Huippuagia!

Mitäs se vanha sanonta sanookaan merta edemmäs kalaan menemisestä... Viime viikonloppuna LAU järjesti jäsenilleen sisäistä koulutusta, kouluttajana Marjut Pulli, jonka meriitteihin kuuluu mm. agilityn maailmanmestaruus :) Ja olihan koulutus huippua! Erinomaiset radat, joita oli viikonlopun aikana kaikkiaan neljä kappaletta, hyvät huomiot ohjaajan virheistä (mitä, eikö me ollakkaan täydellisiä :) ja hyvät korjausehdotukset. Lisää tällaista!!! Osallistuttiin koulutukseen Lilin kanssa.

Lauantain treeni 1:

Päästiin jopa esteelle 10 asti ensi yrittämällä, putkella sitten hävisin juoksukisan ja eikä mitään toivoakaan saada ohjattua koiraa takaakiertoon. Palattiin kuitenkin ensin esteelle 4 hiomaan keppien aloitusta. Kuuliainen koira aloitti kepit oikein, vaikka ohjaaja parhaansa mukaan esti näkyvyyden koko esteelle. Vaikeaa tuntui olevan saada itsensä siihen ykkös ja kakkoskepin väliin koiran puoleinen jalka lähempänä estettä ja vielä suorassa linjassa puomilta. Melkein olisi pitänyt viiva piirtää mattoon, että tätä linjaa ei sitten ylitetä :) Lilin kanssa päästiin demonstroimaan koko muulle porukalle, että kuinka aloitusta voidaan treenata apuohjaajan kanssa. Lilillä on vain kokemusta verkoista tai ohjaajan omasta avustamisesta. Apuohjaajan avustamana Lili kyllä aloitti kepit oikein, mutta matka tyssäsi vähän ajan päästä kun neiti tajusi, että makkaraahan siellä alussa oli tarjolla :) Pujottelusta vitoshypylle vetämällä, lähetys putkeen ja itse vastaanottamaan kasihypyn taakse. Tätä siivekkeen ympäri pyörittämistä pitää Lilin kanssa treenata, että saataisiin tiukempi kaarros. Vasemmalle kääntyminen tuottaa edelleen ongelmia, helposti tulee ylimääräinen pyörähdys. Apuohjaajan kanssa hyvä käännös. Hypylle 11 hyvä yritys taas poispäinkääntöä :) Edelleen vaatii lisää treeniä ja tosiaan jos koira ei tahdo lähteä kääntymään niin ei sitä paranna käsien nostaminen "taivaisiin" :) Puomille mentäessä piti itse juosta kohti putkensuuta ja kun koira on menossa puomille niin sitten vasta siirrytään itsekin juoksulinjalle. Jalat eivät taaskaan tienneet mitä pää tahtoo, juoksee kohti putkea, mutta silti tehtävä joku pakkomielteinen liike sivulle ja vielä tehostaa sitä kädellä. Aargh :) Onnistuihan tuo lopulta, kun oikein keskittyi :) Loppuun katsottiin vielä Lilin ylösmenokontaktia ja tosiaan vähintään rytmin rikkomista on käytettävä, sen verran hilkulla kontaktit on. Pieni, lyhytrunkoinen koira, mutta pitkät ja vauhdikkaat loikat :)   

Lauantain treeni 2:

Samat esteet, mutta eri järjestys. Koiran lähetys kakkoshypylle ja vauhdilla kohti nelosta, mutta koira otetaan välissä kolmoshypyltä rintamasuunta kohtisuorassa esteeseen nähden. Vitoselle halusin kokeilla, että lähteekö Lili lähettämällä takaakiertoon. Joo lähti, mutta kiersi myös koko esteenkin samalla ja siltikään en ehtinyt keppien toiselle puolelle. Ei kokeiltu toista kertaa... Hyvä huomio Marjutilta keppien avokulmaan auttamisessa, että kroppa kääntyy heti menosuuntaan, kun koira on saatu ekaan väliin. Lilillä on ollut ongelmia taipua takaisin toiseen väliin ja tuo kropan kääntö ratkaisi asian. Eli tämä pätkä, normaali vienti takaakiertoon, kepeillä itse seinän puolella ja seiskalle poispäinkäännöksellä pienin vekin kera. Vauhdissa unohdettiin kymppihyppy välistä, mutta ei tuo menoa haitannut. Aika hienosti päästiin loppuun asti, jopa hypyn 12 takaakiertokin. Marjut kehui meidän lopun hienoja kuvioita :) Eipä tullut itsellekään mieleen, että miten suoritusta olisi voinut parantaa.

Sunnuntain treeni 1:

Miksiköhän minä en niin hirveästi perusta noista suorista putkista nopean koiran kanssa :) Alku meni taas moitteetta, niistolla kakkoselta kolmoselle ja kolmosen takaakierto niin ettei itse astu yhtään siivekkeen toiselle puolelle niin tulee hyvät käännökset. Paras taktiikka oli vaan lähettää koira vitoselle ja luottaa siihen että kyllä se sieltä perässä tulee. Muuten seiskalle myöhässä. Kasi ja ysihyppyä hetken höylättiinkin. Käänsin kroppaa jo seiskahypyn aikana, jolloin se ei enää kääntänyt Liliä kasille. Eli kääntäminen myöhemmäksi. Kun ei ehtinyt hakea koiraa ysihypyltä, niin sitten sai käskyttää ihan kympillä ettei paahtanut putkeen. Äänenkäyttö tässä lajissa on tosiaan sallittua, ei vaan aina meinaa sitä muistaa. Yliohjausta kympille, riittää kun vain juoksee ja viime hetkellä ohjaa hypyn taakse. Valssi 12 ja 13 välissä, takaakierron jälkeen (hyppy 14) Lili piti ottaa haltuun ja "herättää", muuten ei huomannutkaan keppejä vaan paineli suoraan putkeen. Joo, irtoaa hyvin :) Toisella kerralla jätti pujottelun kesken ja taas putkeen. Tämä on huomattu aiemminkin, että jos joku iso este (esim. putki) heti pujottelun jälkeen niin herkästi jättää kesken. Kolmas kerta toden sanoi ja putkelle lähetys vain kättä heilauttamalla, rintamasuunta oli jo kohti seuraavaa hyppyä. Hyppy 18 ennakoivalla valssilla.

Sunnuntain treeni 2:

A:lla jäi pysähdys tekemättä, kun oli vauhtia niin pirusti (hyppäsi harjan yli) kun ei joku hidastanut sitä ylösmenolla. Piti muka keskittyä liikaa putkiin... A:lle asti tosiaan päästiin virheettömästi. Tai no alku piti ottaa uusiksi, kun Lili ennakoi 2 hypyltä lähtöä kun oli laskenut hieman kättä alas... Alku siis niistolla ja oikea putken pääkin löytyi hyvin kun piti koiran hallussa kunnes oli vaarapaikoista ohi. Yllättäen tämän radan haastavin kohta oli hypyltä 17-18. Ei riittänyt Lillle, että minä vaan käännyn vaan paahtoi siitä koko ajan kolmoselle vaikka miten yritin sitä p*rse pystyssä kääntää :). Ratkaisu oli varsin yksinkertainen, että otetaan tältä hypyltä vastaan rintamasuunta kohtisuoraan... Tästä kun selvittiin, niin sitten loppu "vaan" juostiin muutamalla takaaleikkauksella :)

Marjut tykkäsi Lilistä kovasti, sen perusteella mitä neiti esitti radalla ja toisaalta mitä ei tehnyt. Lili onkin SUBERRR!!! En kyllä uskaltanut luvata, että kaikki snautserit on ihan noin "mykkiä". On Milankin radalla hiljaa sekä odotellessa (ellen minä ole Lilin kanssa radalla, mutta se ei nyt liity agilityyn), mutta muuten sitä ei kovin mykäksi voi kehua :)

Lilin viikkotreeneissä mukautettua pätkää jostain sunnuntain tuomarin viime syksyn kisaradasta. 

Muuten hienoa menoa, mutta ne kepit. Aargh! Ei millään voinut pujotella loppuun asti, kun oli muka keinu liian lähellä. Toiseen suuntaan ei mitään ongelmia kummaltakaan puolella. Luotetaan, että kysymys tosiaan tuosta vanhasta ongelmasta. Ei tässä parane alkaa hermostumaan, huomenna käydään vielä aamusta hallilla vahvistamassa kontakteja ja keppejä sekä keksitään Milanille hyvät viikkotreenit. Raukka kun on vaan päässyt viime aikoina tokoilemaan kun neiti on liidellyt eri koitoksissa. Ei sen puoleen, etteikö tokoilukin ole huisin kivaa, mutta kivahan sitä on päästä välillä revittelemään treeneissäkin!

Lili tosin revitteli ylimääräisiä äsken lenkilläkin. Ei pelkkä shelttien juoksutus riittänyt vaan lopulta petti hermo lentelevien variksien kanssa ja ei muuta kuin yhden perään. Ja vauhdilla ja pitkälle (onneksi ei tien suuntaan). Prkl! Pakko oli itsekin lähteä perään, että pääsi antamaan muistutusta, että onko tuo sallittua. Aikaa nöyrää tyttöä loppumatka. Milan ei osallistunut jahtiin lainkaan, katsoi että nyt on emäntä niin tosissaan että parempi jäädä kavereiden luokse :) Sen verran kovaa lunta jäällä jo on, että Lilillä vuosi yhdestä kynnestä hetken vertakin. Onneksi ei isompaa vahinkoa, sunnuntain kisoihin mennään vaikka jalka kipsissä :) 

Ja kauan odotettu - Glam Nation Live DVD + CD on täällä!!! Ei tunnelmaltaan ihan konsertin veroinen, mutta aika paljon mukavampi tuo oma sohva verrattuna siihen tungokseen ja odotteluun, että puolensa silläkin...

CD version kuuntelu onnistuu suoraan tuolta http://ak.adamofficial.com/ Videomateriaalia varten pitää jo kaivaa vähän kuvettakin :)