Kaikkeen tottuu... Aikoinaan Milankin oli olevinaan niin pieni riisenien jälkeen, mutta nyt alkaa nämä minitkin tuntua "huolestuttavan" normaalikokoisilta :) Mutta jotain ihmeellistäkin on ilmennyt näin heti alkumetreilläkin.
Ensinnäkin kaikki varusteet menee uusiksi, kun mitään vanhaa ei voi käyttää. Tarpeeksi pieni nahkainen pentupanta löytyi vasta toisesta kaupasta ja niitäkin oli hurjat 1 kpl... Hihna ostettu sillä perusteella, että on mahdollisimman pieni ja kevyt lukko, ei niin että varmasti kestää vaikka vähän tempaisisikin :) Ruokakupin koko? Öö, tähän varmaan mahtuu koko koirakin, jos ei yletä muuten reunan yli syömään :) Häkkejä löytyy useampikin periaatteella mitä isompi sitä parempi, mutta nyt tarvittiin vielä yksi uusi eli pieni, kannettava versio. Eikä tosiaan kaikki kolme matkusta autohäkissä. Mahdollisesti hankittava vielä pienemmät kynsisakset sekä aina-niin-halpa trimmauskone. Ruuan ostaminen oli mukavaa, paljon kivempi kannella parin kilon pusseja sen 15 kg:n säkin raahauksen sijaan. Pieni pussi mahtuu myös kivasti keittiön kaappeihin ja imuri saa olla omalla paikallaan :)
Eikä tuon kokoinen koira ihan heti konkurssiin syö, varsinkaan jos pääsee ostelee ruuat kisoista saaduilla lahjakorteilla :) Itse asiassa alkuun tuottikin ongelmia tarvittavan ruuan vähäinen määrä. Olin jo soittamassa kasvattaja-Kirsille hätäpuhelua ja raahaamassa pentua eläinlääkäriin, kun "apua-mikä-tällä-on-vikana" kun ulos tuleva tavara on koko ajan vähän löysää ja sitä tulee usein. Ei mitään ripulia ja pentu aivan reipas, mutta ei tällaistä ongelmaa ole ollut koskaan. Onneksi sitten kun käytiin Lilin kanssa Einin hoidossa niin tuli asia puheeksi, kun Eini on useammankin pentueen kasvattanut. Joo, aika usein ongelman kuulemma aiheuttaa vaan liiallinen ruuan määrä. Jaa, no sehän on nopeasti kokeiltu ja ta daa, siitähän se johtuikin! Ja kuten Eini sanoi, ei ole välttämästä isosta erosta kyse. Mutta kun minikoiralla se pienikin määrä voi olla iso. Eipä ole muuten muiden kanssa mitattu ruokia noin tarkasti, sentään en ole vielä nappuloita laskenut yksitellen :) Nomi syö nyt sen 1,5 dl nappulaa päivässä. Jokohan sitä kohta voisi lopettaa sen kakkojen kyttäilyn, parissa päivässä ehti ihan riittävästi panikoida tyyliin tule älä tule paha kakka, tule hyvä kakka... Yyh :)
Aidasta ei mennä yli, mitä turhaa, kun alikin pääsee! Kerran nuo penskat näköjään pitää naapurista käydä hakemassa, mutta jos nyt alkaisi olla raot tilkitty. Ja kasvaahan tuo koko ajan! Eipä uskoisi tuon kokoisesta, mutta kyllä Nomikin kasvaa ihan silmissä. Yleensä penikat on sellaisia kapeita, mutta tää tyyppi kyllä kävelee niin leveästi niin edestä kuin takaakin :)
Yksi asia ei ole pientä ja se on ääni! Ihmettelin yhtenä päivänä kun oltiin ulkona, että mitäs nyt Lili alkaa Milania komentaa kesken perhosjahdin, mutta sehän oli Nomi!!! Miten siitä nyt tuollainen ääni jo lähtee... Muutaman kerran on muutenkin innostunut pöllöilijöitä komentamaan. Ja auta armias kun pitää jäädä yksin kotiin, protesti on varsin äänekäs. Tänään kun tulin kotiin niin luulin jo, että Nomilla on vähintäänkin pää jossain jumissa, kun huusi kuin ois sikaa pistänyt. Ei, se oli vaan tervetuloa kotiin ja laske mut nyt äkkiä täältä "yksiöstäni" pois :) Onneksi protestoinnit on aika lyhytaikaisia.
