maanantai 28. toukokuuta 2012

Neidot kukkakedolla

Näin joskus vuosia sitten, kun agilitystä ei tiedetty vielä mitään...


Lauantaina taasen Ruokolahdella jonkin verran lajiin jo tutustuneena :)


Neidoille 0-voitot samalta radalta, kannatti siis olla eri säkäluokassa :) Kuvasta kun katsoo niin kumpis se maksi olikaan :) Kiialla oli jo sertikiintiö vähäksi aikaa täynnä, Lilille vielä kelpasi ehdottomasti!

Minä kun suunnittelin ottavani rennosti kesän, mutta ei sitten riitä että "pitää" lähteä SM-kisoihin (joukkue + yksilö) niin nyt on sitten raahauduttava myös MM-karsintoihinkin, höh. Ja ehkä niitä varten pitää myös vähän treenatakin. Mutta yritetään olla valittamatta, voi olla ettei vastaava mahdollisuus ihan heti toistu :)

Tarkemmin sitten lauantain kisoista... Punainen oli muutenkin päivän väri, hieman otti oma nahka samaa väriä. Tuomarina Ruokolahdella oli tuttuakin tutumpi oman seuran Sami Topra, meitäkin viime vuonna ahkerasti kouluttanut :) Nyt katsottiin oliko oppi mennyt perille :) Mukavat vauhdikkaat radat, jossa kuitenkin ohjaamista riitti, mutta sen verran loogiset, ettei ohjaaja mennyt suunnista sekaisin. Kaikki kolme rataa agiratoja.

Ensimmäisellä radalla oikein mukavaa menoa. Keppien jälkeen tyylikkäästi persjättö, seuraavalla hypyllä piti vähän kalastella vasemmalle kääntymisen kanssa (tämä tuotti muillekin ongelmia), mutta ei nyt sentään enää tästä hylkyä otettu. A:n jälkeen kolme peräkkäistä hienoa takaaleikkausta, vähäks olin tyytyväinen! Irtosi vielä hyvin putkeen ja puomin jälkeen sain valssattua tiukasti kauempaan putken päähänkin. Jes!!! Keinun jälkeen slalomia, hypyt hieman kulmikkain. En arvannut mennä radan sisäpuolta, kun epäilytti Lilin saaminen vedolla hypyn oikealle puolelle keinun jälkeen (tuli taas keinun aika vauhdilla). Ulkopuolta mentäessä ekan ja tokan hyppyjen kulma oli hieman haasteellinen. En ollut ihan niin edellä kuin olisi pitänyt olla ja kun heitin Lilin hypylle niin eikös neiti käynyt pongaamassa 90 asteen kulmassa olleen renkaan ja hyl loppumetreille. Osaa siis hypätä renkaan varsin hankalastakin kulmasta. Oltiin ainoat kaikista säkäluokista, jotka tuossa onnistui, oi kun kiva :) Jos se rengas olisi ollut enemmän tyrkyllä niin olisi ehkä älynnyt karjaistakin neidin oikeaan suuntaan. Nolla olisi ollut kovaa valuuttaa, kun ei niitä tullut makseille kuin yksi. Hylkyputki kasvoi taas uuteen ennätykseen, seitsemään... Apuva.



Toinen rata tuloksellaan oli kuin balsamia monen kisan haavoille. Ylimääräistä painetta aiheutti kouluttaja Rissasen paikalle saapuminen, nyt ei parane hölmöillä :) Radassa ei mitään suuria ihmeellisyyksiä. Alku vastaanottamalla U-putken takaa, toimi tosin hyvin. A:n jälkeen lähetys hypylle, vastaanotto seuraavalle rintamasuunta kohti koiraa, kun ei aina käänny hyvin päällejuoksuihin. Kepeille tultiin vähän turhan vauhdilla, mutta onneksi Lili taipui aloitukseen oikein. Itse kepit oli hitaat, aiheuttiko huono aloitus sitten ongelmia rytmin kanssa. Vähän piti varmistella, ei ollut varaa vedättää. Keppien jälkeen persjättö niin ehti hyvin ohjaamaan putkeen. Puomin jälkeen piti saada taas putken kauimpaan päähän, vienti ei ollut pitkä, mutta ohjasin silti edellisistä kerroista viisastuneena puomin toiselta puolelta. Ja oikein meni! Lopussa ei onneksi suurempia haasteita, olihan keinu taas vauhdikkaampi kuin ehkä laki sallii... Nollalla maaliin ja kun muut eivät vastaavaan pystyneet, niin 0-voitto ja toinen SERT-A plakkariin!!!





Nyt voi vihdoin unohtaa ne aiemmat vähältä piti tilanteet. Kolmatta päästään metsästämään vasta ensi vuonna huhtikuun puolen välin jälkeen. Voitto tarkoitti, että pelkkä turistireissu MM-karsintoihin Hannelea & Kiiaa kannustamaan vaihtuikin omaan osallistumiseen. Itsellä ei painetta näistäkään karkeloista :) Osasimpa hyvin varata mökkiviikon tälle vuodelle, perjantaina kun tullaan Mikkelistä pois niin ehtii juuri vaihtamaan varusteet ja saman tien kohti Lietoa. Ei siis pelkoa viime hetken treenailuista :)

Kolmannelle radalle lähdettiin tekemään hyviä kontakteja, kun ei oikein mitään saavutettavaa enää ollut ja tämä olisi viimeinen startti ennen SM-kisoja. Eipä ollut neidillä vieläkään malttia pysähtyä kontakteilla kuten olisi pitänyt (omissa harkoissa ollaan aina niin kilttiä...), joten homma loppui siihen. Ei mitään väliä :)

torstai 24. toukokuuta 2012

Voi, voi, voi...

Miksi ihmeessä olen mennyt ilmoittamaan tuon itsepäisen pässin johonkin kokeeseen, jossa mitataan TOTTELEVAISUUTTA tai niin sanotusti halua tehdä yhteistyötä ohjaajan kanssa. Kaksi viimeistä koetta menikin jotenkin siedettävästi virheistä, piippailusta ja nuuskuttelusta huolimatta. Nyt päästiin taas sinne pohjanoteeraus osastolle...

Haminassa iltakoe ja tuomarina taas Pernilla Tallberg. Koe lähti menemään pieleen ennen kuin päästiin edes kehään. Meitä ennen kehään meni aussiuros, josta Milan jo hajun perusteella päätteli ettei tykkää siitä - yhtään. Työllä ja tuskalla päästiin kehään, pysyttiin kehässä ja päästiin pois ettei suuresti närkästynyt pässi päässyt toteuttamaan mielihalujaan...
  • Paikkamakuu: 7. Ei kontaktia kovasta yrityksestä huolimatta (ois kaivannut kunnon pöllytyksen), joten vasta toisella maahan taas vaihteeksi. Kaksi kertaa oli vaihtanut lonkalleen. Mut hei, oli sentään hiljaa. Sekä sieti istuvaa vieruskaveriaan.
  • Seuraaminen: 6. Lähti ihan hyvin, vaikka mentiin ensin kohti ruutua, mutta sitä iloa ei kestänyt kauan. Piti käskeä erikseen pysähdyksissä perusasentoihin, täyskäännös yleisöön, tuli sentään perässä (nimenomaan perässä) ja vielä väärällä puolella. Askelsiirtymissä hiljaa. Pätkittäin seurasi hyvin, kun sille päälle sattui, suurimmaksi osaksi ei.
  • Liikkeestä istuminen: 8. Sen verran kuutamolla, että piti vähän katsoa perään, josta miinukset.
  • Luoksetulo: 6. Ei mitään reagointia käsimerkkiin, pysähtyi vasta suullisella ennen pitkää...
  • Ruutu: 0. Jos olen joskus epäillyt että sillä voisi olla näössä jotain vikaa, niin ei todellakaan ole. Lähti vauhdilla kohti ruutua, tyylikkäästi ohi ja kehän takamerkkinä olleen matalan keltaisen tötsän luokse ?!? Ja sinne oli kuitenkin ruudusta aika paljon matkaa ja paljon selvemmät ne ruutumerkit oli. Ei osunut lisäkäskyilläkään oikeaan ruutuun vaan kaahas koko ajan ulkopuolelle...
  • Hyppynouto: 9. Tää oli oikeasti hyvä, vaikka tehtiin aivan yleisön vieressä. Vähän jäi luovutuksessa taakse, mutta ei paljoa.
  • Metallinouto: 0. Kyllähän nyt hyvänen aika yksi onnistunut nouto riittää. Pelleili kapulan kanssa hyvän aikaa, ottaiskohan tuon ja miten päin. Hyi, tiputetaan välillä, parta välissä. Jne, jne, jne.
  • Tunnari 0. Meni aivan suoraan määrätietoisesti oikealle kapulalle, hetken pohdittuaan tarkisti kuitenkin vielä muutaman. Varmistuttuaan oikeasta palikasta otti sen suuhunsa, laski etukäpälien väliin pylly pystyssä ja alkoi järsimään sitä antaumuksella. Käskystä lähti tuomaan, mutta päätyi sitten jatkamaan järsimistä selän takana. On se pirullinen otus...
  • Kauko-ohjaus: 0. Katteli taas muualle, ei noussut istumaan. Seuraavat kaksi vaihtoa teki ekalla käskyllä, mutta se sitten riittikin. Meille molemmille.
  • Kokonaisvaikutus: 8. Säälipisteet potenssiin kymmenen?!? Ei ollut ihan menossa mukana kuulemma. Voishan asian niinkin ilmaista. Mutta oli hiljaa eikä päässyt karkaaman kehästä yrityksestä huolimatta?
Yht. 138 p., ei tulosta.

Tätä ihanuutta vielä kaksi kertaa kesäkuussa, sen jälkeen riittää. Tai jos vielä harkitsen tuon pirullisen, itsepäisen pässin ilmoittamista johonkin viralliseen tapahtumaan, niin minut voi taluttaa sinne hullujenhuoneelle... Ei oo ihminen terve, jos tuosta pidemmän päälle nauttii :)

Vaihdetaan tottelevaiseen, ööö vaikka bordercollieen, kukaan...? :D

tiistai 22. toukokuuta 2012

Oikeelle - ehkä. Vasemmalle - mitä se on?

Joku pistettiin uimaan...

Jää varmaan viimeiseksi tänä kesänä :)


Jaa että kisa- ja treeniraporttia menneellä viikolta... Onks ihan pakko :)

Santalahden Suhinat helatorstaina Kotkassa ja hylkyputki kasvoi ennätysmittaan eli kuuteen... Helle jäi kotimaisemiin, mutta nähtävästi hyydytti Lilin siltikin. Ei ollut vauhtia, tiputti rimoja ja muurin palikoita, sekosi kesken pujottelun, eikä kääntynyt ainakaan vasemmalle. Oma hyvä fiilis katosi aika nopsaan tahtiin... Tuomarina Pentti Siimes ja ihan kivat radat.



Lili ei ottanut stressiä vaan kävi lopuksi viilentymässä meressä ja sen jälkeen toki piehtaroimassa :)


Ehdittiin lähteä juuri ukkosen alta, motarilla sitten vettä tulikin...


Olli-Jussi järjesti meidän ryhmälle treeniviikonlopun (mahtavaa, kiitos!). Lauantaina mentiin ensin kuitenkin Marjutin johdolla. Päivän opetus; katso mihin mennään, se kuuluisa laseri, josta aiemminkin on kuultu :) Kaksi rataa suurin piirtein näin:

 
Ekasta pätkästä ei videota, mutta toisesta on.



Sunnuntaina paineltiin menemään heti aamusta kaksi rataa näin:



Videona...



Kesän aikana opettelemme sellaista perustavanluontoista asiaa kuin kääntymistä. Myös sinne vasemmalle... Tai yleensäkin... Kisatahti tulee olemaan loppuvuoden varsin harva.

maanantai 21. toukokuuta 2012

Viis vee!!!

Mahtavan isosti onnea meidän pienelle liitelevälle harmaalle pantterille :D!!!!


tiistai 15. toukokuuta 2012

Saksalainen vai japanilainen?

Saksalaista se olla pitää niin autot kuin koiratkin... Toimii myös ohjaustekniikkana. Mutta että japanilaista...? Koira tai auto ei kiitos :), mutta ei lainkaan hullumpi aksaillessa kuten viime sunnuntaina Aki Korhosen koulutuksessa todettiin! Myönnettäköön, että alkuun hieman epäilytti, vaikka tokihan suoraan juokseminen on simppelimpää kuin jatkuva kääntyily ties mihin suuntaan...

Mutta ensin niitä saksalaisia kuvien muodossa... Nomi on ollut meillä nyt vuoden, mutta onko mikään muuttunut...? Ei edes kasvanut kovin isoksi.

Vuosi sitten...

Ja tänään...


Kettu on pop!


Milan, aina niin tyynenä...


Kunnes alkaa tapahtumaan... PERHONEN lentää!


Tältä sitten näytti Korhosen treenirata. Jota sitten tehtiin kirjaimellisesti veren maku suussa, kun Lilillä oli olevinaan niin kiire autosta pois, että vetäs meikäläistä turpiin. Onneksi ei ihan valtoimenaan vuotanut verta nenästä, mietin kyllä pitäiskö ottaa valkoinen verkkaritakki pois varmuuden vuoksi pois...


Alku yksinkertaisesti pieni vekki takaakiertoon ja vetämällä putkeen. Olisikin aina näin helppoa. Puomin jälkeiselle hypylle joko saksalainen tai sitten se japanilainen. Seiska taas saksalaisella tai japanilainen + jaakotus. Ja kyllä vaan kasille mahtui tulemaan siitä välistä, että pääsi leikkaamaan, ei tarvinnut lähteä pyörittämään siivekkeen ympäri. 12 vekkauksella ja ennakoivalla valssilla, samat sävelet myös hypylle 15. Putken jälkeen taas japanilaista, jossa olin jatkuvasti myöhässä, meni myös pelkällä vedolla käsi alhaalla. 19 kierrätettiin kauemman siivekkeen kautta, että vauhti pysyi paremmin. Sitten tehtiinkin kolme japanilaista peräjälkeen :) 21, 22, 23:selle ja vitsit että toimi! 21 jälkeen piti käskyttää tiukasti ettei lipsahtanut putkeen (teki sen eräänkin kerran) ja kun sai haltuun niin ei pitänyt rynniä tai muuten mentiin 22:sesta ohi. Persjättö 26-27 väliin (kerrankin kääntyi 25:sen hyvin), putki löytyi aina hyvin vaikka hyppy oli houkuttimena. Loppu vaan rallatelliin :) Taas opittiin jotain uutta, joten kannatti osallistua!

Olli-Jussin kuvioilla jatkettiin taas maanantaina, kaksi pätkää. Aika taas riensi treeneissä, kun kivaa oli, niin päästiin lopettelemaan vasta kymmenen aikoihin illalla. Yksi teemoista oli 5/12 hyppy, edellisissä treeneissä tehtiin tätä vain toiseen suuntaan. Rimat tapissa SM-kisoja ajatellen ja muurissakin yksi 10 cm palikka lisää. Yksikään rima tai muurin palikka ei tullut alas, jokunen kolahti. Vastaanotto kolmosen luota, _pieni_ vekki ja veto vitoselle ja ajoissa vapautus. Muuri vähän pitkäksi taas, jonka jälkeen on parempi tehdä 8 hyppy valssilla kuin saksalaisella. Toisella kerralla muurilla vekki+jaakotus ja muistettava lähteä ajoissa liikenteeseen. 18 hyppy tuotti ongelmia, ei saatu backlappia hyvin onnistumaan, sinkoili vähän minne sattuu. Mutta silti oikeampaan suuntaan verrattuna pyöritykseen, jonka jälkeen onnistui irtoamaan aina 6/13 putkeen... Minä siis jossain hypyn 20 luona.

Toinen pätkä aloitettiin muurin luota kohti koiraa ja siitä vaan peruuttamalla ohjattiin koira hypyt + muuri ennen valssia putkelle. Vieläkin aikaisemmin olisi saanut lähteä liikkeelle. Takaaleikkaus muurille onnistui hyvin (vasemmalle :), käsi pitää olla alhaalla. Puomilta olikin vaikea saada oikealla hypylle mukaan, kun joutui käydä saattamassa loppuun asti ja sen jälkeen olikin houkutuksia tarjolla. A kuvassa hieman väärässä paikassa, sinne päästiin edelliseltä hypyltä tiukalla leikkauksella. Olihan kiva treenata, kun oli koko halli käytettävissä eikä vain puolikasta kenttää. 

Viikonloppuna lisää tätä :) Sitä ennen taas yhdet kisat ohjelmassa.

perjantai 11. toukokuuta 2012

Reenaamalla tuloksiin...?

Vai oliko se, että vain lahjattomat treenaa :)

Ensi alkuun aivan ihana kuva Lilistä viime kisoista, kuvaajana Meiju Vellinki. Tästä ei voi tulla kuin hyvälle mielelle :)


Sitten niitä treenejä.... Ensin Timon suunnittelemat haasteet, päivän teemana slalomit muutamalla pienellä kivalla jutulla höystettynä. Voihan asian niinkin ilmaista :)


Ensimmäistä slalomia testattiin molemmin puolin. Ensin ulkopuolelta, jolloin vastaanotto renkaan takaa ja siitä vienti pakkovalssi + persjättö hypyn taakse. Päällejuoksu neloselle ja työntö+saksalainen vitoselle. Suurin haaste oli saada Lili hyppäämään ykköshyppy, kun hallista loppui tila, joten aloituspaikka vähän huono. Oma rintamasuunta piti olla renkaansuuntaisesti koiraa kohti niin alkoi lopulta toimimaan. Tämä puoli toimi tosi hyvin, jos vaan ehti kolmoselta tarpeeksi ajoissa pois. Varmempi tapa nyt oli mennä radan sisäpuolta. Ajoissa työntö kolmosen taakse ja puolivalssi vitoshypyn ekan siivekkeen kohdalla. Kutosen jälkeen selvä rintamasuunnan kääntö kohti seiskahyppyä. Ei muuten kertaakaan lipsahtanut putkeen :) Putki oli A:n alla niin piilossa, että sinne sai tosissaan käydä viemässä. Sai oikeasti juosta että ehti kun oma vauhti kuitenkin hidastui käännöksessä sen verran. Keppien jälkeen valssi ja lähetys putkeen. Valssi 12-13 väliin hyppyjen linjan mukaisesti tehostettuna karjaisulla, että tuli myös mukaan eikä täräyttänyt putkeen (vähän oli sellaisia taipumuksia). 14 saksalaisella ja sitten piti myös muistaa ottaa kunnolla oikealla kädellä haltuun, että tuli 15 hypyn oikealle puolelle. Lähestys 17 hypylle rintamasuunta kohti keinua. 18 pakkovalssilla (sai tehdä töitä että lähti tähän), ajoissa niin tuli hyvin mukaan 19 hypyn niistosokkariin (no problem). Tästä pituudella saaminen olikin haastellisempaa, kun oli aina vaan menossa putkeen. Luki sen jo siinä vaiheesa kun oli vasta tulossa alas hypyltä. Ohjausta ei tarvinnut muuttaa, oikein ajoitettu karjaisu korjasi taas ongelman :) Poispäinkäännöstä 21:selle, harjoiteltiin muutaman kerran pelkästään pituuden takaa niin ei tarvinnut tapella putkeen menemisen kanssa. Hyvin onnistuu kun ei sotkeennu omaan juoksemiseen eikä iske paniikkia ehtimisestä :) Pieni veto poispäin ja ajoissa käännös koko kropalla (eikä vain kädet) hypyn suuntaan niin ei edelleenkään päädytty putkeen. Keinu mentiin yhtä matkaa, kun oikea suoritus (2on2off) on vielä hieman hakusessa. Jätin odottamaan siksi aikaa, että ehdin asemiin lähemmäs seuraavaa hyppyä. 26 päällejuoksulla niin, että kun koira oli tulossa hypylle niin oma kroppa jalkoinen osoitti jo kohti putkea. Muurille sitten harjoiteltiin taas sitä niin vaikeaa vasemmalle kääntymistä takaaleikkauksella. Pitää vaan leikata linja rohkeasti ja tarpeeksi ajoissa tai sitten pitää koko ajan hallussa vähän poispäinkäännökseen tyyliin.

Pistihän treeni hikoiluttamaan, mutta ei sentään kunto päässyt loppumaan :) Kasvihuone aurinkoisella kelillä on lämmin!

Ensin koko viikonloppu agia ja maanantaina on jo ihan hyvä jatkaa...? Nomikin on päässyt jo juoksutauolta takaisin treenaamaan. Ensin ollaan lähinnä muistuteltu eri esteitä, mikään ei ollut päässyt unohtumaan :) Juuri ennen juoksuja vähennettiin kepeistä ohjurit neljään, tauon jälkeen aloitettiin suoraan kahdella. Eipä tuo onneksi enempiä niitä tarvitse. Kokeiltiin kerran ilmankin, mutta se oli sitten jo liikaa vaikkakin onnistunutkin suoritus saatiin aikaiseksi. Ryhmätreenien radan teemana oli persjätöt sekä putkelle että hypyille, helppoa hommaa...

Illan päätteeksi Lilin ryhmätreenit. Rata näytti tältä noin suurinpiirtein, toisella yrityksellä meni jo sinne päin :) Ekalla yrityksellä tapeltiin oikean kontaktien suoritustavan kanssa, ei voi syyttää kuin itseä kun ei ole ollut asiassa tarpeeksi mustavalkoinen. Korkea aika olemaan, jos meinaa selvitä radoista, joissa kontaktin jälkeen pitäisi päästä ohjaamaankin.
Kolmoselle ja nelosella haettiin vähän rajoja, että kuinka kaukaa ennakoivan valssin pystyy tekemään. Mitä vähemmän välissä liikkui sitä parempi. Okserin jälkeisen elämän sai tehtyä hyvin monimutkaisesti tai sitten yksinkertaisesti ja yksinkertainenhan on tunnetusti kaunista. Ei tarvinnut okserilta muuta kuin vetää liikkeen mukana  hypyn ja pituuden väliin ja kääntyi sen jälkeen ihan kevyesti hypylle. 14 hypylle haettiin mahdollisimman tiukkaa käännöstä takaaleikkauksella, oikealla kääntyminen ei sentään tuota ongelmia. Ei kääntynyt muurilta taaskaan parhaimmalla mahdollisella tavalla, mutta ei sitten ehditty enää valssia kokeilmaan. 18 niistoon malttia...



Tiistaina pyörähti taas tokon yleiset treenit käyntiin ja vuoden ekat treenit Tapikselle (ah, nurmikenttä). Ekalle kerralle sattui sitten oma koulutusvuoro, mutta onneksi illat tähän aikaan vuodesta on valoisat niin ehti vielä itsekin tokoilemaan. Kokeen jälkeen pidettiin viikkoa taukoa, joten nyt vähän lämmiteltiin. Erityisenä treenin aiheena Milanilla oli äänettömät askelsiirtymät :) Osaa muuten olla vaikeaa.

Pyöräily/kaahailukausikin on jo korkattu! Vetopedoille kyytiä antaa Pawtrekker, pienen neidin "hieman" rauhallisempaan menoon on varattu Helkaman Kaunotar :)

maanantai 7. toukokuuta 2012

Puuduttaa

Tälle kuulle olisi suunniteltu vielä ainakin kolmet agikisat, muutamat valmennukset ja parit tokokokeet. Ei olla edes kuun puolessavälin ja on niin burnout olo. Ja joskus pitäisi ehtiä pihaakin laittamaan sekä yleensä siivoomaan. Koiriakin pitäisi trimmata. Mutta ei, kaikki liikenevä aika menee nyt joko kisoissa tai koulutuksissa. Odotas kun kesä tulee, voi olla ettei tehdä yhtään mitään... Sangen houkutteleva ajatus :)

Lauantai meni Timon koulutuksessa (siitä myöhemmin juttua) ja sunnuntaina raahustettiin Kotkaan kisaamaan. Onneksi ei anivarhain ja aurinkokin paistoi. Hyvin osasin etukäteen ennustaa kisojen tuloksen, eikä edes kyrsinyt. Huolestuttavaa? Tuollaisia ajatuksia jos tulee jo ajomatkalla niin ehkä kannattaa vaan tehdä se U-käännös ja palata kotiin :)

Tuomarina kaikilla radoilla Martti Salonen. Liliä ei puuduttanut pätkääkään, kepeillä ja kontakteilla olisi kaivannut ehkä vähän malttiakin.

Hyppärillä kesti hyvin persjätön kepeille. Niistossa olisi pitänyt muistaa tehdä kulmaa, niin olisi kääntynyt paremmin. Mut hei ei mennyt putkeen :) Putken jälkeen oli tarkoitus tehdä poispäinkäännös, kun juuri niitä edellisenä päivänä treenattiin. Yritykseksi jäi ja varsin huonoksi sellaiseksi... Takaaleikkaus ja pahus kielto seuraavalta hypyltä vaikka suoraan nenän edessä. Muurin jälkeen löytyi oikea putki ja olihan ohjaaja tämän jälkeen jäljessä. Pituudelle jäin ihmettelemään, että kolauttiko Lili pituuteen (siltä vaikutti). Sen jälkeen oltiinkin taas myöhässä ja hyppy väärin päin, joten hyl. No ei ollut kaunista meno muutenkaan...

Oi, oi, ekalla agiradalla päästiin testailemaan alussa vetoja ja nehän jopa onnistui ja vielä kaksi peräjälkeen. Siinä olikin tämän radan ilonaiheet :) Lopetti pujottelun kesken (vika väli) ja ennen kuin ehdin edes ajattelemaan korjausta niin hyppäsi hypyn ja paineli A:lle. Niin että oikein tuplahylky samaan syssyyn. Milläköhän todennäköisyydellä oltaisiin päästy keinulle, johon olisi pitänyt mennä hypyn jälkeen? Yritettiin jatkaa matkaa, mutta kun ei malttia A:lla löytynyt niin tultiin radalta pois.

Päivän viimeinen rata, jota en muuten unohtanut! Mutta kehtaako tunnustaa, tutustuin rataan väärin?!? No vähemmästäkin menee sekaisin kun höylätään edestakaisin hyppy-A-hyppy-A-hyppy-keinu-hyppy, ja pitäisi vielä muistaa että kummalta puolelta mikäkin mennään ja miltä puolelta pitäisi ohjata. Onneksi juuri meitä ennen starttasi hallitseva Suomen Mestari, joka muutenkin näytti mallia että miten rata suoritetaan eikä vain missä järjestyksessä :) Siis minä olen niiiiin loman tarpeessa... Alussa selvittiin putkeenkin oikein ja ilman että lipsahdettiin pituudelle. Kaksi kertaa selvittiin A edestakaisin, mutta kun kolmannella kerralla olisi pitänyt mennä keinulle niin A:ltahan koira taasen löytyi. Varsinkin kun sen sinne oikein ohjasin (tämä oli myös tuomarin välitön kommentti), tosin olishan tuo voinut löytyä sieltä vaikka miten olisi keinulle ohjannut. Hylyn jälkeen jatkettiin matkaa vauhdikkaalla keinulla, yksi hyppy olisi pitänyt riittää, mutta Lili kävi hyppäämässä vielä toisenkin. Ja ekalla radalla ei sitten voinut hypätä nenän edessä olevaa?!? Aloitti vielä kepitkin väärin, ei jääty korjaamaan. Loppuun treenattiin sitä niin vaikeaa vasemmalle kääntymistä takaaleikkauksella ja sehän meni juuri niinkuin pitikin. Onnistumiseen on hyvä päättää kisat...?



Tiinalle kiitos agiratojen kuvaamisesta!

Jos sitten helatorstaina taas jatkais... Jippii! Not...

keskiviikko 2. toukokuuta 2012

Piip, piip ja nuusk, nuusk

Vuoden ensimmäinen tokokoe ja Milanin koekauden avaus vapunpäivänä agilityhallilla. Mitäs sitä nyt muuta vappuna tekisi :)

Otsikko kertookin kokeen päivän teeman. Tuomarina Pernilla Tallberg.

  • Paikkamakuu: 7. Keskittyminen alussa ihan kaikessa muussa (nousi pari kertaa haistelemaan), joten kaksi maahanmenokäskyä. Muutaman kerran piippasi. Kauhukuvat että ei tee muuta kuin sniiffaa mattoa ja sen jälkeen putsailee vehkeitään, joten siihen nähden ihan hyvin?
  • Seuraaminen: 7. Piip, piip - koko alkumatka. PIIP, PIIP, PIIP - kaikki askelsiirtymät. Saattoi suorastaan kuulla kuinka pisteet ropisee. Loppu hiljaa. Itse seuraamisessa ei moittimista, mutta ei auta. Tämän jälkeen sitten karkasi kehästä - hihnan luokse?!? Palkka oli kyllä ihan jossain muualla, eikä ihan vielä tähän lopetettu... Ei paljon arvaillut vapautella liikkeiden välissä tämän jälkeen :) 
  • Istuminen: 9,5. Istuminen oikein nopea ja täsmällinen, mutta piip...
  • Luoksetulo: 8. Piip, piip, piip, koko sen ajan kun kävelin toiseen päähän. Muuten teki elämänsä pysähdykset. Viikko ennen koetta päätin vaihtaa seisomisen pysäytyksen käsimerkkiin eikä olisi voinut paremmin toimia. Maahanmenossa tuli kommenttia voimakkaasta käskystä, mutta kuulemma ymmärrettävää tuolla vauhdilla. Joo, Milan ei edelleenkään himmaile tässä yhtään :)
  • Ruutu: 6,5. Ruutu sitten levisi pari viikkoa ennen koetta täysin. Milan aina haki ruudun oikeaan reunaan takimmaisen merkin luokse ja kun sitä lähdettiin korjaamaan keskemmälle niin keksi että oikea paikka onkin sitten vasemmassa reunassa nauhan väärällä puolella. Apua... Oikeaa paikkaa sitten vahvistettiin namialustalla vielä viimeisenä iltana. Nyt meni hyvin keskelle, mutta ei ollut kuulolla, joten pysähtyi vasta ruudun ulkopuolella. Harjoituksissa en koskaan käske korjaamaan, vaan otan kokonaan uusiksi. Nyt oli pakko yrittää ja ihme kyllä löysi paikkansa, tosin kaksi käskyä vaadittiin maahanmenoon. Sivulletulossa ihan muissa maailmoissa taas.
  • Hyppynouto: 8. Hieno napakka nouto, ei puhettakaan että hyi yök mikä kapula en varmana tuo. Toki luovutuksessa piti arpoa et toisko eteen vai sivulle. Toi sitten eteen.
  • Metallinouto: 9,5. Huippua, Milaniksi :) Luovutuskin lähes oikein, pikkuisen jäi vaan taakse.
  • Tunnari: 5. Samalta viivalta tehtiin useampi liike ja olihan siinä mehevät tuoksut. Kapuloita vietäessä Milan nousi ylös haistelemaan ja jouduin käskemään takaisin istumaan. Rouskutteli kapulaa myös juuri ennen luovutusta. Tuomarikin halusi tarkistaa kapulan kunnon :) Muuten nenätyöskentely huippua ja toi varmasti oman, joten tästä edistyksestä pitää olla iloinen.
  • Kaket: 0. Jos aikaisemmin kaket on jumittanut epävarmuuden takia, niin nyt keskittyminen oli täysin kateissa. Teki kaikki vaihdot ja vielä teknisesti oikein, mutta niin monella lisäkäskyllä, että nolla taas tuloksena. Samperi...
  • Kokonaisvaikutus: 6. Karkaaminen ja ääntely... Muuten hyvä ja tuolla innolla saa kuulemma näyttävät noudot! No toki silloin kun sitä noutaminen sattuu kokeessakin huvittamaan :)
Yht. 203,5 p. 3-tulos. Ylenpalttinen nuuskuttelu ja ääntely ei ollut suuri yllätys, tuota on esiintynyt viime ajat myös treeneissä. Se Nomi vaan kun on niin hurmaava, että pistää pienten ja isojenkin poikien päät sekaisin pitkäksi aikaa.

Toisin kun viime vuonna, niin nyt voi sanoa että Milan osaa nämä liikkeet. Pitää vaan saada vire kohdilleen. Joka onkin sitten helpommin sanottu kuin tehty, kun pitäisi saada intoa ilman sitä ääntelyä :) Joka tapauksessa odottaisin parempaa suoritusta seuraavaan kokeeseen tai jos sitä ei ole, niin sitten on vaan opetettava Lilille ne kaukot ja annettava neidin hoitaa homma :)

Ja tietty kokeesta on videotakin...