Kuva Jukka Pätynen | Koirakuvat.kuvat.fi |
Takaaleikkauksellahan saa käännettyä koiran myös tiukastikin... Kuvan perusteella voisi todeta, ettei informaatio ole mennyt koiralle ihan ajoissa perille :)
Kuva Jukka Pätynen | Koirakuvat.kuvat.fi |
Jos jokaiselta käännökseltä saisi puristettua ylimääräiset kaarrokset pois, niin alkaisi pikkusnautserillakin olla vähän parempia aikoja radoilta. Mutta se onkin helpommin sanottu kuin tehty, Lili kun on käännösten suhteen enemmän mallia rautakanki kuin silakka. Mutta parantaa aina voi!
Lauantaina tarjoutui mahdollisuus osallistua Mikkelissä Teemu Linnan koulutukseen (ja siitä syystä jäi sitten seuranmestiksetkin väliin). Yleensä näissä koulutuksissa tehdään pidempää rataa, kun nyt keskityttiin enemmän hiomaan tekniikkaa ja opettelemaan mitä eroa on linjaamisella ja kääntämisellä. Joo, nehän meidän niitä vahvuuksia onkin ;) Enää olisi puuttunut, että olisi ehditty pistää valssitkin kuntoon, niin alkaisi olla jotain tolkkuakin näissä perusohjauksissa.
Samalla ratapohjalla tehtiin neljä eri treeniä, ratapiirros alla.
Ensimmäisen treenin (mustat neliöt) piti olla helppoakin helpompi - heti putkelta lähetys hypylle, perään takaaleikkaus, joka sitten linjaa koiran oikein putkeen. Lilin mielestä tällaista treeniä ei voi olla, joten päätti pistää vähän vaikeutta peliin. Ensin tullaan kolmoshyppy riman ali ja vaihdetaan selän takaa sujuvasti puolta ja napsitaan nenän edessä olleet hypyt putken sijaan. Eikä riittänyt ihan yksi kerta tätä temppua (rimojen ali menemiset sentään jätti väliin). Hypyn jälkeen kunnon haltuunotto oikealle puolelle ettei pääse selän taakse... No, sitten voi juosta sujuvasti vain putken vierestä. Ei ole ihan tyypillisiä virheitä Lilille, mutta tulipahan nyt nekin koettua.
Toisen treenin (valkoiset neliöt) haasteet osasi odottaakin, mutta tällaisiin kohtiin on toimiva asekin eli vastakäännös. Jota ei sitten "saanut" käyttää, vaan piti saada homma toimimaan peruskäännöksellä. Yhyy... Syy miksi vastakäännöksen viljely ei ole hyvä asia, niin se ensinnäkin heikentää valsseja (koira ei tiedä milloin niihin pitää lähteä mukaan ja milloin ei) ja toisekseen ne on hitaampia kuin peruskäännökset. On tässä jo muutaman vuoden ehtinyt agilityä harrastaa ja vasta nyt joku oikeasti neuvoo miten peruskäännös tehdään (tai käännökset yleensäkin). Kyllä Lili aika monta kertaa ehti ansahypyn käydä hyppäämässä, mutta nyt alettiin saada ohjaajallekin ideaa, että miten tuo pitää oikeasti tehdä. Kunnon rytmin muutos ja kunnon käännös. Tuo ensimmäinen tahtoo jäädä aina uupumaan ja Lilille pitää muutenkin antaa aika vahvat signaalit käännöksestä. Treeniä, treeniä!
Ei päästy kolmannessakaan treenissä (mustat pallot) mukavuusalueelle. Neloshyppy peruskäännöksellä ja sen jälkeen kaikki käännökset tiukoilla takaaleikkauksilla. Tässä treenissä piti oikeasti kääntää, koska muuten sai koiran tulemaan keskihypystä ohi (eli Lilikään paikkaillut nyt estehakuisuudellaan ohjauksen puutteita). Olihan muuten vaikeaa saada monta onnistunutta käännöstä peräjälkeen tehtyä, pari vielä menee. Mutta taas ne perussäännöt - selkeä rytminmuutos (vauhti seis) ja selkeä käännös ajoissa tehtynä, ei mennä esteelle asti. Lähetetään koira esteelle (käsi saattaa) ja heti käännytään niin, että ns. häntä potkaistaan edestä pois :) Tämä meni lopulta aika makeesti! Eikä kertaakaan lipsahtanut ansaputkeen!
Neljättä treeniä (valkoiset pallot) ei oikein päästy tekemään kunnolla - koira alkoi olla aika väsynyt, joten ei hirveästi saatu eroa tehtyä linjauksiin ja käännöksiin. Tietysti säästäisi voimia, jos ei niin paljon kävisi hyppäämässä vääriä hyppyjä - ensin ei voi mennä putkeen, kun pitää hypätä viereinen hyppy (ei voinut leijeröidä hyppyä vaan piti lähettää putkeen edelliseltä hypyltä) ja putken jälkeen ei taas voi millään kääntyä oikealle hypylle kun muitakin on tarjolla :)
Kyseistä treeniä on kuulemma teetetty maajoukkueellekin, haasteita oli riittänyt sielläkin. Tällaista lisää! Joku kertaa pitää rakentaa treeni vielä omalle hallille ja katsoa miten homma sujuu uusintana. Mihin sitä sitten lähtis valssioppiin vielä ;)
Torstaina päästiin taas ryhmätreeneissä OJ:n oppiin. Tästä tulee vielä hyvä vuosi, jos tähän tahtiin päästään kunnon treeneihin! Edellisellä kerralla tehtiin hyvin yksinkertaista pätkää ja kellotettiin aikoja; sama treeni tehdään sitten puolen vuoden päästä uudestaan ja katsotaan onko edistystä tapahtunut :)
Tällä kertaa päästiin testailee mm. putkijarrujen tehoa. Joo ei toimi, kun ei saa niitä koiralle opetettua ja eikä edes muista radalla niitä käyttääkään. Jos tässäkin perusasiassa yrittäisi nyt ryhdistäytyä. Putkijarrujen lisäksi haastetta meille tässä tuotti kasihyppy, kun kääntyi helposti hypyltä väärään suuntaan. Vastakäden käyttö näytti auttavan ongelmaan. Kepeille kesti hyvin persjätön, pujotteli loppuun asti ja tuli vielä oikeaan päähän putkeakin. Kerran kokeilin kohdan valssilla ja väärään putken päähän taas lipsahti.
Sunnuntaina pienen tauon jälkeen taas kisaamaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti