tiistai 28. helmikuuta 2012

Haetaan... ASENNETTA!

Onneksi koira sentään toimii... Samaa ei voi sanoa ohjaajasta... Miten voi olla niin vaikeaa saada agissa päälle sellaista oikeanlaista asennetta ainaisen löysäilyn sijaan? Tähän mennessä kaivattu asenne on muistuttanut joskus harvoin olemassa olostaan, kun olen ensin päättänyt että nyt se tulos oikeasti tehdään (tuplanolla, sert...) tai sitten on ryssinyt siihen malliin treeneissä, että vähemmästäkin kouluttaja antaa kuulla kunnian :) Eiliset ryhmätreenit oli tästä taas oiva esimerkki. Ilmeisesti tullut liikaa katsottua suorituksia zenmäisestä tyyneydestä, jossa koira reagoi pieneen sormen vippaukseenkin. Joo ei toimi meillä. Voi Lili parka, kun se joutuu jatkossa kuuntelemaan radalla jatkuvaa käskytystä. Lili ei sitä tarvitse, mutta ohjaaja näköjään ja onhan se jatkuva kälätys ehkä kuitenkin itselle miellyttävämpää kuin vaikkapa nipistely tai poskien läiskiminen :) Ja onneksi videoissa saa korvattua ääniraidan, ei sen puoleen että niitä tähänkään asti on kärsinyt äänien kera kuunnella.

Eilen taas ryhmätreenit, pari viikkoa tulikin taukoa mm. pakkasen takia. Kaksi rataa samalla pohjalla, näyttää väljältä piirrustuksessa, mutta paikoitellen oli radalla ahtaampaa. Oli muuten videokamerakin treeneissä mukana, mutta valitettavasti akkuongelmien takia taisi tallentua vain ne rävellykset, joita EI julkaista. Molemmista pätkistä kuitenkin saatiin aikaiseksi ne puhtaat suorituksetkin :)

Eka pätkä. Tippui rimoja ja muurin palikoita sekä ohjaajan törmäilystä että koiran roiskimisesta johtuen. Harvinaista, mutta onnistui sekin sitten. Vitoshypylle vaihdettiin sylivekki niistosokkarin sijaan niin kääntyi hyvin ja pääsi ajoissa liikenteeseen, jolloin oikea putken pää löytyi hyvin pelkällä hirtolla. 9-10 väli oli ahdas ja 8-9-10 pätkään kokeiltiin useampaankin eri vaihtoehtoa. Paras oli keinun jälkeen vastakäännös ja sitten muurille takaaleikkaus, 12-13 väliin persjättö ja ennakoivaa pituudelle. Hienosti sovitti vauhdin pituudelle, että sai lyhyen hypyn, mutta ei ajatustakaan että olisi ottanut kieltoa!

Toinen rata ei ollut sen ihmeellisempi, mutta oikea asenne oli alkuun sitäkin enemmän kadoksissa. Voi kamala mitä säätämistä. Takaakierron yhteydessä niistosokkari toimii (2 hyppy), hyvin kääntyi taas pituudella, kutoshyppyä ei taas millään. Sama ongelma viime treeneissä, ei vaan riitä kääntymiseen sivuttaisetäisyyden ottaminen. Mutta läheltäkään ei voi mennä kääntämään tai sitten ollaan auttamattomasti myöhässä seuraavalla esteellä. Ongelma, ongelma. Vasta sitten kotona välähti, että tämähän on joskus toiminut tosi hyvin niin (vaikka on ollut putki takana houkuttimena), että heitän Lilin hypylle, oma vauhti pitää joko stopata tai ainakin selvästi hidastua ennen esteelle lähetystä. Sillä vauhdin muutoksella ymmärtää paremmin kääntymisen. Keinulta kunnolla haltuun ja 11 takaaleikkausella ja pituudelle hyppyjen välistä (muista ohjata sekä välistätulo että linjan korjaus pituudelle). Pussin jälkeen persjättö (muista pitää ääntä!), mutta lähempänä putkea kuin pussia. Jos täällä oli ongelmia niin sitten oli myös ongelmia ehtiä 18 hypylle valssiin.

Huono kenraaliharjoitus, hyvät kisat? Lauantainahan se nähdään. Vain kaksi starttia, joten asenne pitäisi saada kohdilleen jo heti ensimmäisestä lähtien. Kisoja varten muistuteltu viime aikoina sitä keppien avokulmaa sekä kontakti-putkierotteluja.

Toissa viikolla tuli tehtyä mistä pitkään jo haaveilin - poltin takassa kassillisen tunnarikapuloita! Okei vanhoja ja aivan liian monta kertaa käytettyjä. Sen sijaan uusia tehdään ensi viikolla lisää :) Ja käytetyt kierrätetään muille. Viime aikoina ollut suorastaan ilo treenata tunnaria, ei se vielä koevalmis ole, mutta tunaroinnista kaukana! Ja mikä ero Milaninkin työskentelyssä, jaksaa ekalla toistollakin etsiä oikeaa rauhallisesti haistellen vaikka kuinka kauan jos ei oikea osu heti nenään. Seuraavissa toistoissa onkin jo nenä auki ja oikea napataan aivan välittömästi. Olihan Riikan koulutus melkein kuin lottovoitto! Edes pieni sellainen :) Ja miten helppoa joku liike voi olla, kun sen vaan oikein opettaa. Väärällä tavalla hyvinkin tuskainen. Muuten ollaan nyt pilkottu tokoliikkeitä palasiin ja vahvistettu myös niitä alkeita. Lilin kaket ei vaan oikein edisty kerran viikossa treenailulla. Ja intoa on enemmän kuin laki sallii ko. liikkesseen...

Nomi puolestaan tekee selvästi juoksuja. Välillä on kyllä treeneissä niin hajamielinen, että jos tätä ei olisi jo koettu aikoinaan Lilin kanssa niin vois alkaa ahistaa. Tarpeeksi kun on kuullut juttuja heikosti motivoitavista ja innottomista käppänöistä. Mutta sitten kun on taas pikkuotuksen ajatukset siellä missä pitääkin niin taas mennään! Agitreenit on aika yksinkertaisia edelleen, joko treenataan jotain yksittäistä estettä, jotain tekniikkaa tai sitten vauhtia/etenemistä. Mikään kiire ei ole mihinkään.

Pikkuotus on myös kasvanut tai lähinnä jykevöitynyt, muidenkin kuin vain minun mielestä. Viime viikolla kun Lili kävi Einillä hierottavana niin Eini sanoi että oli noin sekunnin ajan ajatellut ikkunasta meitä katsoessaan, että eikö pikkukoira tullutkaan mukaan tällä kertaa. No, pikkukoira on vähän kasvanut :) Tosin joulukuussa käytiin viimeeksi, mutta karvatkin varmaan auttaa asiaa. Kuulemma näyttää jo ihan kääpiösnautserilta :) Ihan hyvä juttu. Jos vaikka 1 v. synttäreiden kunniaksi otetaan sitten uutta poseerauskuvaa, eihän siihen ole edes kuukauttakaan! Vielä ei ole Nomille varattu hieroja-aikaa, mutta on se ainakin opetellut makoilemaan matolla hyvinkin rentona :) Reisiin ainakin tulee papua jäällä spurttailessa, on niin raskasta hankea nyt ettei itsekään jaksa pitkää matkaa, mutta sinnikkäästi Nomi menee isompien perässä, ei ole tuollaisilla lyhyillä pätkillä vielä tarvinnut kantaa :)

PS. Perjantait on selvästi Nomin mielestä apinan teurastuspäivä. Jää vauhti päälle edellisen illan hiihtelystä?

PS2. Nomin Nana-emälle on suunnitteilla uusi pentue, jos ihqut pikkuotukset kiinnostaa. Minä yritän hillitä itseni tällä kertaa :) Mutta ei Nomi viimeiseksi miniparraksi tule jäämään!

maanantai 20. helmikuuta 2012

Vallanvaihto

Viime vuonna vasen pokaali oli Milanin - nyt se on Lilin! Ja miksi tyytyä yhteen :)
Lili siis KaaSun Vuoden Tokokoira 2011, Agilitykoira sekä Agilitytulokas! Melkein koirankokoiset pokaalit :) Mutta se oli viime vuotta se...

Suunnitelmissa takaaleikkaustreeniä ja netistä bongattiin varsin mielenkiintoinen sellainen. Erikseen treenattiin leikkauksia pitkältä matkalta ja vauhdissa, niitä kun ei tästä löytynyt :) Kokeiltiin uutta tapaa eli en anna mitään este käskyä vaan sanon vaan koiran nimen juuri oikealla hetkellä niin kääntyy just eikä melkein aina oikeaan suuntaan. Vielä kun itselle selviäisi että mikä se juuri oikea hetki on :) Ei ehkä helpoin ensimmäinen takaaleikkaustreeni Nomille, mutta niin sitä tehtiin esteet 1-3 eli kaksi leikkausta peräjälkeen. Toista pikkuisen jo nikotteli, kun ei voinut jättää palkkaa valmiiksi (suora näkyvyys lähdöstä) eikä ollut apuohjaajaakaan sitä heittämässä. Ensimmäistä kertaa on itsellä käsissä koira joka kiihdyttää puomin alasmenolla, että pääsee 2on2offiin! Kotona Nomi kokeili kontaktia etupalkalla, vain kerran erehtyi. Taitava pikkuotus jälleen :)

Lauantaina "SM-ratatreenit" ja tällä kertaa rata Savikon Sepon käsialaa. Ja taas hylkyä pukkasi ja molemmilla kerroilla samassa kohtaa eli keppien jälkeisessä hypyn leijeröinnissä. Sinänsä omituista, koska vastaavaa ollaan tehty niin kisoissakin kuin harjoituksissa onnistuneesti useamman kerran. Ilmeisesti kepeiltä ei saatu samanlaista sujuvaa lähtöä kuin mitä on hyppyjen jälkeen. Vasta kolmas kerta toden sanoi. Muuten kulki mukavasti ja kääntyikin hienosti, jos ohjaaja edes yhtään hereillä :)

Sunnuntaina taas Rannikon oppiin Kouvolaan. Onneksi ei ollut ihan niin pahaa myräkkää kuin mitä aluksi luvattiin, mutta ei silti Lili ollut kovinkaan innokas lämmittelylenkkeilemään ulkona vaan kiire oli jo sisälle halliin suojaan. Tätä ei ole varmaan koskaan tapahtunut näissä treeneissä - Lili teki vain ja ainoastaan täysin onnistuneita suorituksia kepeillä! Ja minä kun jo meinasin pyytää ohjureita avuksi alkuun...

Alussa ei mitään ihmeellistä, A:lle takaaleikkaus ja ajoissa takaakierrosta liikenteeseen. Ennakoivaa seuraavalla hypylle ja välistäveto vastakkaisella niin, että ollaan jo seuraavaan siivekkeen kohdilla. Väli oli ahdas, mutta silti välistäveto onnistui joka kerta! Puomi oli putken takana piilossa, joten koira piti ensin viedä oikealla linjalle ja siitä lähetys puomille. Tässä kohtaa ei vielä juostu tai sitten oli koira väistöliikkeen perässä putkessa... Mutta sitten juostiinkin, että ehti valssaamaan (edellytti myös itsenäisiä kontakteja) seuraavan hypyn taakse. Tätä seuraavaa kohtaa hiottiinkin, että kääntyy juuri oikein ysihypyn, mutta ei liian tiukasti ettei tule välistä. Taas oli itsellä vähän koordinaatio hakusessa ja tauolla tätä sitten kuivaharjoiteltiinkin :) Vienti kohti oikeanpuoleista siivekettä, vähän sylivekin tyyppistä ja siitä sitten vasemman jalan varassa käännös 180 astetta, oikealla jalalla siis vain steppaus molemmille puolille. Ajoituksellisesti hankala kun Lili ei niin herkästi käänny kuitenkaan. Heitto takaakiertoon ja mukaan pituudelle vastakkaisella, mutta rintamasuunta ei saa kääntyä. Miulla taitaa kyllä olla liian lyhyet kädet tuohon :) Pitäisi vaan luottaa siihen koiraan, mutta onneksi on joku joka sanoo mitä tehdä :) Eli pituuden jälkeen vaan lähetys 12 hypylle, meni joka ikinen kerta siitä kapeasta välistä ja kääntyikin vielä oikeaan suuntaan. Oho... Putken jälkeen hetki liikettä ja ennakoivalla valssilla hyppy 14, koira haltuun ja menoksi. Höylätään kohta numero 2 :) Viereinen hyppy veti kovasti, juostava väli oli kapea (ettei törmää itse esteisiin) ja 16 toki takaakiertona, joten kiire oli. Jos muuten selvittiin jotenkin, niin takaakierrossa aavistuksen myöhässä jolloin joutui koiran kiilaamaan taakse, joka aiheutti ylimääräistä kaarrosta tai hyppäsi jopa viereisen hypyn. Lähetys 14 hypylle, lyhyt mutta napakka haltuunotto ja ajoissa 16:lletoista, jolloin sai jätettyä koko siivekkeen koiralle näkyviin ja takaakierto tuli näin siivekettä nuollen. Koira putkesta kunnolla haltuun 18 hypyllä ja pyörittämällä 19 (toimi paremmin kuin niistosokkari). Loppupätkää en olisi ikinä tehnyt kuten nyt tehtiin. Mutta luota koiraan ja anna sen juosta, pääsee itse vähemmällä :)  Koira putkeen ja sitten itse odottelemaan keppien loppupäähän (ja mieluiten vielä keinun puolelle), että koira hakee aloituksen oikein ja pujottelee loppuun kohti ohjaajaa. Ja tätä siis toimi, j-o-k-a k-e-r-t-a. Kepeiltä ajoissa liikkeelle putken oikealle puolelle niin koira tietää kääntyä putkesta oikeaan suuntaan. Vähän keinulle vastaan ja keinulta valssilla putkeen. Ja sitten... Mennään vastaanottamaan koira putken 26 toiseen päähän pituuden kohdille, hmmm... Mutta niin vaan Lili tuli oikein putkesta putkeen hypyn ja keppien välistä kun itse vaan oli oikeassa kohdin ja pysähtyneenä!
Olihan Lili taas taitava. Sai kehuja sekä Timolta että yleisöstä. Mutta milloinkohan ohjaaja oppisi menemään oikein heti eika vasta kymmenennellä toistolla rautalangasta väännettynä :)

Mutta aina on aikaa ja energiaa, vaikka teurastaa yksi apina, jos maton repiminen kyllästyttää :)
Nomi, pentele... Nomin toisessa hiihtokerrassa oli jo menemisen makua, kun saatiin eteen "jänis" jahdattavaksi. Ei vaan ole Nomi vielä sisäistänyt että ladulla saa oikeasti vetää vaan jäi alussa aina ihmettelemään nykäyksiä. Sori, mutta kun perässätulijalla ei ole ihan samaa kiihtyvyyttä ja painoa lähes se 9-kertainen määrä :)

Tämä viikko on taas hierontaviikko. Sekä näköjään myös lumitöiden viikko. Nämä ei kyllä sovi mitenkään yhteen... Jäällekään ei parane enää mennä. No, ehdiinhän siellä melkein viikko lenkkeilläkin.

tiistai 14. helmikuuta 2012

Tossuja, töppösiä ja vapautta

Pienelle pienet tossut...











...ja isommalle TÖPPÖSET! Ollut viimeeksi, ööö, ihan ekaluokilla ja silloinkin punaiset :) Jokohan nyt loppuisi palelu? Kaapit täynnä toinen toistaan "lämpimämpiä" talvikenkiä ties millä erikoiskalvolla ja pohjalla, mutta kaikissa sama vika, jalat jäätyy heti kun joutuu vähän aikaa olemaan paikallaan. Parhaimmassa tapauksessa jalat on ensin vielä hikoilleet joko kävelystä tai sisällä olosta... Ultimate testi on vielä huopikkailla tekemättä, mutta silti voi jo nyt sanoa, etten taida enää pakkasilla muita kenkiä pitääkään :) Ja miksi ihmeessä en ostanut noita aikaisemmin? Ja saisko niistä muista rahat takaisin? Jos ekoilla töppösillä luisteltiin mäkiä alas niin näissä on sentään kumipohjat pitoa lisäämään. Ei välttämättä ole suotavaa luistella koiruuksia ulkoiluttaessa :)

Sunnuntaina oli sen verran kaunis keli, että ei voitu enää vastustaa kiusausta mennä jäälle lenkkeilemään. Sen verran muitakin näytti siellä olevan ja kaikki vielä pinnalla :) Lopulta koitti vapaus saksanharmaillekin, kun ei vielä olla jäällä hirviin törmätty. Varikset/lokitkin tulee vasta myöhemmin pilkkijöiden saaliita kärkkymään eikä moottorikelkatkaan ole vielä jäälle uskaltautuneet. Ei siis mitään jahdattavaa, paitsi toisensa ja siitä ei nyt huvia pitkäksi aikaa riitä.


Sen verran lämmintä oli, että Nomikin saattoi ulkoilla vain villapaidassa. Olisi varmaan pärjännyt hyvin ilmankin.

Kisakausikin alkaa pikkuhiljaa lähenemään (kääk), vastahan sitä ollaan taukoa pidetty sellaiset kolme kuukautta :) Voisi jatkaa vaan... Lilin turjake look ei ole kovin sporttinen, joten loppupäivä vietettiin trimmauspöydän ääressä. Tästä lähdettiin:

Ja tähän päädyttiin. Milanille riitti sentään vähempi karvojen poisto, mutta ei sen tarvitse niin sporttiselta näyttääkään :)


Oli karvoja tai ei, niin vauhtia riitti tällä radalla. Ajatuksena on treenata SM-kisoihin tähtäävien koirakoiden kanssa kisojen tuomarien ratoja ja ensimmäisenä vuorossa oli Jari Tienhaara. Tuttu tuomari viime syksyn kisoista Mikkelistä tyyliin kuinka monta hylkyä yhteen rataan mahtuu...

Ensimmäisellä yrityksellä tähänkin mahtui ainakin kolme ja ensimmäinen heti tokalla esteellä. Jostain syystä Lili ei lähtenyt pakkovalssiin vaan hyppäsi hypyn suoraan. Ja hirtoista viis, täräytti molemmissa mutkaputkissa väärään päähän aivan suoraan. Puomin leijeröinti renkaalle toimi joka kerta tosi hienosti. Seuraavan hypyn takaaleikkaus sitten ei niin hyvin, kun kääntyi aina väärään suuntaan. Vasemmalle kääntyminen on aina ollut heikompaa, mutta on se viime aikoina toiminut niin treeneissä kuin kisoissakin kun leikkaus on päästy tekemään lähempää. Nytkin toimi vasta kun höylättiin vain kyseistä pätkää ja otin jonkun verran etumatkaa. Pitäisi saada toimimaan myös kauempaa ohjattuna ja suoran tykityksen jälkeen, tositilanteessa kun tuossa ei saa mitenkään etumatkaa kakkosen takaakierron takia. 10 hyppy kokeiltiin ensin saksalaisella, armottomasti myöhässä, joutui jo itse väistämään koiraa ettei hyppää aivan päin... Putket toimii valssilla, mutta pitäisi saada ne muutenkin onnistumaan. Yritin kyllä vihjata Lilille, että ottaa kelpieistä mallia, jotka menivät oikein takaaohjauksellakin :)

Nomin aksailut oli tällä viikolla ensin Lilin maanantain treeni valssitreeninä sekä lauantaina erittäin pätevä persjättötreeni. Seuraavaksi taitaa sekä Lili että Nomi treenata takaaleikkauksia. Niin, kävihän Nomi tutustumassa myös hiihtämiseen. Ei voittanut Lilin vetovoima suksien ihmettelyä, mutta siellähän tuo perässä tuli epämääräisen kiljumisen säestyksellä. No, ehkä aloitamme tämänkin harjoittelun jossain vaiheessa aivan alkeista :)

Tokossa palattiin aivan alkeisiin - kontaktia, seuraamista muutama askel kerrallaan sekä paikkamakuuta niin tiheästi palkattuna ettei Milankaan ehdi edes inahtamaan tylsää liikettä :) Ylivoimaisen vaikea treeni oli Milanille ottaa kontaktia sen jälkeen kun oli ensin makupala heitetty eteen maahan, Luoksetulon pysäytystä myös ensimmäistä kertaa sekä etu- että takapalkalla. Ei jumittanut, mutta ei kyllä pysähtynytkään kuin seinään. Mutta kokeillaan tätä nyt vähän aikaa. Lilillä alkaa ilkeästi kierrokset nousemaan tunnarissa, mutta vielä sentään tulee enemmän oikeita kuin vääriä... Malttia sekä ohjaajalle että koiralle!

tiistai 7. helmikuuta 2012

Ei kai vaan palella...?

Viime päivinä on ollut raikas ilma ulkoilla, kun pakkanen alkoi huitelemaan kahdenkympin korvilla. Kiitos vuosisadan flunssan taas, niin lenkit oli ainoa hetki jolloin henki kulki normaalisti. Kavereille olisi ehkä riittäneet lyhyemmätkin lenkit, ihme akrobatiasuorituksia ettei tassujen tarvitsisi osua maahan :) Nomikin lopetti sen ylimääräisen ulkoilun, mutta esim. Muskan kanssa pystyi ihan hyvin tuuppimaan toisiaan lumihankeen. Eihän sitä nyt sisällä voi olla, tulee vielä riehuessa kuuma! Uusien heijastinhihnojen kuvaussessiokin epäonnistui, kun ei mallit kestäneet paikoillaan. Tai sitten ilme on hyvin kärsivän näköinen...

Pakkanen tai ei mikään mukaan saanut latistettua uudessa nosteessa olevaa tokofiilistä. Ja taas lensi pyhät periaatteet romukoppaan ensimmäinen tilaisuuden tullen. Milanille varattu nyt kaksi koetta - luotan siihen että kesäkuun iltakisan aikaan ei ole kuuma ja että kyllä se nuo liikkeet nyt vappuun mennessä oppii. Tuleepahan treenattua... Viikon aikana ei ehditty vielä tunnariakaan pilaamaan :) Vaikkakin kun juuri viimeeksi pääsin Liliä aiheesta kehumaan niin heti seuraavalla pisti sellaisen esityksen ja oikein vielä yleisölle, että hyvä etten mennyt nurkan taakse itkemään että mitä minä olen tehnyt ansaitakseni tämän ja kui tän voi ehtiä näin nopeasti sössimään. Onneksi seuraavissa treeneissä palattiin "normaaliin". Milanilla on herkästi keskittyminen hieman hakusessa ensimmäisellä yrityksellä (seuraavat toimii mainiosti), mutta viimeeksi hallilla toimi jo heti ekasta! Lili jo silppusi aiemmin puukapulan niin että piti ostaa kokeisiin oma kapula kun ei sitä pureskeltua ilennyt kokeeseen viedä. Tiedä vielä olisi tuomari vähentänyt pisteitä jo valmiiksi hyvin pureskellun kapulan nähdessään :) Ei kyllä kokeessa kertaakaan pureskellut noudossa niin että siitä olisi huomautettu. Mutta nyt on kai nöyrryttävä ja opetettava kapulan pito niin ettei sitä pahoinpidellä, sellainen rouske nimittäin käy tunnarikapulan kanssa... Ensin kokeillaan yleiset neuvot kuten kapulan laitto suuhun ja siinä pito. No vaikka miten tekisit toistoja ja palkkaisit hyvin, niin suun saa vääntää aina tosissaan auki, ei tarjoa yhtään. Ahneelle kateus varmaan toimii? Kaikki kolme vierekkäin ja tarjotaan kapulaa vuorotellen, jos ei kelpaa niin vuoro seuraavalle. No, kaksi herkutteli ja kolmannella pysyy suu edelleen tiukasti kiinni. No samperi, sitten sovelletaan, en nimittäin muista lukeneeni tätä mistään :) Koiran ahdistus pieneen nurkkaan ja ulospääsy pinteestä kapulalla. Johan alkoi toimimaan ja nopeasti ja myös ilman nurkkaan survomista :) Kyllä kaikki sitten pitää tehdä vaikeimman kautta, vaikka helpommallakin pääsisi...   Milanin kakeja ollaan vahvistettu lyhyeltä matkalta sekä takapalkalla ja ne onkin toiminut nätisti. Lilillä sen sijaan on blondivaihe päällä ja enkä oikein itsekään tiedä mikä olisi sille paras tapa opettaa.

Pessimisti ei pety :) Agilityn ryhmätreenit pyörähti vihdoin taas meidänkin osalta käyntiin pakkasta uhmaten. Toivottavasti päästään nyt säännöllisesti treenaamaan viikottain porukassakin. Tällä ekalla kerralla oli yksinkertaista tekniikkatreeniä - saksalaista ja niistopersjättöä. Kaikkiin kohtiin kyseinen tekniikka ei ollut ehkä järkevin vaihtoehto, mutta se ei nyt ollutkaan harjoituksen pääpointti. Ihan hyvä niin, en nimittäin oikein ollut tyytyväinen Lilin kaarroksiin, pitäisi kääntyä paljon paremmin.

Keppien avokulma ei toiminut vieläkään suoraan, vaan piti ensin vetää vähän ohi, että toimi, murr... Viime aikoina ollaankin treenattu niitä leikkauksia ja Lili on parantanut suoritustaan koko ajan, joten seuraavaksi voikin taas alkaa vahvistamaan tuota avokulmaa. Kahdellakin esteellä saa kivat treenit - puomi putken alle "suoraan" ja ensin treenataan putki-puomierottelua ja sitten toisessa päässä, että tullaan putkesta ulos noin puomin puolivälin kohdissa ja siitä pitää kääntyä takaisin puomille. Toimi tosi hyvin sekä poispäinkäännöksellä että puomin leijeröinnillä + pakkovalssilla. Hienosti osui aina myös ylösmenokontaktille eikä alkanut käännöksen takia loikkaamaan, mikä oli pienenä riskinä.

Nomillakin oli viikolla vuorossa vain este- ja tekniikkatreeniä. Kaikki kontaktiesteet läpi - puomi kokonaisena, keinulle pomppimista sekä A:lle 2on2off loppuasentoa. Aikaisemmin Nomi on aina A:lle livahtaessaan kiivennyt aina harjalle asti, mutta kontaktitreenikerran jälkeen olikin A:lla missä muussa kuin 2on2offissa juuri sen näköisenä "et hei, kato mie oon täällä, et vois tulla miut täältä vapauttamaan". Hauska pikku otus :) Kepeille irrotaan nyt hienosti ja voi jo heti ekasta kerrasta "tykittää" eikä tarvitse varmistella. Uutena tekniikkana päällejuoksua. Pussiakin treenattiin, harjoituskerta nro 2, osittain Lilinkin avustuksella :) Nomin tapa kiittää Liliä avusta oli varastaa Lilin pallo ja juosta se suussa karkuun pitkin hallia. Ja kyllä se jaksoikin juosta, Lili pinkoi perässä lopulta jo hyvin harmistuneen oloisena ja kuuloisena, että kyllähän on hävytön kakara, vei pallon eikä hää saa sitä edes napattua kiinni. Itse ei voinut muuta kuin hekotella menoa katsoessa, olisihan ollut korvaamaton otos jos olisi videolla asti päätynyt :)