tiistai 15. huhtikuuta 2014

Leluja kavereille kiertoon ja kisoista uusia tilalle...

Toissa viikolla hieman tyhjenneltiin partaotusten yli äyräiden vyöryvää lelulaatikkoa ja annettiin kavereille (Muskalle ja Merrille lähinnä) uusia fleece/naru/skinneez leluja iloa tuottamaan. Meillä kun käytetään treeneissä lähinnä narupalloja, jotka kyllä kestävät useamman vuoden a) jos ei anna Lilin ihan loputtomasti palloa pureskella väliajoin b) heitä palloa liikuntahallin katolle c) unohda palloa muuten vaan kentälle tms. :) Ilmeisesti neidit eivät arvostaneet lelujen kierrätysideaa ja päättivät hankkia kisoista muutaman lelun lisää!

Sunnuntaina aamusta ensin Nomin kanssa Sami Topran radoille ja kuinkas ollakaan Nomi starttasi numerolla yksi :) Sai siis edellisen viikonlopun taktiikan unohtaa tai ainakin piti se saada toimimaan nopeammalla aikataululla. Kuulemma olisi voinut kuvata videolle kisaajien reaktiot radan nähtyään - ei hitsi mikä putkihässäkkä lopussa! Eipä olla aikaisemmin tuollaista tehtykään, edes treeneissä.


Tässä kohtaa luotiin paineita ohjaajalle että mihis päähän sitä oltiin milloinkin menossa. Kepit arvelutti tietysti että kuinkakohan minimustan keskittyminen kestää kun tullaan kepeillä kohti yleisöä. Otti radalla häiriötä jo lemppariesteillä eli kontakteilla eikä millään meinannut saada tulemaan vauhdilla loppuun asti, kepeillä ekaan väliin oikein ja siihen loppui ajatus. Joten taas vitonen kepeiltä + yliaikaa korjauksesta ja hitaista kontakteista :( Kukaan 1-luokassa missään säkäluokassa ei tehnyt nollaa radalta, joten Nominkin tulos riitti kakkosijaan. Yksi lelu lisää taas lelulaatikkoon!


Hypärillä kepit olivat juuri oikeassa paikassa eli hallin takareunassa eikä yhtään ratahenkilöä välittömässä läheisyydessä :)


Vitoshypylle meinasi käydä vahinko, mutta oikein ajoitettu karjaisu sai Nomin keskittymään taas hommiin. Slalom mentiin hyvin laajoilla kaarroksilla varman päälle ja kepitkin hitaasti mutta varmasti. Muut pätkät pistettiin töppöstä eteen ihan mukavalla vauhdilla (paljon olisi vielä kiristämisen varaa) näillä tuloksin:


Nomille nollavoitto ja lisää leluja! Toista LUVAa ei tietysti hyppäriltä voi saada, mutta ei haittaa. Luokkanousun metsästys agiradoilta jatkuu ehkä toukokuun loppupuolella, jos minimusta ei ehdi juoksujaan aloittaa.


Kakkosten aikana ehdittiin käydä kotona palautumassa ennen Lilin illan starttien vuoroa. Kyllähän väsytti lähteä takaisin hallille. Tuomariksi oli vaihtunut Elina Hannikainen ja agilityrata näytti tältä:


Kutoshyppy oli vähän huonossa kulmassa ja siihenhän se kosahti kun ei kääntynytkään niin hyvin vitoselta ja korjaussuunnitelmaa ei ollut valmiina. Liikaa vetoa ja liian vähän työntöä niin ohi mentiin kiellon arvoisesti. Ois pitänyt tehdä joku pakkovalssi tyyppinen juttu. Sellast sattuu, treenattiin sitten A:n kontakteja loppurata, keinulla olisi pitänyt vaatia parempi pysäytys. 


Kiitos Marjolle kuvaamisesta!

Hyppyrata oli meille aika sopiva juoksurata:


Tulosten perusteella muille vähemmän sopiva, kun Lilin kanssa nollalla sijoituttiin toiseksi! Voitto meni naapurimaan edustajalle, kansainvälistä tunnelmaa kyläkisoissa :) Ja lisää leluja karvakuonoille, johan Milan ehti yhden uuden hajoittamaankin tuossa välissä.


Hannelle kiitokset kuvaamisesta!

Nyt jääkin agility vähäksi aikaa tauolle. Tokon EVL debyytti lähestyy uhkaavasti (vappuna, apua) ja eikä todellakaan olla vielä valmiita… Luvassa kahden viikon tehotreeniä, riittää mihin riittää :)

maanantai 7. huhtikuuta 2014

Nomin toinen LUVA!

Uusi taktiikka minimustan kanssa kisoihin valmistaumisessa - kyllästyttäminen. Nomi hengaili hallilla ensin ilmoittautumisessa, sen jälkeen katseli vielä maksit ja medit ennen omaa suoritustaan. Tunti ei vielä täysin riittänyt, mutta kolme tuntia näköjään riitti :D Tosin kerta se oli ensimmäinen kun tuli juostua putken ulkoreunan kautta, mutta jos sillä saa blokattua tuomarin ja ratahenkilöt näköpiiristä, niin sitten juostaan :D

Tuomarina jatkoi eilisen tapaan Marjo Heino. Agilityradan alku oli meille ihanteellinen - yksi hyppy ja heti kontaktille. Rataantutustumisessa minulla oli ihan omat kuviot kun muut käveli keppien ja puomin toista puolta ryhmässä ja minä melkein yksin toisella puolella. Jos olisi voinut luottaa minimustan vireeseen niin olisin tehnyt valssien sijaan persjätöt keppien ja puomin jälkeen, treeneissä nämä toimii ongelmitta. Nomilla hyvä tsemppi kepeillä :) Ilman suurempia ongelmia selvittiin A:lle, jonka jälkeen kolme kieltoa samalta hypyltä ja HYL, kun piti ihmetellä ratahenkilöitä. Siis ei voi olla todellista!!! Hetken ihmettelyn jälkeen jatkettiin menoa, itsellä meni lopussa vielä vähän harmistuksesta plasmat sekaisin ja löytyihän se ratahenkilö vielä loppusuoraltakin. No sehän vasta olisi ottanut pannuun, jos tuonne asti olisi puhtaasti selvitty…


No varuiksi on jo toinenkin minimusta pikaisesti koeajettu, siltä ei intoa puutu!

Vielä oli toinenkin rata vuorossa ja Nomi jatkoi jäähdyttely/lämmittelylenkkien ohessa hengailua hallilla maksien ja medien suoritusten ajan. Alkoi jo osoittamaan kyllästymisen merkkejä :D Palkaksikin oli varattu jotain tosi spesiaalia eli kalkkunaleikettä. Jos ei nyt homma toimisi, niin ei sitten koskaan…

Jos agiradalla oli ihanteellinen alku, niin hypärillä oli sitten päinvastoin - pitkä vienti viistossa kepeille ja kepeiltä jatkettiin taaksepäin hypylle ja sieltä putkeen, jonka vieressä oli niin tuomaria kuin ratahenkilöäkin houkuttimena. Kun Hannele ehdotti putken ulkokautta juoksemista, niin ajattelin ensin että en varmasti, se olisi jo liian noloa. Mutta ei se rataantutustumisessa niin huonoksi vaihtoehdoksi osoittautunutkaan. Loppuratahan oli ihan suoraviivaista menoa, jos ei vaan minimusta haksahda muihin houkutuksiin. Kepeillä meinasi usko loppua kesken, sen verran hitaasti Nomi niitä meni, mutta loppuun asti selvittiin. Kuten itse ratakin nollalla! Jes! Ja näin Nomille toinen LUVA! Palkinnoillekin päästiin, Nomi oli menossa ykköspallille, mutta kolmoseen oli tyytyminen :)


Tulevana sunnuntaina olisi ensimmäinen mahdollisuus luokkanousuun, tosin tarjolla ei ole kuin yksi agilityrata, jolta nolla pitäisi tehdä. Ja oletettavasti mini1-luokka aloittaa, joten vähän lyhyemmällä ajalla pitäisi neiti saada kyllästymään yleisöön. Mutta toisaalta, eipä meillä mikään kiire luokkavaihtoon ole. Hyvä harjoitella vielä näillä juoksuradoilla :)

lauantai 5. huhtikuuta 2014

Pyörällä päästä

Viikonlopun ensimmäinen kisarupeama ohi, saattoi kyllä ne tuloksetkin jäädä tähän sitten :) Tai eihän sitä tiedä millä fiiliksellä Nompparelli on huomenna radoille lähdössä.

Tänään joka tapauksessa Lilille kolme rataa heti aamutuimaan. Marjo Heinon radoilla ei olla aiemmin oltukaan, vanhojen ratapiirrosten perusteella odotin hieman mentävämpiä ratoja. Tiukat käännökset oli tänään kovassa huudossa (nehän kuuluukin meidän vahvuuksiin...) ja että ohjaaja pysyy kartalla esteiden oikeasta suoritusjärjestyksestä kun pyöritään samoja esteitä tai muuten vaan ympyrää, ei kivat. Välillä oli rataantutustumisessakin aivan esteet hukassa...

Oli radat millaisia tahansa, niin yleensä ne on kuitenkin ihan suoritettavissa. Agiradoilta Lilille nollat (moneskohan tupla jo tälle kaudelle) ja hypäriltä taas muistutus kuinka Lillukselle ei anneta yhtään löysää vaan kaikki varman päälle. En tiedä löysikö kukaan muu sitä putken päätä, mutta sinnehän joku harmaa pantteri sinkosi...

Ensimmäinen rata näytti tältä. Yksikään käännös ei varmasti tullut tiukasti ja todella löysästi. Onneksi kontaktit on vielä vähän paremmassa kunnossa kuin viime vuonna - kaikki kontaktit radalla ja puomi vielä kahteen otteeseen, keinukin jokerina keskellä loppusuoraa. Keinu ei kyllä ollut hyvä suorituksena...


Toisella radalla piti puomin kontaktia vähän lypsää alas päin ja sen jälkeen hetki mietittiin että mihin putken päähän oikein oltiinkaan menossa. Loppusuoralla jäin aika paljon jälkeen kun piti varmistaa takakulman putki että menee sinne eikä poimi yhtä hyppyä vierestä.


Hypärillä myös varmisteltiin mm. keppien jälkeinen hyppy ettei hyppää sen jälkeen vielä maalihyppyäkin. Takakulman putkeen viennissä olisi pitänyt varmistaa vielä enemmän. Sen verran motkotin Lilille omatoimisesta radanvalinnassa ettei sitten enää muurin jälkeisille hypylle irronnutkaan :D Mutta hyvä pitää neitiä nöyränä radalla.