Perjantai-iltana marssittiin hieman kylähullun oloisena kohti rantaa sukset kainalossa plussakelissä ja vesilammikoita vältellen. Koirat sai kyllä matkalla väistellä myös suksia ja sauvojakin, kun ei mono oikein pitänyt alamäessä jää-vesi yhdistelmällä... Kannatti lähteä, latu jäällä oli yllättäen mitä parhaimmassa kunnossa ja saatiin aika rauhassa nauttia siitä ilosta. Koirat juoksi Ruohosaaren ympäryslenkin kuin viimeistä päivää vetäen, Lilikin sai "luvalla" jahdata yli lentäviä lokkeja :) Tulipahan otettua kunnon loppukiri! Viikonloppuna saikin sitten laittaa hiihtovarusteet odottamaan ensi talvea ja kaivaa kurapuvut esiin. Yhyy...
Eipä näillä keleillä oikein tokoilukaan onnistu, mutta onneksi hallilla on mitä parhaimmat olosuhteet agiliitelyyn! Lauantaina suunnattiin hallille kera neljän koiran tekniikkatreeneihin. Juuri ennen lähtöä piti vielä katsoa vinkkiä Agilityn perusteet DVD:ltä, että mitenkäs sitä puolivalssia oikein opetetaankaan. Kolme hyppyestettä ja välistävedot puolivalssein. Kummallakin oli niin kova himo seuraavalla esteelle, ettei tarjolla ollutta lelua edes huomattukaan (edes tennari ei kelvannut Milanille), vasta kun oli käsi täynnä makkaraa niin alkoi välistävedot sujua. Mukavasti sai itselle toistoja, kun treenasi samaa tekniikkaa molemmin puolin ja kahdella koiralla :)
Ensimmäistä kertaa päästiin kokeilemaan ohjureita verkkojen sijaan keppien aloituksessa. Milanin mielestä kaikki pujottelun apuvälineet on ihqui ja heti kun silmä vältti niin jätkä oli pujottelemassa kulmista ja etäisyyksistä välittämättä. Noh, itsenäistä pujottelua tietysti haetaankin, mutta ei ehkä tuossa määrin :) Lili yritti alkuun hyppiä muka omituisia ohjureita, mutta pian päästiin tekemään hyvät aloituskulmaharjoitukset.
Loppuun vielä puolivalssia hyppy - U-putki yhdistelmällä ja molemmin puolin. Molemmat puolet pitäisi aina muistaa näissä treeneissä, tuntuu nimittäin ohjaajakin olevan aika toispuoleinen. Milanille myös "pakolliset" puomitreenit kahden hypyn kera. Tuli puomille reippaalla hyvällä vauhdilla, puomille tulolle vaatii vielä ohjauksen läheltä. Ne kumirouhepinnoitteiset esteet olisi aika jees, niin eipähän sudittaisi.
Sunnuntaina vielä ratatreenit Lilin kanssa tulevia kisoja ajatellen, on mein startit taas mukavasti vasta iltapäivällä! Joku Mattssonin vanha 2-luokan rata:
Kolmoshypylle kokeiltiin kahta eri tapaa - ensin vekkaamalla ja toisella kertaa niistosta peruuttaen, joka olikin varsin kätevää. Edelleenkään ei tykkää suorista putkista... Ei mitään toivoakaan, että olisi ehtinyt vitoshypylle kääntämään. Joten koiran lähetys hypylle ja oma liike seis. Parempi käännös olisi voinut tulla, jos olisi lähtenyt liikkumaan puomia kohti lähettämisen jälkeen. Nyt jäi Lilille vähän epäselväksi, että mihin päin sitä nyt oltiinkaan kääntymässä. Tämä pitääkin ens kerralla kokeilla. Keppien jälkeen olin suunnitellut valssia, mutta h-hetkellä pupu taas pöksyyn ja takaaleikkaus hypylle. Josta Lili keksi hakea putken väärän pään, vaikka oikea pää oli aivan tyrkyllä. Muiden suorituksia katsellessa välähti, että tosiaan perjättö siihen kepeille. Tämä toimikin hienosti! Onnistui myös välistävetokin edellisen päivän treenien mukaan :) Loppusuoralla olin ensin radan sisäpuolella ja takaaleikkaus muurille. Jostain syystä tämä ei oikein toiminut nyt, vähän ylimääräistä "kyselemistä" Lililtä loppuesteille. Puolenvaihto jo A:lle takaaleikkauksella niin oli menokin määrätietoisempaa. Kääntyilyn vastapainoksi otettiin loppuun aivan juoksusuoraa - aloitus kolmoshypyltä ja siitä suoraan putkeen, hypylle ja taas putkeen!
Meillä ei muuten hiiret kauaa pärise. Ei ne oikeat tai Lidlin (kissojen) leikkihiiretkään :) Jälkimmäisen raadot on sentään omistajasta vähemmän yököttäviä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti