Ei sen puoleen, että tuolla pakkasessa voisi kummenmin treenaillakaan. Eilen erehdyttiin käymään Lilin kanssa agitreeneissä. Auringon laskettua pakkanen kiristyi hyytäväksi ja itseltä paleltui sormet hanskoista huolimatta pahemman kerran. Muut paikat pysyi vielä lämpiminä, kun välillä kävi radalla juoksentelemassa, mutta sormille ei sitten enää lämpöä suotu. Loppupakkasten ajaksi lajivalinta taitaa olla ns. kalsaritokoilu :) Toivottavasti edes lomalla (viikko pitäisi vielä jaksaa) on hyvät hiihtokelit, alkaa tässä itse kullakin olla ylimääräistä energiaa varastossa.
Lilin eiliset treenit, teemana kepit, kolme pätkää (valmennusryhmän treeneistä).
Hienosti osaa Lilikin hypätä vaikka siivekettä nuollen kun oikein pääsee ohjaamaan! Sylkkäri on edelleen siellä pitäisi opettaa listalla. Leijeröintiä ollaan joskus treenattu kolmella rinnakkaisella hypyllä, toimi hyvin, mutta tässä ei toiminut käännöksen kera. Ei paljon Lili ohjaajaa väistellyt, vaan hyppäsi suoraan jaloille. Kunhan ensimmäiset kisat saadaan (kunnialla) suoritettua, niin sitten pitää taas ottaa verkot alkuun, jotta pääsee treenaamaan myös vaikeampia keppikulmia.
Ei nyt Milankaan ihan täysin ole päässyt vaan lepäilemään. Tunnarin kanssa ollaan nyt mietitty oikeaa opetusstrategiaa. Piilottaminen niin kauan hyvä kun kapulat piilossa (äänestä päätellen nenä tekee kovasti töitä :), mutta mites sitten piilotuksen häivytät oikein. Iso kasa vääriä kapuloita ja oma siihen johonkin lähelle, -> kiinnittää kaiken huomion siihen kasaan ja tuo sieltä yksitellen väärät kapulat. Ei edes huomaakaan sitä omaa... Joten ehkä me luotetaan taas siihen vanhaan kunnon maggaraan eli apuhajun käyttöön. Se on toiminut parhaiten, mutta pitää nyt vaan olla enemmän malttia mukana eikä edetä liian nopeasti. Ihan typerä liike... Milanin motto on ollut aiemmin, jälki kuin jälki kaikki ajetaan ja kaikki ihmisen hajuiset esineet tuodaan, ei niitä nyt hajujen perusteella aleta syrjimään! Tästä on hyvä lähteä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti