lauantai 5. marraskuuta 2011

Putki päällä

Normi mittapuulla varmaan pitää paikkaansa, mutta en ole silti pitänyt itseni minään hard core agilityharrastajana. Tavoitteellisena vaan :) Ja erittäin laiskana vain lähikisojen kiertäjänä. Mutta silti kun katsoo kalenteria niin nyt on menossa 12 viikon putki, jolloinka joka viikonloppu on joko kisoja tai sitten jonkun ulkopuolisen koulutusta. Seuraava vapaa viikonloppu itsenäisyyspäivän jälkeen, hmm... Haloo 12 vkoa eli 3 kk! Kisataukoa sentään tulee kohtapuoliin, kun Kotkan jälkeen kahden viikon päästä startataan seuraavan kerran vasta omissa kisoissa maaliskuussa (sen jälkeen niitä sitten riittääkin). Jos ei tule himopakkasia tai sopivia hiihtokelejä niin sitten "vaan" treenataan.

Tänään meitä Lilin kanssa oli saapunut kouluttamaan Emilia Rainetoja. Tehtiin valkoisten pallukoiden mukaan rata. Kakkosen merkkaus ja sitten päällejuoksu (kuten vähän aikaa sitten Rannikon treeneissä), kolmonen saksalaisella (hyvä Lili, hyvä ohjaaja :), vitoselle ennakoiva valssi (ajatellulle ponnistusviivalle) jolla linja suoraksi kutosen takaakiertoon. Tänne asti meni kuin vettä vaan, mutta odotetusti pakkovalssi keskellä rataa tuottaa tuskaa. Räpylät menosuuntaan ja vimmattu käden heilutus. Tämä on selvä opetettava asia. Kutoselle pakkovalssi ja kasille taas sujuvasti saksalainen. Hypylle 11 kokeiltiin ensin niistosokkaria, mutta ei Lili käänny niin hyvin siivekkeen ympäri. Sylivekki se on Lilin juttu, näytti siltä kuin olisi jarruttanut ilmassa :) Vastaanotto neljältätoista vastakkaisella, ja seitsemälletoista (ponnistusviivalle!) ennakoiva valssi kahdella kädellä (tehokkampi kuin yhdellä). Putkijarrutus jäi vähän joka kerta tekemättä, mutta sentään mutkaputkesta löytyi aina oikea pää ilman ongelmia. Otin vähän pujottelussa etumatkaa, jolloin meni ihan vaan vetämällä. Vastaanottamaan valssilla 21 taakse ja heitto 22:selle, jonka jälkeen hanaa että ehti tekemään persjättöä 24-25 väliin. Merkki persjätöstä jo siinä vaiheessa kun ollaan hypyn 24 kohdin. Päällejuoksut ja saksalaiset toimii Lilillä tosi hyvin. Niitä siis jatkossa jos vaan mahdollista hitaiden valssien sijaan. Loppuun vetäistiin sitten koko rata nollalla läpi :) Eli huomenna siis voi kerätä Imatralta hyllyjä...

Torstaina oli Lilillä Hannan suunnittelema takaakiertohässäkkä. Päästiin myös treenailemaan tiukkoja käännöksiä (tosin ilman muurin täyskaatoja à la Vani) sekä backlappiä (kerta se on ensimmäinenkin). *Piirros tulossa* Kakkoselle tosiaan huvin ja urheilun vuoksi backlap, saman asian olisi toki ajanut pakkovalssi. Toimi Lilllä heti alusta asti. Kuuliaiset A:n kontaktit edelleen (katsotaan kuin kauan). Muurin jaakotus, että kääntyi ansaesteeltä. Vedolla oikeaan putken päähän valssin kanssa kompuroinnin sijaan. Muurille taas ennakoiva valssi ja sitten liikettä, että sai tyrkättyä takaakiertoon. Ennakoiva valssi ennen putkea olevalle hypylle, vitsi et kääntyi hyvin. Harjoittelun jälkeen koko pätkä virheittä.

Milanille ansaestetreeniä. Ei muuten tainnut mennä väärälle esteelle kuin kerran, mutta on se kääntyminen vaikeaa... Kepit ei meinannut alkuun löytyä oikein, kerran aloitti tokasta välistä ja kerran juoksi minut kumoon tantereeseen kun yritin suoristaa linjaa. Meni sitten oikein alkup. suunitelmallakin eli ohjaan hyppyjen vasemmalta puolen, lähtö lähempäntä kakkosta (ei jälkeen). Toisella kierroksella halusin kokeilla kuten tehtiin Rannikon treeneissä viimeeksi Lilin kanssa eli juoksenkin itse oikealta puolelta suoraan ja annan hakea itse kepit. Toimi vallan mainiosti! Milania on ihan turha edes yrittää kääntää tiukasti hypyillä, vaan mieluummin peruuttaa itse alta pois muutaman askelen ja antaa hypyn valua kuin että menee selän taakse. Ekalla kerralla menikin näin puomille putken sijaan sen verran epävarmasti kuitenkin, että rämpi ylösmenon ja tippui sitten päältä pois. Voihan samperi... Tällä kertaa Milan ei onneksi vetänyt aiheesta palkokasvia keuhkorakkuloihin asti. Hyvin irtosi suorien putkien jälkeisille hypyille. Jos Milan on käännöksissä hidas niin ei se sitä suorilla ole ja kun ei itse käännöksissä saa etumatkaa kun pitää odottaa... Eikä eksynyt A:lle, ihmeiden aika ei ole ohi. Loppuun puhtaasti läpi.
Keskiviikkona käytiin omatoimitreenailemassa sunnuntain testiradan paria kohtaan. Ekaksi hypylle pakkovalssi, siitä muurille ja keinulle. Kun vaan ei jää jumiin pakkovalssiin niin hyvin ehtii ohjaamaan keinulle. Toisena pätkänä mutkaputken jälkeiset neljä hyppyä neliössä ennen puomia. Kokeiltiin tokahypylle takaaleikkausta. Ei hyvä, Lili olisi mennyt vaan suoraan ja Milan taas kielsi sitten koko hypyn. Ja mielestäni minä ehdin ihan hyvin valssaamaan välissä, ainakin helpommalta tuntui kuin armoton vääntäminen takaaleikkausta varten hypylle. Ongelma oli enemmänkin testissä takaakierron jälkeinen kompurointi. Kepit sattui olemaan samalla tavalla takana ja sieltähän Milan aina kaarratti... Nomilla oli ohjelmassa mm.yksittäisistä esteistä babymuuri ja pituus sekä rengas. Niin ja keinu. Vain sentään puoliksi kun sain sen huudolla kääntymään takaisin. Kannattaa siis aina kantaa lähtöpaikkaan ja takas ja katsoa ettei ole houkuttevia esteitä vieressä :) Tehtiin myös muutamien hyppyjen "rataa". Keppejä on nyt kahdeksan, pitäisi tänä viikonloppuna lisätä kymmeneen. Nyt ei tarvita enää edes tuplaohjureita vaan yhdet riittää.

Huomenna Imatralle! Viimeeksi sertin kanssa takaisin, nyt saa olla tyytyväinen jos tulee muutakin kuin vain hylkyjä :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti