Agikisakauden avaus lähestyy

Tuntuuko siltä, että oltaisiin valmiita? No ei todellakaan :D Mutta jos katsoo edellisten vuosien kisakauden aloitusten tuloksia, niin yhtään huonompia tuloksia ei ole mahdollista tehdä, joten haittaako vaikka treenit ois vähän vähemmälle jääneetkin? Ja miksi ei olla treenattu? a) agilityn osalta tavoitteet jo saavutettu eli jostain pitäisi kaivaa uutta motivaatiota b) muutakin tekemistä riittää, jossa tavoitteisiin on vielä matkaa (mutta hyvin työn alla sentään).

Mutta palataanpa viime viikon lauantaihin ja LAU:n epiksiin, jossa tuli juostua yhteensä neljä rataa kolmen koiran kanssa. Jälkeenpäin tuli mieleen, että tuonkin päivän olisi voinut hyödyllisemmin käyttää. Tarkoitus oli mennä ensin Mofin kanssa 1. lk:n ja 2-3. lk:n rata, mutta koska Mofi on vielä mölli, niin ei saanutkaan osallistua ylempien luokkien radalle. Tulipa sitten hyvin syöneenä äkkilähtö hallille.

Lehtomäen Sari oli tehnyt kaikille luokille kivat radat. Lainakoiran kanssa startatessa vain muutaman kerran treenin jälkeen on aina oma jännityksensä. Suurin paine taisi itsellä Mofin kanssa olla heti lähdössä, kun starttiviivalle ei menty enää edes nelivetoa, taisi siinä kiihkossa etujalatkin olla jo ilmassa. Vähän niinkuin Lili ;) Hannelta piti käydä ennen mölliradan lähtöä vielä kysymässä, että voiko Mofin ohjata pussin takaa ettei telo itseään siihen... Lähdöstä selvittiin ilman että koira karkasi ennen aikojaan radalle ja pussistakin, mutta putket ei ihan löytynyt ensi yrittämällä. Ja meinasi jokunen hyppykin jäädä väliin. Että sellainen eka veto, edellisen illan treeneissä kaikki esteet olivat löytyneet vallan mainiosti kauempaakin ohjattuna.

Toisella radalla mietin, että miten ohjaisin alun ettei tule muurille kieltoa tai sitten muurin palikat tipu. Vielä on vähän opeteltavaa tuon jarrun ja kaasun käytössä - muurilla ei ongelmaa, mutta seuraava hyppy jäi sitten välistä vaan. Mutta olipahan hieno kontakti! Kepit ei onnistunut ensi yrittämällä, eikä itse asiassa toisellakaan, mutta sitä en itse radalla huomannut.


Ei nyt päästy Mofin kanssa tuloksilla juhlimaan, mutta jätetään tulostehtailu omistajalleen ensi viikon virallisissa kisoissa ;) Ja kiitokset Hannelle Mofin lainasta, tällaisen koiran joutuu jo ihan toisella tavalla miettimään omaan ohjaustaan ja pakottaa kehittämään itseään. Lili on enemmän laiskan ohjaajan unelma - menee kuin ratakiskoilla hyvin estehakuisesti ohjaajasta huolimatta. Nomin kanssa taas riittää kun juoksee vaan. Milanilta taas puuttuu ohjattavuus täysin.

Nomi osallistui puolestaan 1. lk:n radalle. Vähän jäi valmistelut kesken, kun Nomi olikin melkein heti vuorossa Mofin eka radan jälkeen. Kerrankin olisi voinut uusi rata valmistua vähän hitaammin. Suoritus ei tästä kiireestä varmaan ainakaan parantunut. Kulkee treeneissä, mutta ei kulje kisoissa edelleenkään, kuten videolta hyvin näkee (kuvaaja ehti vähän myöhässä mukaan, mutta alussa ei ongelmia).


Nomi siis jättää maaliskuun kotikisat väliin, katsotaan asiaa uudestaan huhtikuussa. Mutta tuostakin suorituksesta silti lelua ja possunkorvaa "palkinnoksi".

Lilille jäi enää päivän päätteeksi veto 2.-3. lk:n radalla, joka itse asiassa oli tulevien kisojen tuomarin 1. lk:n rata jostain aiemmasta kisasta. Pitäisi olla helppoa, mutta kun ei toimi niin ei toimi. Ei päästy Lilin kanssa oikein alkuapidemmälle kun ei kahdenkaan yrityksen jälkeen päästy yhteisymmärrykseen persjätön ajoituksesta keppi-pituus kuviossa, niin tultiin radalta sitten pois kesken kaiken kokonaan. Loistavaa...

Eilisissä treeneissä oli molemmat puolestaan hyvässä vedossa. Vinkupallolla saa Lilin vähän turhankin hyvään vireeseen, ehkä kisoissa on tyydyttävä vaan narupalloon niin pysyy ehkä paremmin hallinnassa :D Pienistä kaarroksista ei ollut tässä treenissä tietoakaan, mutta milloinkas olisi? Pitää kokeilla vkonloppuna 3-4-5 pätkää takaaleikkauksilla, jos toimisi vaikka pienemmillä leiskautuksilla.

Partaleidit micromustan vieraina

Micromusta (erotuksena minimustista :) 5 vkoa ja aika ottaa ensimmäiset koiravieraat vastaan. Ja ketkäs siihen tehtävään sopivatkaan parhaiten kuin aina tyynen rauhallisesti partaleidit! Reippaasti pieni karvapallero tuli uusia kavereita häntä pystyssä tervehtimään, yritti jopa kutsua leikkiinkiin ärisemällä ja puremalla jaloista :) Lilistä micro oli tosi mieleenkiintoinen, Nomia ei moinen pureskelija niin kiinnostanut, äitin (tai ihan kenen tahansa) syli olisi ollut paljon houkuttelevampi :)

Ensi viikolla on varmasti taas enemmän vauhtia luvassa? Nopeaa on kehitys tuossa iässä.

Yksi syö ja muut katsoo vierestä. Reilu peli.

Mihis se nyt taas vipelsi, ihmettelee Lili.

Silmäluomikirurgian tuloksia

Marraskuun lopussa näkymä oli vähemmän hehkeä, kuva leikkauksen jälkeen. Leikkauksesta toipuminen sujui erittäin nopeasti. Ensimmäiset pari päivää olisin mielelläni laittanut silmätipat omat silmät kiinni (jos olisi vaan onnistunut), sen verran pahasti puistatti karvattomaksi ajeltu silmänympärys ja verinen rähmä. Mutta muuten silmäluomi oli tosi siisti jo ensimmäisistä päivistä lähtien. Karvatkin kasvoivat takaisin todella nopeasti. Suurin tuska taisi olla pönttömallia olevan kaulurin pitäminen.

Muutama viikko silmätippakuurin lopettamisen jälkeen leikattu silmä alkoi hieman taas rähmiä, mutta koska minulta löytyi avaamaton silmävoideputkilo (olin käyttänyt ensimmäistä liian säästeliäästi?), niin ajattelin kokeilla ensin omatoimisesti lääkityksen jatkamista (huom! omalla vastuulla). Ja sehän auttoikin vaivaan ja sen jälkeen ei ole ollut mitään rähmimisiä tms. Jos lippa ei olisi puolikasta mallia, niin mitään eroa leikatun ja leikkaamattoman silmän ei erota. Tai no, leikatussa luomessa on aivan pikkiriikkinen kolo jonka erottaa kun tietää mitä katsoa ;)

Lippakin ehkä kasvaa vielä ennen pitkää takaisin?

Tänään vihdoin tuli vastaus patologilta pateista:

Kaikissa kolmessa silmäluomituumorinäytteessä todettiin, hyvänlaatuinen, nodulaarinen Meibomian talirauhaskudoksen liikakasvu. Yhteen muutokseen liittyy epiteelivaurio, jolloin rauhaseritettä on vuotanut ympäröivään luomikudokseen. Tämä on aiheuttanut alueella vierasesinetyyppisen tulehdusreaktion, joka on volyymiltään hyperplasiamuutosta suurempi. Muutokset ovat sijainneet tarkkarajaisesti ja ne on poistettu kokonaisuudessaan selkein terveen kudoksen marginaalein.

Asia selvä! Toivottavasti säästymme enemmiltä pateilta. 

Milanin leikkasi Jaana Pätilä Lappeenrannan Animagilta ja kolme eläinlääkärikäyntiä (diagnoosi, pattien tyhjennys rauhoituksessa leikkausta varten ja leikkaus) + patologin vastaus maksoivat vajaa 600 €.

Toko check!

Lämpötilan nollan tuntumassa, ei sada tai tuule, parkkipaikka aurattu, joten aika hyvät treeniolosuhteet tänään aamupäivästä. Sormet jääty silti...

EVL:n liikkeitä on nyt treenattu puolitoista kuukautta, lähinnä viikonloppuisin jossain kentällä (ei jaksa/ehdi kotona treenata), joten nyt on hyvä tsekata että missä liikkeiden suhteen mennään.

• Paikkamakuu: Muutama ryhmätreeni takana. Helposti jää kyttäämään omalle kohdalle pysähtyvää liikkuria - menee kuitenkin maahan ekalla käskyllä (ehkä vähän hitaasti) vaikkei kuulolla olekaan. Liikkuri häiriköintä treenattava enemmän! Muitten käskytyksistä ei niin välitä.
• Paikkaistuminen: Aika hyvin tapittaa paikoillaan. Viimeeksi tehtiin porukassa eka kokeenomainen (2 min, piilossa) ja vierestä lähti heti kaveri ohjaajan mukaan. Ei ongelmia.
• Seuraaminen: No tälle ei olla vieläkään tehty yhtään mitään. Niitä perusasentoja pitäisi vaan treenata, muuta ei jaksa panostaa.
• Zeta: Varmasti tehnyt oikeat asennot, muutama etupalkka treeni riitti ettei myöskään liikuta tassujaan istumisen/seisomisen ohikävelyssä.
• Luoksetulo: Aika vähän treenattu. Pysähtyy ehkä vähän turhankin "hyvin" eli ennakointi alkaa olla vaarana. Tehtävä enemmän läpijuoksuja.
• Ruutu: Merkki löytyy hyvin, ruutuun lähtiessä hieman epävarma (näkyy vauhdissa), mutta ei enää jumita merkille tai sinkoa ties mihin suuntaan. Paikkaa saatu myös korjattua taaksemmas (alusta/palkattu taakse).
• Ohjattu: Kapulat houkuttaa merkkiä enemmän, suunnat toimii hyvin. Vasen koko ajan tehotreenissä. Luovutusasento oma lukunsa. Varovainen oltava merkille virittelyssä, lähtee herkästi ennen varsinaista käskyä.
• Hyppynouto: Odotellaan kesäisempiä kelejä.
• Tunnari: Aika vähällä treenillä. Uutena tehty mm. jonotunnaria, hyvin löytyy aina oma. Vanhat ongelmat edelleen (pureskelu, loppuasento, ekalla käskyllä lähtö), mutta tuskin korjaantuvat ilman treeniä ;)
• Kaket: Eipä näitäkään ole treenailtu. Tekee pidemmästä matkasta samoin kuin aiemmin. Ei arvo asentoja eikä ota askeleita eteen, mutta kun ei ole painonsiirtoa opetettu, niin tulee väkisin eteenpäin s-m vaihdossa kun vetää jalat allensa. Styroksinpalalle osaa peruttaa ts. pitää takajalat paikoillaan.

Tarkoitus oli tänään treeneissä kuvata ruutu ja ohjattu, mutta näköjään oli näpit sen verran jäässä että hieno ruutu jäi kännykällä kuvattaessa tallentamatta :) Mutta bonuksena videolla seuraamisen paikka tarkastelussa.

Irtoamista ja leijeröintiä

Eilen taas illanvirkuille agin ryhmätreenit. Varasin hallin vielä meidän treeniajan jälkeen, niin sain treenattua saman pohjan myös Nomilla.

Ehdittiin hyvin tehdä kaksi eri treeniä. Lili teki hyvän eka vedon - irtosi hyvin putkeen, kääntyi hyvin putkesta ja irtosi myös okserilta putkeen, joten ehti juuri ja juuri ohjaamaan takaakiertoon. Tosin törmäyksen välttämiseksi piti ohjata takaakierto varmuuden vuoksi poispäinkäännöksellä :) Jatkossa muistettava välttää uusintakertoja, jos kaikki toimi jo ekalla kerralla. Menee nimittäin sellaiseksi sinkoiluksi uusinnassa... Putki ei meinannut enää löytyä millään, kepit (?) tai puomi kylläkin...

Toisen treenin alun ohjasin lopulta ulkokautta eli putkelle takaaleikkaus ja puomille mentiin valssilla. Kontaktit on viimeeksi tehty itsenäisyyspäivänä, mutta hyvin löytyi jarrut ja vielä oikeassa kohdassa. Olen nyt hieman kahden vaiheilla, että palkatako treeneissä kontakteilla vaiko ei. Eipä niitä palkata kisoissakaan ja enemmän taisi tulla kontaktivirheitä ajalla, jolloin niitä treeneissä palkkailin ;) Tai jos palkkaan kontakteista, niin vasta seuraavan esteen jälkeen? Nyt ei palkkailtu, mutta selvä pysähdys ja siitä vedolla putkeen. Pakkovalssista piti lähteä itse alta pois ajoissa, että ehti ottamaan etumatkaa kun ei ihan niin hyvin hypylle irronnutkaan puomin takaa.

Nomi teki kakkostreenin ensiksi. Muu treeniryhmä oli vielä jäänyt paikalle sopivasti häiriöksi, mutta Nomi näköjään säästää häiriintymiset itse kisatilanteisiin... Nomi meni näppärästi samalla ohjauksella kuin Lilikin paitsi pakkovalssikohdan, jossa Nomi vaatii enemmän tukevaa liikettä (Lillle taas jarrua). Kepit mentiin taas hienosti vauhdilla.

Ykköstreeni olikin Nomille odotetusti haastavampi, kun eihän sinne putkeen voi millään irrota, jos kontakti on siinä lähimaillakaan. Tai jos Nomin sai putkeen asti vietyä, niin sitten käännyttiin jarrulla jo putkessa ympäri tai käännyttiin väärän suuntaan. Hmm... Okserilta kyllä irtosi putkeen ongelmitta, takaakiertokin taidettiin saada onnistumaan poispäinkäännöksellä. Kepit tykitettiin ja siitä vielä muurille häiriöporukan seistessä aivan vieressä. Saiskohan kisoistakin poistettua radalta sekä tuomarin että ratahenkilöt? Tai edes tarpeeksi tylsät tyypit sinne seisoskelemaan :)

Perjantai-iltana käytiin vielä uudestaan hallilla ja katos, sama ratapohja odotti meitä edelleen :) Lili ja Nomi treenaili ensin molemmat irtoamista putkelta hypylle. Ohjelmassa oli myös Lilille vinohypyllä kääntymistä tulosuuntaan (on se vaikeaa) ja Nomilla kyseiselle hypylle irtoamista (keskelle suora putki ja päihin vinohypyt). Loppuun vielä lähetys kepeille suljettuun kulmaan täyskäännöksellä. Olihan Lilillekin vaikeaa, mutta aina ei ehdi viemään keppien aloitukseen, joten olisi hyvä oppia etenemään aloitukseen asti itsenäisesti. Nyt aloittaa kepit vaikka keskeltä, jos itse jään paikoilleen. Sen takia piti Joensuun kisojen ekalla startilla jättää koira kontaktille istumaan, että ehti ohjaamaan kepeille.

Varsinaisesti mentiin perjantaina hallille Mofia treenaamaan, joka taisikin olla valmiiksi hyvin väsytetty :) Mukavan tuntuista menoa! Hyödynnettiin samaa pohjaa, mutta mentiin osittain esteitä eri järjestyksessä. Muutama rima tuli alas, lähinnä kun jätettiin lähtöön suoran putken päähän ja seuraavalle hypylle käännös. Mutta esim. okserilta sai kääntää ongelmitta ja pyöritellä takaakiertoon. Viistohyppyjen vastaanotot toimi myös. Kerran ehditään vielä treenata ennen epiksiä :)

Pestäänkö teillä koirien hampaita?

Meillä pestään - päivittäin! Aamulla kun kammataan parrat ojennukseen, niin samalla harjataan hampaatkin. Lili tulee aina valmiiksi passiin odottamaan harjausvuoroaan.

Välineinä harjat mallia Colgate, Nomilla lastenmalli tietysti ;), hammastahna ihan koiria varten suunniteltu Virbac. Jos harjoissa voi käydä shoppailemassa halvemmalla ihmispuolella, niin tahnan kyllä joutuu ostamaan apteekista tai eläinlääkäriltä sieltä eläinhyllyltä.

Jo silloin kun Milan tuli taloon, niin tuli ostettua ensimmäinen Virbacin hampaidenhoitopakkaus. Täytyy myöntää, että aika vähällä käytölle se silloin jäi. Harja sentään oli vähän pureskellun näköinen Milanin jäljiltä. Neitien hampaat sen sijaan on pesty säännöllisesti ihan pennusta asti.

Ja kas näin se sujuu:


Ei ole iso vaiva! Yritin kuvata myös lopputuloksia eli lähikuvia koirien hampaista, mutta hieman valaistus tuotti ongelmia. Yksikään koirista ei ole tähän ikään mennessä käynyt hammaskiven poistossa ja jos jotain ymmärrän hampaiden päälle niin ei tarvitse ihan heti mennäkään. Milanhan sai viimeeksi eläinlääkärissä kehuja "vanhan koiran" hampaistaan :) Lililtä on aikoinaan poistettu yksi etuhammas kolhun seurauksena, mutta se on toinen juttu se :) Nomilta puolestaan puuttuu alhaalta p1-hampaat.

Esitellään nyt purukalustoa näin blogin välityksellä, kun ei meidän harrastuksissa niistä kukaan ole kiinnostunut :)

Nomi vajaa 3 v. hampaat:

Lili 6.5 v.

Milan 9.5 v. (luonnossa kulmahammas ei ihan noin kellerrä).

Uutta lajia ja uutta rotua...

Kesällä käytiin jo testailemassa "puissa kiipeilyä" täysin turvavarustein. Näin talvisaikaan sisäliikunta on ihan kiva vaihtoehto ja kerta työantaja maksoi, niin tulipahan testattua tällaistakin kiipeilyä. Lajin harrastajat saattavat kutsua sitä boulderoinniksi :)

"Tatti" valloitettu!

Seuraavina päivinä löytyi selästä ihan uusia lihaksia :) Käsilihaksissa olisi kyllä muutenkin parantamisen varaa, eipä paljon ollut mahiksia kokeilla muita kuin aloittelijoiden reittejä. Mutta onpahan tuotakin nyt testattu.

Lilikin pääsi pitkästä aikaa taas ryhmätreeneihin kahden kuukauden tauon jälkeen. Tehtiin vaan pientä tekniikkapätkää. Erityisen huomion kohteena oli esteet 3-4.

Halusin itse treenata nimenomaan kolmoselle pakkovalssia ja siitä neloselle lähetys ja sen jälkeen valssi. Ei kyllä kellotettu, että kuinka "hidas" vaihtoehto tuo oli, mutta muuten se toimi :) Mutta tähän haluttiin treenata nimenomaan takaakierto-valssia ja nelosen jälkeen persjättöä. En millään saanut persjättöä tehtyä, aina se lipsahti valssiksi. Kerran piti jo kyntää nurtsin pinnassa kun kesken valssin muisti että se persjättöhän tässä piti tehdä. Saatiin sekin lopulta onnistumaan vain todetakseen ettei se käännä riittävästi... 

Toiseen harjoitukseen kolmoselle saksalainen (pakkovalssi-jaakotuksella ei taaskaan tullut välistä) ja neloselle leikkaus.

Seuraavana päivänä oli vuorossa taas Nomin omatoimitreenit ja otettiin Lilikin mukaan. Nomi vipelsi aika vikkelään ja taitavasti, jos vaan itse muistaa ohjata vähemmän huolimattomasti, ei siis kuten Lilin kanssa voi vähän löysäillä :) Sai muuten ihan oikeasti juosta - kun koira ei osaa takaaleikkauksia (ainakaan kovin vauhdikkaasti) niin pitää ehtiä joka paikkaan ohjaamaan edestä. Hyvä vaan ettei pääse ohjaaja laiskottelee :)

Lilin kanssa sama pätkä. Alku meni aika paljon sujuvammin kuin aikoinaan kisoissa eli meidän ensimmäisissä kolmosen kisoissa :) Esteet 1-5 siis Moilasen piirinmestishyppyradalta. Vasta myöhemmin kyllä muistin että vaikka olisi miten kiire niin ei nelosen jälkeen persjättöä koska se ei käännä tarpeeksi jolloin tulee ongelmia vitosen takaakierron kanssa. Seiskalle ja kasille olisi pitänyt vaatia paremmat käännökset.  

Mutta ei ne treenit vielä tähän loppuneet vaikka hikeä pukkasikin jo ihan kiitettävästi :) Agissa ja tokossa kun ei kohta muita rotuja olekaan kuin bortsuja, niin pitihän yksi sellainen ottaa itsellekin koeajoon. Selvennyksen vuoksi siis vain lainaan treenien ajaksi :D

Kerta olen onnistunut lupautumaan menemään Hannen Mofin kanssa seuraaviin epiksiin, niin muutama treenikerta ei olisi pahitteeksi. Jos Lili ja Nomi on vähän rauhallisempia tapauksia hallillakin, niin sitä ongelmaa ei olisi Mofin kanssa. Hieman mietitytti, että mitäköhän tästä oikein tulee :D

No, ainakin pallo kelpasi minultakin heitettynä ja ennen pitkää saatiin se poiskin ja niin selviydyttiin ensimmäisen hypyn taaksekin. Ja sitten mentiin. Taisi tulla tällä treenikerralla enemmän rimoja alas kuin mitä Lilillä on tullut koko uransa aikana, auts :D Mutta kun haukkumiseen ja rimojen roiskimiseen puututtiin, niin meno alkoi olla jo edes vähän sinne päin. Oletin että ongelmia olisi ollut nimenomaan ohjauksiin tulemisessa, mutta mitä vielä, Mofi luki hienosti ohjausta. Jos joku asia ei heti onnistunut, niin pieni korjaus ja homma onnistui. Kepitkin löytyi vaikeasta kulmasta ja kesti hyvin vedätyksen. 12 hypyn rima oli vaikein saada pysymään ylhäällä. Ei ollut ehkä helpoin harjoitus alkuun, mutta siitäkin selvittiin. Ens kerralla tehdään vähän suoraviivaisempaa, voi siis joutua itsekin ihan juoksemaan toisin kuin näillä syheröradoilla :) Mutta kyllä Mofista vielä agilitykoirakin tulee kunhan tokoiluiltaan joutaa :D