Tunnetaan myös Lilinä :)
Eilen luovuttiin periaatteesta "ei kisoja Kouvolaa-Mikkeli-Imatra/Ruokolahtea pidemmällä". Tuomari Esa Muotkan aiemmat radat näytti sen verran kivoilta, joten näitähän sitten lähdettiin Orimattilaan iltakisoihin testaamaan. Ohjelmassa oli kaksi agilityrataa ja kivoja molemmat.
Nyt ei ollut Kouvolan eka radan laamailusta tietoakaan. Harmaa pantteri esitteli vauhtiaan ja komeita (pitkiä...) loikkiaan. Hyvin irtosi kaukaa putkiin. Myös mustiin. Myös silloin kun ei pitänyt...
Koska Milanista ei ollut kameramieheksi niin nyt pitää tyytyä vain selityksiin. Ratapiirrokset tuomarin omilta sivuilta, kopsasin ne vielä tähän niin on helpompi käydä rataa läpi. Kaikki esteet ei minusta ollut aivan kuten piirroksessa, vähän oli kulmissa eroavaisuuksia. Kenttä oli aika pienen oloinen.
Eka rata:
Huomioin kyllä radan alun vaarakohdan ja olin ottavani Liliä haltuun ja aloitin käännöstä jo ennen estettä neljä, mutta niin neitikin lukitsi putken aikaisessa vaiheessa ja paineli sinne häntä tötteröllä kaikista vastalauseista huolimatta. Ei siis päästy tätä rataa pitkälle, kun oli jo hylky :) Jatkettiin kuitenkin matkaa. Ei pysähtynyt A:n kontaktille, käskin takaisin. Huono alku, parempi loppu :) Kepit haki hienosti ilman mitään apuja, tähän luotinkin. Keinu mentiin vauhdilla, ikävä vaan tehdä alastulokontaktia kun keinu sen kun jatkaa pomppimista, mutta hyvin malttoi Lili mielensä. Puomillekin päädyttiin varmasti vaikka putken pää oli enemmän houkuttimena kuin piirroksessa. Hypyn 16 hyppäsi tosi pitkälle ja sen jälkeen hyppäsikin pituuden sivusta ulos. Ja olihan muuten pituudella pituutta! Vain yhdelle maksikoiralle tältä radalta 0-tulos.
Toka rata, onneksi ei ollut nollaa enää lopussa alla:
Nyt hypättiin pituuskin oikein :) A:lla käskytys oli sitä luokkaa, ettei varmasti uskaltanut hypätä kontaktilta vaan pysähtyi kuin seinään. Kepeille oli suunnitelma viedä valssilla ja päähän kirkkaasti taottu ajatus "vie rauhassa, suorista linja kunnolla, ei ole vaikea kulma". Hyvä suunnitelma, mutta koira varastaa kepeille kesken viennin ja toki siihen toiseen väliin. Ja vitonen. PRKL! Karjaisin koiran aika närkästyneenä pois pujottelusta. Kerta ei avut kelpaa, niin opetelkoot sitten hakemaan itsenäisesti myös avokulmasta. Oli se aloitus vaikeaa aikoinaan suorallakin aloituksella, joten ei mitään uutta. Treeniä, treeniä. Tämän jälkeen ei mitään ongelmia, pomppiva keinu ei onneksi häirinnyt vieläkään ja puomikin löytyi houkutusputken sijaan. Puomin jälkeisille hypyille en oikein rataantutustumissa keksinyt miten kannattaisi viedä. Kolme hyppyä tuntui olevan varsin lähekkäin ja kuvasta poiketen suoremmin. Jos irrotit koiran hypylle 16 niin pelkona oli, että hyppää samantien aloitushypynkin. Valssien kanssa kiire. Takaaleikkaus hypylle 18 olisi kääntänyt liikaa. No mihin sitten päädyttiin? Puomi ulkoradan puolelta, joko valssi tai sylkkäri seuraavalle hypylle ja sitten sisäradan puolelta työntö viimeiselle hypylle. Toimihan se Imatrallakin, miksei nytkin paremman puutteessa :) Vähän Lili haki kuuttatoista sylkkärillä, mutta kääntyi loistavasti seuraavalle esteelle ja sitten taas mentiin. Ja kuka jäi jälkeen.18 oli suoremmin ja Lili oli edelleen sitä mieltä, että rata jatkuu tästä taas putkeen. Ei ollut minusta edes mitenkään houkuttimena, so did not see that coming :) Lilikin teki putken suun sisällä U-käännöksen ja ilmekin oli näkemisen arvoinen "ai, ei siis tänne" :). Makseille ei yhtään 0-tulosta tältä radalta, joten ei oo helppoo...
Hylyistä huolimatta ei vieläkään luuserifiilis. Tärkeintä oli nähdä, että Lili oli nyt vieraassakin paikassa heti alusta lähtien täydellä täpinällä menossa mukana eikä vierastanut esteitä yhtään. Moni perusasia alkaa olla kunnossa ja eikä ne tulokset niin kaukana ole. Mikkelissä jatketaan! Siellä pääsee Milankin muillekin kuin vain harkkaesteille :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti