Kuuliaiset koirat radalla

Perjantaipäivän päätteeksi käytiin epiksissä testailemanssa Lilin "kisakontakteja". Nomia ei sen sijaan enää hallille päästetty "löyhkäämään", sen verran lähellä oli juoksujen aloitus. Seuraavana päivänä juoksut sitten alkoivatkin... Hannele oli Kiian kanssa tulossa myöskin epiksiin kisakenraalia varten ja kerta kaikki koirat sattui olemaan mukana, niin sovittiin että minä käyn Merrin kanssa radan juoksemassa. Oi, oi, vauhdin hurmaa odotettavissa!

Tuomarina toimi Titi Mäkelä ja rata oli mukavan vauhdikas, muttta myös vähän osaamista testaava. Harmittavasti keinua ei ollut radalla, mutta A:lle pääsi testaamaan sivuttaisetäisyyttä ja aivan lopussa olleelle puomille pääsi oikein kunnolla vedättämään.

Ensin kuitenkin Merrin kanssa radalla, jolla on kyllä aika kadehdittavat kontaktit :) Toinen kerta siis Merrin ohjaksissa, mitä sitä nyt turhaan pieniä pätkiä omassa rauhassa harjoittelemaan, kokonaista rataa vaan yleisön eteen :) Täytyy myöntää, että pikkaisen oli perhosia vatsassa. Hannele meni ensimmäisenä medeistä Kiian kanssa ja heidän suoritustaan kuvatessa huomasin kuinka omat kädet vaan tärisivät. Jälkeenpäin tajusin, etten ollut älynnyt edes zoomata koko videota :) Koirakoita oli välissä vain muutama, joten Kiia äkkiä autoon ja Merri tilalle. Äänestä päätellen oli hinkua päästä radalle, lelukaan ei kiinnostanut pätkääkään. Lähdössä oli oma jännityksensä vielä, kun Merrillä oli vain valjaat mukana ja niitä kun siinä turkin seasta availi, niin kävi mielessä, että mihinköhän jätkä sinkoaa kun lukko napsahtaa. Onneksi on kuuliainen koira, vaikka menohaluja olis miten paljon :) Koira lähtöön ja itse kolmen esteen taakse vastaanottamaan. Kyllä se siellä kestää, ei voi katsoa taaksepäin, toivotaan parasta... Ja kun lupa kävi niin sitten mentiin ja kovaa! Alku onnistui kuten pitikin! Kepit ei aina Merrillä onnistu, kun ei ole treenaamaankaan päässyt, joten ajattelin varmistaa ja lähettää koiran kepeille. Olikin sitten vaan liikaa jarrua, ei aloittanut keppejä väärin, kun ei raukka tiennyt että mitä pitäis tehdä seuraavaksi. Yritti käydä numerokyltistäkin asian tarkistamassa ;) Olisi vaan pitänyt viedä enemmän omalla liikkeellä kepeille... Loppu taas meni aivan nappiin. Videolla Merrin rata toisena.



Ehdittiin käydä hyvin koirien kanssa lämmittelylenkillä ennen ratoja, mutta olisi näköjään pitänyt itse spurtata lämpimikseen enemmän. Melkein iski jalat hapoille ja puuskuttamaankin pisti ensimmäinen rykäisy :)

Lilin kanssa päätin keskittyä radalla vain ja ainoastaan kontakteihin, muuten ei saanut radalla lähteä ahnehtimaan. Kyllä nyt tehtiin niin nättiä suoritusta kontakteilla kun vaan voi, puomillekin vedätin ihan kunnolla. A:n jälkeinen hyppy olisi pitänyt ohjata huolellisemmin, eikä vain luottaa Lilin bravuureihin, se voi aina välillä yllättää :)


Edellisena iltana oli ollut Rissasen ryhmätreenit. Ehkä episten kuuliaisuus johtuikin näistä treeneistä, kun joutui possua vähän palauttelee kun varasti lähdöstä (kahdesti!) ja kerran vielä A:ltakin.

Normikisamittaisen okserin ja pituuden Lili hyppää näköjään ihan kevysti ilman vauhtiakin, joten niille voi ihan hyvin kääntää. Arvokisamittaiset on sitten asia erikseen...

Kuuliaisuuden perään on kuuluteltu myös tokotreeneissäkin. Välillä tekee kokeenomaiset treenit aivan nappiin ja välillä taas tekee "possuillen" eli varastaa ennen käskyä tai sitten liikkurin käskystä. Tästä kun sitten huomauttaa, niin sitten mennään jo toiseen ääripäähän. Miksei sama toimi agissakin? Kerran kun huomauttaisit kisatilanteissa kontakteista, niin me muistettaisiinkin, edes jonkin aikaa. Mutta ei sinnepäinkään...   

Korrien tokokoulutus sekä lainakoira-aksailua

Viime lauantain koulutuksessa saatiin paljon hyviä vinkkejä, katsotaan muistanko vielä kaikkea :)

Kyseessä siis KSSK:n järjestämä koulutus, johon ulkopuolisena onneksi mahduttiin mukaan. Oltiin Lilin kanssa Riitan ryhmässä ja kerrankin oli koirakkoa kohden reilusti treeniaikaa eli 45 min.

Ensimmäisellä jaksolla pähkäiltiin perusasentoon tulemista ja erityisesti kapulan kanssa. Ongelmana tässä on enemmänkin motivaation puute kuin osaamisen. Joten temppuillen kohti motivaatiota!

• Heitetään nami parin metrin päähän maahan, koira saa vapaasti käydä syömässä namin, jonka jälkeen kutsutaan sivulle perusasentoon. Palkkana heitetään heti nami eteen maahan. Toistetaan tätä leikkinä. Nami voidaan heittää enemmän jompaan kumpaan sivuun, jos koiran asentoa pitää korjata suuntaan tai toiseen. Tämä oli Lilistä tosi kivaa.
• