Tokaluokkalainen!

Imatran kisajärjestäjät taisi lukea minun ajatukset - ei aikaista aamuherätystä ja hyppyrata ensin "harjoitusradaksi". Vaikka aamusta vietiinkin yksi tunti niin hyvin ehdittiin nukkua pitkään, käydä kunnon lenkillä jäällä (ei variksia tällä kertaa :) sekä siivotakin kun hyppyradan rataantutustumisaika oli vasta puolen kuuden aikoihin ja agiradan kaksi tuntia myöhemmin ja äkkiäkös tuohon naapuricityyn ajelee. Seuraavana aamuna ehkä vähän kärsittiin näistä iltakisoista, mutta ei pidä liian vaativaksi käydä :)

Kisat pidettiin ratsastusmaneesissa ja pohja tuntui ikävän pehmeältä (ja sotkevalta) LAU:n halliin verratuna. Yllättäen rimat oli silti 60 cm:ssä, kannatti näköjään viime hetkellä niitäkin treenata. Tuomarina Allan Mattsson, joka on tuomarina seuraavissakin kisoissa Kouvolassa.

Hyppyradalla aloitettiin, jonka tuloksella ei olisi merkitystä luokkanousuun, koska hyppärin LUVA oli jo hankittuna. Ilmoitinkin Lilin radalle enemmän harjoitusmielessä. Radan haastavin kohta oli kepeille (4. este) vienti lievässä avokulmassa. Otin tässä riskin, koska halusin nähdä selviääkö Lili ilman apuja (itsenäinen pujottelu kaikissa tilanteissa tavoitteena). Ensimmäinen väli löytyi oikein, mutta ei enää taipunut vauhdissa takaisin ja viisi virhepistettä. Blaah... Rengas ja hyppy ja sen jälkeen sujuvasti putken väärään päähän ja HYL. Radan toinen pieni vaaranpaikka, mutta ei vaan jaksanut niin paljon enää panostaa. Loppuun asti toki jatkettiin, Lili oli hyvässä vauhdissa ja rimat pysyivät hyvin ylhäällä. Kiva nähdä, että Lilin mielestä agility on agilityä oli paikka mikä hyvänsä!



Agiradalle lähdettiinkin ihan toisella asenteella, tavoitteena nolla ja sitä kautta luokkanousu. Kummasti muuttui käskytyksen sävykin edelliseen rataan verrattuna :) Tällä radalla ei ollut selviä pahoja kohtia, mutta muutamin kohdin piti olla tarkkana ettei pääse koira livahtamaan väärälle esteelle. Kontaktit otettiin aika varman päälle, että saadaan niiltä lähdettyä hallitusti. Kepeillä arvelutti, että mihin asti koira hyppää edellisen esteen (ja näin ollen missä kulmassa tulee kepeille) ja ettei itse onnistu seisoskelemaan jotenkin edessä. Lililtä hieno viimehetken pelastus ensimmäiselle putkelle, tuntui ettei vaan näe sitä "pimeästä nurkasta". Itse oli sitten törmätä seuraavaan esteeseen... Muuten asiallista menoa, kepitkin sujui hienosti sekä kontaktit ja kyllähän sitä pieni riemunkiljahdus taisi päästä kun maaliin nollalla tultiin!!! Jes, ensimmäinen luokkanousumahdollisuus ja se hyödynnettiin - hyvä Lili!!! Aikakin riitti toiseen sijaan, joten ruusukkeiden lisäksi kotiintuomisina koirankeksejä ja uusi "raatolelu". Sekä Milan että Lili tosin palkkaili itseään sieltä täältä löytyneiltä hevosen p*skoilla :)

Kahden viikon päästä jatketaan, siihen treenattava erityisesti:

• Pujottelun avokulmaa
• Putken "väärään" päähän vientiä
• Okseria 

Huippuagia!

Mitäs se vanha sanonta sanookaan merta edemmäs kalaan menemisestä... Viime viikonloppuna LAU järjesti jäsenilleen sisäistä koulutusta, kouluttajana Marjut Pulli, jonka meriitteihin kuuluu mm. agilityn maailmanmestaruus :) Ja olihan koulutus huippua! Erinomaiset radat, joita oli viikonlopun aikana kaikkiaan neljä kappaletta, hyvät huomiot ohjaajan virheistä (mitä, eikö me ollakkaan täydellisiä :) ja hyvät korjausehdotukset. Lisää tällaista!!! Osallistuttiin koulutukseen Lilin kanssa.

Lauantain treeni 1:

Päästiin jopa esteelle 10 asti ensi yrittämällä, putkella sitten hävisin juoksukisan ja eikä mitään toivoakaan saada ohjattua koiraa takaakiertoon. Palattiin kuitenkin ensin esteelle 4 hiomaan keppien aloitusta. Kuuliainen koira aloitti kepit oikein, vaikka ohjaaja parhaansa mukaan esti näkyvyyden koko esteelle. Vaikeaa tuntui olevan saada itsensä siihen ykkös ja kakkoskepin väliin koiran puoleinen jalka lähempänä estettä ja vielä suorassa linjassa puomilta. Melkein olisi pitänyt viiva piirtää mattoon, että tätä linjaa ei sitten ylitetä :) Lilin kanssa päästiin demonstroimaan koko muulle porukalle, että kuinka aloitusta voidaan treenata apuohjaajan kanssa. Lilillä on vain kokemusta verkoista tai ohjaajan omasta avustamisesta. Apuohjaajan avustamana Lili kyllä aloitti kepit oikein, mutta matka tyssäsi vähän ajan päästä kun neiti tajusi, että makkaraahan siellä alussa oli tarjolla :) Pujottelusta vitoshypylle vetämällä, lähetys putkeen ja itse vastaanottamaan kasihypyn taakse. Tätä siivekkeen ympäri pyörittämistä pitää Lilin kanssa treenata, että saataisiin tiukempi kaarros. Vasemmalle kääntyminen tuottaa edelleen ongelmia, helposti tulee ylimääräinen pyörähdys. Apuohjaajan kanssa hyvä käännös. Hypylle 11 hyvä yritys taas poispäinkääntöä :) Edelleen vaatii lisää treeniä ja tosiaan jos koira ei tahdo lähteä kääntymään niin ei sitä paranna käsien nostaminen "taivaisiin" :) Puomille mentäessä piti itse juosta kohti putkensuuta ja kun koira on menossa puomille niin sitten vasta siirrytään itsekin juoksulinjalle. Jalat eivät taaskaan tienneet mitä pää tahtoo, juoksee kohti putkea, mutta silti tehtävä joku pakkomielteinen liike sivulle ja vielä tehostaa sitä kädellä. Aargh :) Onnistuihan tuo lopulta, kun oikein keskittyi :) Loppuun katsottiin vielä Lilin ylösmenokontaktia ja tosiaan vähintään rytmin rikkomista on käytettävä, sen verran hilkulla kontaktit on. Pieni, lyhytrunkoinen koira, mutta pitkät ja vauhdikkaat loikat :)   

Lauantain treeni 2:

Samat esteet, mutta eri järjestys. Koiran lähetys kakkoshypylle ja vauhdilla kohti nelosta, mutta koira otetaan välissä kolmoshypyltä rintamasuunta kohtisuorassa esteeseen nähden. Vitoselle halusin kokeilla, että lähteekö Lili lähettämällä takaakiertoon. Joo lähti, mutta kiersi myös koko esteenkin samalla ja siltikään en ehtinyt keppien toiselle puolelle. Ei kokeiltu toista kertaa... Hyvä huomio Marjutilta keppien avokulmaan auttamisessa, että kroppa kääntyy heti menosuuntaan, kun koira on saatu ekaan väliin. Lilillä on ollut ongelmia taipua takaisin toiseen väliin ja tuo kropan kääntö ratkaisi asian. Eli tämä pätkä, normaali vienti takaakiertoon, kepeillä itse seinän puolella ja seiskalle poispäinkäännöksellä pienin vekin kera. Vauhdissa unohdettiin kymppihyppy välistä, mutta ei tuo menoa haitannut. Aika hienosti päästiin loppuun asti, jopa hypyn 12 takaakiertokin. Marjut kehui meidän lopun hienoja kuvioita :) Eipä tullut itsellekään mieleen, että miten suoritusta olisi voinut parantaa.

Sunnuntain treeni 1:

Miksiköhän minä en niin hirveästi perusta noista suorista putkista nopean koiran kanssa :) Alku meni taas moitteetta, niistolla kakkoselta kolmoselle ja kolmosen takaakierto niin ettei itse astu yhtään siivekkeen toiselle puolelle niin tulee hyvät käännökset. Paras taktiikka oli vaan lähettää koira vitoselle ja luottaa siihen että kyllä se sieltä perässä tulee. Muuten seiskalle myöhässä. Kasi ja ysihyppyä hetken höylättiinkin. Käänsin kroppaa jo seiskahypyn aikana, jolloin se ei enää kääntänyt Liliä kasille. Eli kääntäminen myöhemmäksi. Kun ei ehtinyt hakea koiraa ysihypyltä, niin sitten sai käskyttää ihan kympillä ettei paahtanut putkeen. Äänenkäyttö tässä lajissa on tosiaan sallittua, ei vaan aina meinaa sitä muistaa. Yliohjausta kympille, riittää kun vain juoksee ja viime hetkellä ohjaa hypyn taakse. Valssi 12 ja 13 välissä, takaakierron jälkeen (hyppy 14) Lili piti ottaa haltuun ja "herättää", muuten ei huomannutkaan keppejä vaan paineli suoraan putkeen. Joo, irtoaa hyvin :) Toisella kerralla jätti pujottelun kesken ja taas putkeen. Tämä on huomattu aiemminkin, että jos joku iso este (esim. putki) heti pujottelun jälkeen niin herkästi jättää kesken. Kolmas kerta toden sanoi ja putkelle lähetys vain kättä heilauttamalla, rintamasuunta oli jo kohti seuraavaa hyppyä. Hyppy 18 ennakoivalla valssilla.

Sunnuntain treeni 2:

A:lla jäi pysähdys tekemättä, kun oli vauhtia niin pirusti (hyppäsi harjan yli) kun ei joku hidastanut sitä ylösmenolla. Piti muka keskittyä liikaa putkiin... A:lle asti tosiaan päästiin virheettömästi. Tai no alku piti ottaa uusiksi, kun Lili ennakoi 2 hypyltä lähtöä kun oli laskenut hieman kättä alas... Alku siis niistolla ja oikea putken pääkin löytyi hyvin kun piti koiran hallussa kunnes oli vaarapaikoista ohi. Yllättäen tämän radan haastavin kohta oli hypyltä 17-18. Ei riittänyt Lillle, että minä vaan käännyn vaan paahtoi siitä koko ajan kolmoselle vaikka miten yritin sitä p*rse pystyssä kääntää :). Ratkaisu oli varsin yksinkertainen, että otetaan tältä hypyltä vastaan rintamasuunta kohtisuoraan... Tästä kun selvittiin, niin sitten loppu "vaan" juostiin muutamalla takaaleikkauksella :)

Marjut tykkäsi Lilistä kovasti, sen perusteella mitä neiti esitti radalla ja toisaalta mitä ei tehnyt. Lili onkin SUBERRR!!! En kyllä uskaltanut luvata, että kaikki snautserit on ihan noin "mykkiä". On Milankin radalla hiljaa sekä odotellessa (ellen minä ole Lilin kanssa radalla, mutta se ei nyt liity agilityyn), mutta muuten sitä ei kovin mykäksi voi kehua :)

Lilin viikkotreeneissä mukautettua pätkää jostain sunnuntain tuomarin viime syksyn kisaradasta. 

Muuten hienoa menoa, mutta ne kepit. Aargh! Ei millään voinut pujotella loppuun asti, kun oli muka keinu liian lähellä. Toiseen suuntaan ei mitään ongelmia kummaltakaan puolella. Luotetaan, että kysymys tosiaan tuosta vanhasta ongelmasta. Ei tässä parane alkaa hermostumaan, huomenna käydään vielä aamusta hallilla vahvistamassa kontakteja ja keppejä sekä keksitään Milanille hyvät viikkotreenit. Raukka kun on vaan päässyt viime aikoina tokoilemaan kun neiti on liidellyt eri koitoksissa. Ei sen puoleen, etteikö tokoilukin ole huisin kivaa, mutta kivahan sitä on päästä välillä revittelemään treeneissäkin!

Lili tosin revitteli ylimääräisiä äsken lenkilläkin. Ei pelkkä shelttien juoksutus riittänyt vaan lopulta petti hermo lentelevien variksien kanssa ja ei muuta kuin yhden perään. Ja vauhdilla ja pitkälle (onneksi ei tien suuntaan). Prkl! Pakko oli itsekin lähteä perään, että pääsi antamaan muistutusta, että onko tuo sallittua. Aikaa nöyrää tyttöä loppumatka. Milan ei osallistunut jahtiin lainkaan, katsoi että nyt on emäntä niin tosissaan että parempi jäädä kavereiden luokse :) Sen verran kovaa lunta jäällä jo on, että Lilillä vuosi yhdestä kynnestä hetken vertakin. Onneksi ei isompaa vahinkoa, sunnuntain kisoihin mennään vaikka jalka kipsissä :) 

Ja kauan odotettu - Glam Nation Live DVD + CD on täällä!!! Ei tunnelmaltaan ihan konsertin veroinen, mutta aika paljon mukavampi tuo oma sohva verrattuna siihen tungokseen ja odotteluun, että puolensa silläkin...

CD version kuuntelu onnistuu suoraan tuolta http://ak.adamofficial.com/ Videomateriaalia varten pitää jo kaivaa vähän kuvettakin :)

Kevättä ilmassa

Tuskin talvi vielä ohi on, mutta kyllä tänään oli jo aamulla niin lämmin auringon paisteessa. Ois vaan voinut jäädä ulos nautiskelemaan. Aamulenkki suunnattiin jäälle kameran kera.

Lili haistelee kevään tuulia...

Milan löysi ihan muuta sniiffattavaa :)

Kun kutsu käy niin luoksehan sitä on tultava :)

Kauniin kuvauksellisia snakuja nähjäämässä keskenään :)

Tukka tuulessa hulmuaa :)

Eiköhän myö tuonne vielä tänään eksytä uudemmankin kerran suksien kera. Saavat sitten koirat jäädä illaksi kotiin, kun pitää itse käydä hoitamassa episten järjestelyvuoro. Viime viikonloppuna oltiin Lilin kanssa aivan huippu agikoulutuksessa, mutta siitä myöhemmin kunhan saan ratapiirrustukset (niin ei tarvitse itse alkaa muistelemaan neljää rataa).

Kippoo, kuppii

...ja lautasta. Kerää vaikka koko sarja :) Milanilla on näitä nyt kaksin kappalein. LPKY:n PK-tulokas 2008 ja nyt Toko-tulokas. Joku voisi todeta, että hyvä alku, mutta siihen se sitten jäikin :)

PK-ura ei kyllä enää jatku, mutta tokoilussa ollaan vasta alussa eikä todellakaan lopettamassa! Ensimmäinen koe vajaa vuosi sitten ja osaa voittajan liikkeistä alettiin treenaamaan vasta viime syksynä. Tässä riittää hupia vielä useaksi vuodeksi ja eiköhän tehty työkin jossain vaiheessa taas palkita :)

Tämän viikon upeista säistä ollaan nautittu suksilla, kuinkas muuten. Kahtena peräkkäisenä päivä 11 km lenkki pikakiitovauhtia, nyt saavat koirat levätä viikonloppuun, ei nekään mitään koneita ole :)

Torstai-ilta oli taas liitelyä. Lili treenasi jaakotusta sekä ennakoivaa valssia. Nuo on kyllä niin Lilin tekniikat. Kääntyy aivan siivekettä nuollen ja ohjaaja saa hyvin etumatkaa. Tuossa olisi varmaan voinut vaan seissä keskellä ja lähettää koiraa vuorotellen hypyille ja putkeen. Suurin haaste taisi olla muistaa, että mihin ollaan milloinkin menossa :) Lähtö kepeille otettiin noilta sivuhypyiltä.

Milanin pätkällä oli mahdollista treenata ihmisnuolta sekä putkijarrutusta. En pidä ihmisnuolta kovinkaan käytettävänä tekniikkana ja se sitä paitsi vaatisi opetusta aivan alkeista, joten niistolla mentiin kakkoselta kolmoselle. Jos pitkäloikka-Lili on oppinut hyppäämään siivekkeitä nuollen niin Milan vaatii siinä vielä vähän vahvistusta. Putkijarrustus onnistui hienosti :) Takaaleikkaus seiskalle, joku jaakotuksen tapainen kasille, peruutusta ysille, että sai välistävedon tehtyä. Varmaan tuon olisi voinut helpomminkin tehdä, mutta aika hyvin jätkä kääntyi! Seuraa ihan eri tavalla ohjausta (joka ei nyt ole välttämättä kovin sujuvaa :) mitä joskus aiemmin. Kyllä se "vanhakin" vaan oppii :)

Nämä taisi nyt jäädä Milanin viimeisiksi ryhmätreeneiksi toistaiseksi. Vievät liikaa aikaa hyötyyn nähden. Tehokkaammin saadaan treenattua meille tärkeitä juttuja itsenäisesti. Katsotaan jos kesälle löytyisi sopivaa ryhmää. Lilin ryhmänkin kohtalo on auki huhtikuun jälkeen, kun nykyinen kouluttaja ei ole enää jatkamassa. Harmin paikka. Tässä lajissa kun ohjaajankin pitäisi jotain osata, ei riitä pelkät taitavat nakusterit :) 

Vahinkoja sattuu

Näköjään suuntaan ja toiseen :) Eilen tokoiltiin Milanin kanssa koemuotoisesti Kouvolassa. Kun ei odottanut mitään niin ei edes jännittänyt, joka oli aika mukavaa. Sää oli oikein sopiva, nollan kieppeillä, ei missään vaiheessa kylmä tai kuuma. Tuomarina uusi tuttavuus, Pernilla Tallberg. Oikein mukava, ehdottamasti mennään uudestaan, jos on tilaisuus! Muuten mukavasta päivästä jäi enää puuttumaan se mukava tuloskin, mutta näköjään kaikkea ei voi saada :)

Koe entisessä kasvihuoneessa, pohjana suolattu hiekka. Täältä Milanin tokoura viime vuonna aloitettiin. Hallin toisessa päässä oli käynnissä agitreenit ja katolta rymisi lunta alas tasaisin väliajoin, näistä ei näyttänyt olevan minkäänlaista häiriötä.

• Paikalla makaaminen: 9. Meni maahan hieman vinoon, itse paikkamakuu sujui hienosti. Ohjaaja ilmeisen hidasälyinen, kun yritin antaa maahankäskyn heti liikkurin luvan jälkeen, mutta muut ehtivät ensin ja tästä tuli noottia tuomarilta (voidaan tulkita melkein kaksoiskäskyksi).
• Seuraaminen taluttimetta: 8. Tuomarin kommentti: Kyllä se selvästi seurata osaa :) Miinusta käännöksissä "avustamisesta". Oli kohtuu hyvin menossa mukana, ei niin terävä kuin voisi, mutta toisaalta aivan hiljaa. Hitaassa kävelyssä jäi perusasento tekemättä, annoin toisen käskyn (eipä tätä kyllä hirveästi treenattukaan). Erittäin tyytyväinen olin juoksuosuuksiin, suora pätkä tehtiin kohti ruutua eikä edistänyt yhtään! Tehtiin yksi käännöskin juoksussa, jota myöskin aika nihkeästi treenattu.
• Istuminen seuraamisen yhteydessä: 0. No voihan samperi. Kävi mielessä, että jäiköhän seisomaan, mutta en tyhmänä varmistanut. Tuomarin mukaan oli nytkähtänyt. Tässä liikkeessä ei saisi tulla virheitä, tämä nimittäin kyllä osataan.
• Luoksetulo: 6. Aika perinteinen arvosana ja aika perinteinen suorituskin :) Seisominen hieman pidemmäksi kuin maahanmeno. Miinusta kovista käskyistä, jotka voidaan tulkita jo kaksoiskäskyiksi. Häh, en edes karjaissut :) No, jos jotkut pysähtyy pikkurillin heilautuksesta niin luupäät ei kuulu siihen kategoriaan. Tämä pitää nyt opettaa alusta asti uusiksi. Joku muu voi pysähtyä tuosta vauhdista terävämmin, mutta Milan ei sitä tule tekemään (menee vielä tassut lukkojarrutuksessa). Vauhdiltaan varmaan luokan parasta, vaikka ei nyt edes tullut täysillä :)
• Lähettäminen määrätylle paikalle, maahanmeno ja luoksetulo: 9. :) Hienosti haki hieman matalammatkin ruutumerkit, vaikka agiesteet siinti takana. Miinusta hieman hitaasta reagoinnista "seis" käskyyn. Oli kyllä taas pelottavan reunassa.
• Noutaminen esteen yli hypäten: 6. Tähän ilmeisesti pystyy vain snautseri. Milan on aiemmin vaan mahdollisesti nirsoillut vieraita kapuloita, mutta nyt nähtiin sellainen "kuinka ottaa kapula suuhun ettei parta mee huonosti" näytelmä ettei paremmasta väliä. Tuomarikin kommentoi jotain pitkästä parrasta :) Kukapa sitä suolattua hiekkaa nyt suuhunsa haluaisi. Hieman jäi luovutuksessa taakse. Hienosti haki hypyn takastullessa vaikka kapula lensi vinoon.
• Metalliesineen noutaminen: 7. Nyt tuli kapula vauhdilla. Hieman luovutti taakse ja rähmäkäpälä omistaja yritti ottaa kapulaa vaan muutamalla sormella ja onnistui tiputtamaan kapulan. Loistavaa...
• Tunnistusnouto: 5. Se varma nollaliike :) Haisteli ensin rivin kokonaisuudessaan läpi ja jäi seisomaan laitimmaisen viereen. Olin etukäteen päättänyt etten tule antamaan uutta käskyä. Hetken siinä toisiamme tuijoteltuamme Milan "luovutti" ja lähti haistelmaan riviä uudestaan ja kolmannen kohdalle pysähtyi ja nappasi suuhunsa. Oho, enpä ollut uskoa kun näin että suusta pilkotti merkattu kapula! Jota en sitten saanut kaivettua parran seasta ilman tiputtelua. Taas tuomarilta partakommenttia :) Mut parta on ja pysyy! Vähän ehkä voidaan lyhentää seuraavan trimmin yhteydessä.
• Kauko-ohjaus: 0. Iski niin totaalinen jumitus ettei olisi voinut edes kuvitellakaan. Pidin tätä kuitenkin aika varmana liikkeenä, pientä edistämistä ehkä jossain vaihdossa, mutta ei muita ongelmia olisi pitänyt olla. Kaikki vaihdot vaati sen miljoona käskyä ja kun vihdoin liikkui johonkin niin tuli myös eteenkin varmaan metrin verran. Tosi kivaa tällaiset "yllätykset".
• Kokonaisvaikutus: 9. Tuomari tykkäs :) Yhteistyö oli kuulemma mukavaa katsottavaa, lähtee innokkaasti ja vauhdilla ruutuun ja noutoihin. Harmi vaan noita virheitä. No, niinpä :)

Yht. 183 pistettä, ei tulosta. Istumisella olisi päästy jo tulokseen, kakeista vitonenkin niin olisi ollut jo hyvä II-tulos. Siihen olisi voinut olla jo tyytyväinen tässä vaiheessa. Ennen omaa suoritusvuoroa otettiin hallin ulkopuolella mm. istumista ja kakeja, ei ongelmia. Kokeen jälkeen hyödynnettiin tilaisuus käydä uudestaan kehässä pyörähtämässä, istuminen jees, mutta kakeissa jumitus jatkui aivan lyhyeltäkin matkalta ja myös pelkissä AVO-vaihdoissa. Lopulta lähti toimimaan jotenkin epävarmasti. Iltaruualle tehtiinkin sitten sellaiset kakesulkeiset, ettei paremmasta väliä. Voi sitä huutoa ja sähläystä, mutta periksi ei annettu ennen kuin meni useampi vaihto putkeen juuri niin kuin pitää. Muutama hetki siinä kyllä meni :)

Muuta kuvamateriaalia kokeesta ei ole, mutta oikeasta tunnarikapulasta piti sentään ottaa kuva kännykällä todistusaineistoksi :)

Lili vietti päivän shelttien kanssa mm. kelkkaillen. Hyvin onnistui vauhdinpito ilman Milaniakin :) Ilmeisen rankka päivä noinkin, kun Lili vaikutti illalla väsyneeltä. Milan oli vaan kotiinpäin ajettaessa miellyttävämpää (=hiljaisempaa) matkaseuraa. Menomatkalla piti taas mm. purkaa angstiaan häkkiä puremalla. Toki sillä tavalla päästään nopeammin perille :) 

Houston, we have a problem!

Ehkä sellainen pienimuotoinen ylösmenokontaktien kanssa, jos asiaan yhtään kiinnittää huomiota. Kaikki tuomarit ei näitä niin tarkasti katso, mutta ehkä sen varaan ja herran haltuun ei viitsisi asiaa jättää. Häiritsee pahasti nollajahtia :) Milan loikkaa keinun ylösmenokontaktin aika varmasti, Lilillä hiinä ja hiinä puomin ja A:n kanssa. Keinulle ja puomille varmin tapa olisi pysäytys, mutta on se vaan työläs tapa opettaa sekä hidastaa menoa. Sekä ei toimi A:lla. Kokeillaan siis taktiikkaa rytmin rikkominen, joka sekään ei ole osoittautunut ihan niin helpoksi kuin voisi luulla. Vauhdin hurmassa käskyt saa antaa varsin voimakkaalla äänensävyllä ja jossain tapauksissa riskinä voi olla kielto. Vielä sitä ei ole tapahtunut.

Mutta mikä on kokeiltu on että sekoitetaan koiran askeleet siinä määrin, että se sitten puomin päälle päästyään lentää sieltä vauhdilla alas. Kerta Milan on jo heitettu puomilta alas aiemmin pariinkin otteeseen niin nyt sitten oli Lilin vuoro. Kävi kyllä mielessä, että tähän loppui agilityn harrastaminen... Jos Lili saattaa muuten pehmoilla, niin onneksi agilityssä on enemmän tykkivaihde päällä että asia pyyhkiytyi saman tien mielestä pois. Kontaktitehotreenit on nyt meillä pannassa, liikaa vauhtia ja vaarallisia tilanteita... Muutama toisto ja se saa riittää. Milanillekin "herra herkkähipiälle" löydettiin oikea treenitapa puomille yhdestä Clean Runin artikkelista ja niin vaan puomi-inho muuttui parin toiston jälkeen, "et hei katsos mää seison täällä ylösmenokontaktilla" ja siitä nopeasti "ja mää jatkan tämän ihan itse loppuunkin asti :)". Miksi tätä ei keksitty aiemmin, tällainen muutos vain pari treenikerran jälkeen? Milan on mennyt puomia jo pidemmän aikaa hihnassa/käskettynä, mutta se "mä tahdon" on puuttunut joka on aika oleellinen kisoja ja nollaratoja ajatellen. Kesää ja ulkokisoja odotellessa :)

Lili treenasi eilen ryhmätreeneissä poispäinkäännöstä ja sylkkäriä. Odotin jotain ihan katastrofaalista, mutta neitihän yllätti jälleen kerran! Ollaanhan me tätä kerran treenattukin reilu kuukausi sitten, joten ilmeisen nopeaoppinen tapaus :)

Milan taas treenasi tiukkoja käännöksiä. Vähän vaati hiomista, joten otettiin loppuun ihan yksittäisiä esteitä ja lelu kädessä. Hieno persjättö kepeille ja avokulma, joka on ollut yllättävän vaikea. Aika hyvä meidän kehityksen mittari on, että ei edes vaaraa että Milan olisi mennyt A:lle hypyn 14 sijaan. WAU!!! Muutenkin meni sinne mihin piti ja hyvin irtosi, hionosäätöä vain lyhyempiin kaarroksiin.

Sunnuntain tokokoe on onneksi vasta iltapäivällä ja sääkin näyttää ihan ok:lta. Tällä viikolla ollaan selvitty pariinkin otteeseen tauon jälkeen Tapikselle treenaamaan. Muuta tavoitetta kokeeseen ei ole kuin että saadaan kaikki liikkeet onnistumaan tason mukaisesti. Joka kyllä tarkoittaa tunnarista nollaa, mutta ei sitä nyt murehdita. Keskitytään niihin mitä osataan :)

Taas yksi innokas palkinnonsaaja. Komeat on Snautserikerhon ruusukkeet viimevuotisista saavutuksista! Ensi viikolla olisi tarjolla taas lisää palkintoja...

Neljä starttia ja kolme...

Tuntui kyllä ihan ensikertalaiselta tämän päivän kisoissa :) Lilillä oli ohjelmassa kolme starttia ja koska kaikilla radoilla oli sama tuomari, Hannele Lummeranta, niin minimitavoite oli yksi nousunolla, mutta mieluiten se hyödynnettävät kaksi. Kolme olisi mennyt jo pröystäilyksi :) Milanin tavoite oli yksi startti ja yksi nolla vaatimattomasti :)

Ensimmäisellä agiradalla paineet pois ja hylky, tahallaan. Homma tökkäsi jo kolmannelle esteelle, kun onnistuin suoristamaan Lilin linjaa puomille yli niin ylösnousulta kontaktivirhe. Pärskele... Sen jälkeen kunhan vaan mentiin. Hypyltä kielto liian voimakkaan käskytyksen takia (ei varmaan kannata huudella täällä, jos koiran pitäisi hypätä nenän edessä oleva hyppy...) ja koska halusin korjata hyppysarjan alusta asti niin hylkyhän siitä tuli. Tästä lajista ei niitä kymppejä tavoitella :) Maxi1:siä 32 kpl eikä yhtään nollaa?!? Rata oli kuitenkin aika perusmenoa, jopa vähän (pettävän) helpon oloinen, mutta se vaan voi olla niin pienestä kii. Rimat 60 cm, Lili kolautti ekaa rimaa, ei kuitenkaan tullut alas.



Seuraavalle radalle lähdettiin taktiikalla "roiskitaan ja karjutaan" ja pakkonolla. Muutama yllättävän haastava kohta 1-luokan radalle, lopun suora putki ja hyppy sivussa meinasi pistää puntit tutisemaan. Nolla tältä punnerrettiin karjunnan säestämänä :) Hip, hei hurraa!!! Kaksi koirakkoa onnistui tässä ja Lilin sijoitus 2. bortsulle hieman ajassa hävinneenä.



Hyppyrata oli varsin helpon oloinen, tosin tiukalla ihanneajalla. Pakkonollaa lähdetiin taas hakemaan ja niinhän niitä tuli kaksin kappalein. Lili tosin säikäytti kolauttamalla viimeistä rimaa, jota meidän onneksi ei ollut laitettu löysäksi. Seitsemän koirakkoa sai tältä nollan, Lilin aika riitti kolmanteen sijaan ja Milanin kuudenteen.





Lili ruusukkeidensa kera - väsynyt mutta onnellinen :) Palkinnoksi tuli (tuplana) lisäksi ihan kiitettävästi syötävää niin omistajalle kuin koirallekin ja riitti vielä kavereillekin jaettavaksi :)

17 vuotta sitten...

15.5.1994 edellinen virallinen agilitystartti... Joo, luit aivan oikein :) Oi, niitä aikoja. Moni asia on noista ajoista muuttunut, osa jopa paremmaksikin, mutta yksi asia on mennyt heti oikein - SNAUTSERI se olla pitää :)!

Vuodelta keppi ja kivi lehtikuva kisoihin valmistuvasta koirakosta :)

Toivottavasti lauantain tulokset on vähän paremmat mitä tuolla ensimmäisellä uralla tuli saavutettua. Koirat on ainakin turboahdetut versiot tai sitten itse on vuosien saatossa hidastunut pahemman kerran :)

Kisoihin uutta "edustusasua", ei tuota ainakaan mihinkään rönttökelitreeneihin raaski laittaa. Vielä täysin iskemätön ja snautserituunauksin. Harmaa väri ei kyllä suostunut toistumaan kuvassa aivan oikein.

Tänään molemmilla kenraaliharjoitukset samasta lauantain tuomarin viime vuotisesta 1-luokan radasta. Varsin mukavaa menoa, mutta vielä on varaa parantaa tosipaikassa :)