Lilin kanssa Nomilla on jo kunnon leikitkin, enemmän tai vähemmän kehittäviä... Ensimmäisinä päivinä Lili sai vielä ravisteltua Nomin lelusta irti, mutta nyt ei kyllä irrota vaikka miten yrittäisi. Ärisee vielä takaisin :) Tässä videolla on jo vähän väsynyttä leikkiä, kun olivat ärisseet pöydän alla jo ties kuin kauan. Huomaa päiväuniltaan herätetty Milan :)
Pöytien alla ärisy vasta onkin kehittävää touhua. Lili makaa maassa päätä myöten äristen ja Nomi sitten hyökkii partaan ja jalkoihin. Ulkona sitä voi sitten harrastaa puskien tai keinun alla, tämä ei ole niin hyvä kun Lili pääsee enemmän liikkumaan. Vaikka näyttää hurjalta niin ilmeisen kivaa tuo on, koska jos käsket Lilin pois pienempää rääkkäämästä niin Nomi menee heti härkkimään perään. Eikä haittaa vaikka välillä vähän kolahtaakin. No, rajoitetusti saavat noin leikkiä. Jos ei muuta, niin menee hermo tuohon räksytykseen :)
----------
Koeviikonloppukin lähestyy. Lauantai meneekin sitten kokonaan Mikkelissä, kun Milanin ykkösen startit on toki aamusta ja sitten siihen perään vielä Lilin kakkosen startit. Hullun hommaa. Ja seuraavana päivänä vielä molempien tokokokeet. Varmaan nukun maanantaina töissä, lääkityksen vois myös ehkä tarkistaa :)
Sunnuntaina ratatreeniä, hmm, 3-luokan hyppyrata :)
Pantteri oli aika vauhdissa taas :) Muuten vielä selvittiin, mutta pujottelun aloittaminen oikeasta välistä tuotti muutaman kerran ongelmia. No nyt meillä on kotonakin kepit, joten eiköhän tämä saada varmaan kuntoon kesän aikana. Milan ei oikein diggaillut takaakierroista, ehkä nekin voisi opettaa kunhan ollaan ensin selvitty 1-luokasta pois. Keskiviikkona käytiin treenailemassa omatoimisesti keppejä, puomia, keinua sekä takaaleikkauksia. Alkuun takaaleikkaus käänsi Liliä sopivasti, mutta lopussa kääntyi sitten aivan liikaa. Koetappas sitten arvuutella kisoissa, että minkäs verran sitä nyt käännyttäis...
Tänään illalla Lilin treenit:
Milanin illan treenit:
Tiistaina tokoilua. Milanille ohjatusti luoksepäästävyys (myö tehtiin kehätarkastuksena VOI-malliin), paikkamakuu, luoksetulo ja liikkeestä istuminen. Pysähtyi luoksetulosta seisomaan taas kaikkea muuta kuin terävästi... Kakeja tehtiin vuoroa odotellessa siinä rivissä (hyvää häiriötä); hyvä seisominen, paitsi että tarjosi sitä vähän niinkuin joka väliin. Muistettava kokeessa taas kailottaa (eli siis karjua) käskyt niin että huonompi kuuloisempikin kuulee :) Lili kävi humpuuttelemassa tennarin kera kivatreenin. Nomi käytiin esittelemässä Hakulisen Sarille :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti