koko rivin läpi vaikka oma oli heti toisena. Mutta hyvä näin.
• Kaukot: 7. Ohoh, pomppasi tosi rumasti eteenpäin ensimmäisessä istumaannousussa. Pientä liikkumista myös muissa vaihdoissa, mutta isoin virhe oli tuossa ekassa vaihdossa. Tehokuuria luvassa.

Ja kakkostulosta taas kerran yhdellä nollalla… Edes vitonen ruudusta oli riittänyt.



En kyllä ymmärrä mikä epävarmuus Lilille iski nyt ruudussa, kun pitkään aikaan ei ole tehty muuta kuin positiivisia ruututreenejä. Ja kai se tunnustettava tosiasiat että olen yrittänyt opettaa kahdelle koiralle ruutua jo parin vuoden ajan ilman että niillä on mitään käsitystä ruudun keskikohdasta ja eilisen treenin perusteella ei oikeastaan edes ymmärrä mitä "ruutu"-käsky tarkoittaa ilman käsimerkkiä. Tai sitten Lili on jostain nyt tosi epävarmana.

No, ehkä ei ole vielä myöhäistä asiaa korjata. Ainakin eilinen treeni näytti merkkejä älyämisestä tarpeeksi monen toiston jälkeen. Milloin alkaa toimia kokeessakin onkin sitten eri asia...

Agikisakauden avaus

Viime kesänä hikoiltiin viikonlopusta toiseen agikisakentillä sertijahdissa. Siinä sivussa SM-nollat tuli kerättyä jo ennen elokuun puoltaväliä. Tänä kesänä ei olla tehty mitään agilityyn viittaavaakaan SM-kisojen jälkeen. Pari kertaa ehdittiin käydä hallilla muistuttelemassa lajin saloja ennen uuden kisakauden startteja Imatralla viime viikonloppuna. Lili alkaa olla jo sen verran kokenut ettei se nyt tauon aikana ehdi lajia unohtaa, mutta kyllähän se rutiini auttaa tulostehtailussa. Nyt oli mentävä aika kylmiltään, mutta toisaalta ei ollut mitään tulospaineitakaan :)

Imatralla kisattiin taas vain kahdella Minna Väyrysen radalla. Hänen radoillaan ei olla aiemmin käytykään, mutta kivan mentävät radat.

Jos edellisenä päivänä oli tokokokeessa lahna menossa, niin nyt radalla viiletti taas harmaa pantteri ;) Sen verran oli tauko tehnyt tepposiaan, että Lilillä kävi työtapaturma agiradalla yhden riman kanssa. Höh, hieno rata valui ihan hukkaan. Hyllytettiin sitten kontaktitreenailuun, kun ei niillä vitosilla kuitenkaan mitään tee.

Tukka putkella putkesta ulos. Vai kenties parta putkella?

No totta kai pysähdyn kun käsketään. Not.

Lilin radalla kuvasi Mirkka Kalmari.

Hyppyradalla meinasi lipsahtaa alussa putkeen (ja aikaa paloi...) ja okserinkin rima kolisi uhkaavasti (huh). Mutta pitihän Lilin pitää kiinni viime aikojen nollaprosentista eli joka toiselta radalta vähintään nollatulos.

Palkintojakin päästiin pokkailemaan. En kyllä sitä odottanut, muuten olisi ollut vähän vähemmän koiria mukana palkintojen jaossa. Milan oli sitä mieltä, että palkintopussi on hänelle ihan varmasti ja jos sitä ei saa niin voi pistää painit pystyyn Lilin kanssa. Meidän kymppi vee arvokas herrasmies joo.

Maijalle ja Hennalle kiitokset videoinnista!

Piirinmestaruuskisojen taika pitää!

Taitava tokoilija ja mainio kisamaskotti 

Tokon piirinmestaruuskisat on selvästikin Lilin juttu. Lili aloitti aikoinaan tokouransa vuoden 2010 piirinmestiksissä Kouvolassa. Oltiin kokeen ensimmäimen koirakko numerolla 1, tehtiin 1-tulos ja vielä voitettiinkin luokkamme! Hyvä aloitus uralle, joukkueen kanssa päästiin jo pokkaamaan mitaleitakin.

Alun perin Lilin kanssa tavoitteena oli vain ja ainoastaan TK1, mutta kerta se tuli niin helpolla niin pitihän sitä sitten AVO-luokkaan jatkaa. Mutta siitä pidemmälle ei missään tapauksessa, aivan liian vaikeaa. Imatralla piirinmestaruuskisoissa syyskuussa 2011 oli jo TK2 katkolla. Ehdin jo harmitella suorituksen jälkeen tuomarille, ettei myö päästäkään vielä lopettamaan lajia kun ei 1-tulosta saatu paikkamakuun epäonnistumisen takia. Siihen Mäntysen Markku sanoi suoraan ettei pidäkään lopettaa, koira on hyvä ja sinä ohjaat sitä hienosti. Ohoh :) Se hetki oli varmaan ensimmäinen kerta kun ajattelin että kai ne ylemmätkin luokat on sitten Lilin kanssa korkattava. Muutaman kerran olen ollut noista sanoista Mäntyselle kiitollinen :) No varmaan olisi jatkettu joskus myöhemminkin, mutta olihan se sellainen herättävä hetki. AVO-luokka kuitenkin hyvästeltiin näihin kisoihin TK2:sen myötä.

Seuraavaa koetta sitten saatiinkin odottaa lähes kaksi vuotta Lilin liidellessä agilitykentillä. Suunnitelma oli että Lili hoitaa agilityn ja Milan tokoilun; Lili palaisi tokoon vasta "eläkepäivillä". Milan oli suunnitelmasta toista mieltä ja niin sitä piti alkaa Lilille nopeassa tahdissa kouluttamaan VOI-luokan liikkeitä. Luokka korkattiin taas kerran Imatralla piirinmestaruuskisoissa :) Ja heti ensi yrittämällä 1-tulos luokkavoitolla ja vielä joukkuehopeaakin :) TK3 tuli syksyn aikana suoraan kolmella kokeella.

Vieläkö piirinmestaruuskisojen ykkösputki jatkuisi myös EVL-luokassa? Kisat pidettiin tänään kauniissa, lähes kesäisessä säässä Haminassa isolla jalkapallokentällä. Wow! Kerrankin runsaasti tilaa, mutta silti meinasi käydä välillä tila ahtaaksi :) Joukkueeseen ei tällä kertaa osallistuttu, niin eipähän siellä ole aina samat naamat edustamassa.

EVL aloitti heti klo 10 ja Lili oli suoritusvuorossa kahdeksantena. Yksilöliikkeet kaikki putkeen sekoitetussa järjestyksessä. Tuomarina Riikka Pulliainen:

• Paikkaistuminen: 10.
• Paikkamakuu: 7.5. Vasta toisella käskyllä maahan (mur) ja vähän liikutellut etutassujaan.
• Ruutu: 9. Ensimmäinen sydänkohtauksen paikka. Meni normaalia hitaammin sekä merkille että ruutuun. Ruudussa meni suoraan haistelemaan jotain aivan ruutunauhaan kiinni. Nauhan keskikohdat myös laitettu kiinni, luuli alustaksi? Riskillä maahankäsky, jäi onneksi sisäpuolelle. Huh!
• Zeta: 9.5. M-S-I. Seisominen ja istumisen olisivat saaneet olla nopeammat, maahanmeno hyvä. Istumisessa siirsi kyllä etutassuaan kun käännyin takaa kohti.
• Seuraaminen: 7. Yritin itse liikkua koko pitkän kaavion mahdollisimman reippaasti ettei kehässä olisi korkeintaan kuin yksi laama :) Tuli kohtuullisesti mukana, jätti vaan taas ainakin kaksi perusasentoa tekemättä. On ne vaikeita - kun ei voi vinoon tehdä, niin ei tehdä olleenkaan sitten :(
• Tunnistusnouto: 9. Tässä oli monilla koirilla vaikeuksia, omaa etsittiin pitkään ja silti tuli vääriä. Lili meni suoraan oikean luokse (kapulat ympärässä) ja eikä muita sitten haistellutkaan. Kuvaajakaan ei ehtinyt Lilin vauhtiin mukaan ;) Vähän pyöritteli kapulaa suussaan.
• Luoksetulo: 9.5. Oli kyllä normivauhtiin verrattuna hidas, mutta pysähtyipä hyvin ;)
• Ohjattu: 9."Treenaa vasenta, kokeissa oikea"päti edelleenkin. Oli taas vähän hitaanoloinen, mutta meni sentään oikealle merkille (vääräkin olisi ollut tarjolla) ja oikea kapulakin tuli.
• Kaket: 7. Vaati ekaan istumiseen kaksi käskyä (ei kuullut ekaa?) ja liikkui pikkusen. Ei yhtään hyvät. I-S-M-S-I-M
• Hyppynouto: 5. Sydänkohtaus nro 2. Kentällä tilaa vaikka kuinka paljon niin sitten hyppy pitää laittaa lähelle kehänauhoja. Yksi kilpailijoista jo lähes sai kapulan kehästä ulos kun kapula pomppi nurmella. Treeneissä ei ole mikään ongelma heittää kunnon heittoja, kisoissa tulee sitten ne täydelliset pohjanoteeraukset. Oli jo hirveä jännitys koko kokeen ajan mitä ei normaalisti ole. Hyvät että muisti mitä käskyjä käyttää milloinkin, joten voi kuvitella mikä kipsi oli päällä tässä liikkeessä. Ja niinhän siinä taas kävi - kapula lentää max. metrin hypyn yli ja kimpoaa siitä reilusti sivuun. Lili hyppää hypyn ja menee kapulan luokse, mutta ei nostakaan sitä vaan siinä tuijotellaan toisiamme. Ollaan viime viikkoina treenattu ylivinoja heittoja ja niistä on joutunut huomauttamaan kun on tullut hypystä ohi. Nyt ei raukka sitten uskaltanut tehdä mitään ettei tule sanomista :( Ja mitä tehdä? Tuo-käskyllä ottaa kapulan, mutta tulee hypystä ohi -> nolla. Hyppy-käskyllä jää kapula -> nolla. Tuplakäskyllä nolla myöskin. Toinen tuo-käsky, jolloin Lili nappaa heti kapulan ja HYPPÄÄ hypyn. Hyvä Lili!!!

Ei ollut suorituksena läheskään niin hyvä kuin viime kokeessa Imatralla, mutta mieluummin huonolla suorituksella 1-tulos kuin lähes täydellisellä punainen kortti ;) Lilin pisteet 265.5 riitti tänään neljänteen sijaan kymmenen koiran joukossa. Sijoituksesta viis, pääasia että se ykkönen tuli.

Vielä yksi Lili, vielä yksi :)

Oili Huotarin tokokoulutuksessa vol. 2

Oili Huotarin tokokoulutusta Parikkalassa tarjolla, lähdettäiskö?, kuului viesti. No totta kai! Ja mitäs me sitten haluttaisiinkaan treenata…? Jos katsoo meidän tokokokeiden tuloksia tältä vuodelta, niin ei luulisi olevan ongelmia keksiä treeniaiheita ;) Mutta jos kaikki liikkeet on jo valionarvoon riittävällä tasolla (ei kiinnosta sen enempää viilaaminen), ainoastaan kokonaisuus ontuu ja siihen tuskin on mitään vinkkiviitosta puolen tunnin koulutuksissa tarjolla. Kokeenomaista treeniä ja häiriötä vaan…

Kevään koulutuksessa ihmeteltiin perusasentoja ja seuraamista kuin myös ohjatun ja ruudun häiriöitä. Näitä ollaan muistettu kesän aikana treenatakin. Perusasennon ja seuraamisen osalta suurin ongelma Lilillä on asenteessa, on muuten meno aika erinäköistä kun on ruokakuppi keittiössä odottamassa. Osaa jos kehtaa, kas siinäpä pulma. Joten tämän ongelman kanssa Oilin koulutukseen eli kuinka saada pikkusnautserille seuraamisesta mielekkäämpää ns. asenne kohdilleen.

Oili muistikin meidät kevään koulutuksesta :) Kerroin että mitä ollaan treenattu, mikä on toiminut ja mikä ei, kuinka kokeissa on käynyt ja mitä ongelmia tulee kun asenne ei ole kohdillaan, motivaatio agilityssä vrt. toko jne. Ja toki näytettiin taas meidän seuraamista. Kevääseen verrattuna Lili oli aika reipas, suurimmat ongelmat oli hitaassa käynnissä, jossa mielenkiinto herkemmin lopahti. Asiaa tietysti ehkä edes auttoi juuri siinä kohdalla kentällä lojuneet hevonpee-kikkareet ;)

Neuvot oli samat kuin viimeeksikin (milloinkohan sitä oppis) eli koiralle vastuu seurata ohjaajaa eikä toisinpäin! Eli katse eteenpäin, ehkä sivusilmällä voi vilkaista ettei koira tule kahta metriä perässä ;) Tehtiin ensimmäisessä 15 minuutin osiossa harjoitusta jossa vaihdettiin koko ajan edestakaisin juoksusta hitaaseen eli koiran piti olla koko ajan skarppina että kesti mukana. Yksi huomionarvoinen seikka Oililta oli, että miten sen hitaan askeltaa - onko parempi pitkät askeleet vai tosilyhyet nopeammalla temmolla. Pitkät askeleet näytti toimivan Lilillä paremmin.

Keskusteltiin myös siitä että kuinka valmistelen koiran ennen kehään menoa. Helposti käy niin että koiraa temputetaan, kehutaan ja palkitaan juuri ennen kehää ja sitten kehässä onkin tylsää. Se hauskuus pitäisi siirtää sinne kehän sisäpuolle; odotellessa voi jopa vähän haastaa koiraa että huokaisee sitten helpotuksesta kehään päästyään ;)

Toisessa osiossa jatkettiin häiriköidyllä seuraamisella. Oili oli sitä mieltä ettei tuon ikäisen koiran kanssa enää kannata yrittää parantaa asennetta seuraamiseen, alkaa olla jo sen verran vahva mielipide asiasta. Ja kerta tokosäännöt ei edellytä että koiran pitää näyttää erityisen iloiselta seuraamisessa niin voidaan kouluttaa liike niin että se pitää vaan suorittaa piti siitä tai ei. Vähän kuten luoksepäästävyys aikoinaan on opetettu Lilille eli ihan sama mitä mieltä asiasta olet niin siinähän istut. Ja siitähän tuli melkein Lilin lemppariliikkeitä alossa ;) Mutta ainoastaan liikkeenä, muuten on ihan turha vieraitten tulla lääppimään edelleenkään.

Kokeilin nyt kehääntuloa niin että odotusaikana en viritellyt koiraa mitenkään, vähän vaan käveltiin kehän laidalla tylsän oloisena. Olihan Lili innoissaan kun pääsi vihdoin hommiin! Oli vielä innoissaan lopussakin vaikka välillä vähän ahdisti ;) Tehtiin siis pitkät pätkät seuraamista hihnassa häiriköitynä ja huomautus heti kun seurasi huonosti. Olihan Lilille vaikeaa kun Oili käskytti vieressä maahan / seiso / istu tms., kaikkiin käskyihin olisi pitänyt reagoida. Välillä tuli aika nätisti. Häntä pysyi pystyssä koko treenin ajan ja heti vapautuksesta antoi raivokasta kyytiä patukalle :) Paineistunut koira ei noin leiki. Ohjaaja ei kyllä edelleenkään muista katsoa eteenpäin johtuen myös jatkuvasta huomauttelun tarpeesta...


Loppuun vielä jotain kivaa eli ruutua kokeenomaisena. Lili oli sitä mieltä että tähän on joku koira haudattuna ja meni kyllä niin hitaasti merkille ja ruutuun, mutta meni kuitenkin. Toisella yrityksellä oli meno jo sitten itsevarmempaa.

Oilin mielestä meillä noihin lipsahteluihin auttaa nimenomaan kokonaisuuksien treenaaminen ja mahdollisimman vaihtelevissa paikoissa. Ruudun etsimistä voi opettaa niin että käy rakentamassa ruudun jo valmiiksi esim. pihalle tai metsään aukealla paikalle (palkka ruudussa valmiina) ja kehottaa koiraa etsimään ruutu itsenäisesti jo kauempaa (kotona vielä sisällä ennen pihalle menoa).

Koulutuksen loppuun päästiin vielä seuraamaan kun Oili treenasi oman koiran Zipin kanssa kaavojen rikkomista. Ei sitä menoa voinut kuin ihaillen katsoa, huh huh :) Itse on jo tyytyväinen että koira yleensä päätyy merkille tai ruutuun, ei tarvitse opettaa kuuntelemaan käskyn kaikkia tavujakin että saako sinne mennä vai ei ja pitääkö siinä matkalla tehdä vielä jotain ;) Mutta ehkä ne treenitkin olisi vähän mielekkäämpiä kun ei tarvitse samoja asioita jankata.

Saa nähdä mikä koelaama Liliin iskee lauantaina, mutta ainakin treeneissä on nyt koulutuksen jälkeen tehnyt hemmetin hienoa seuraamista!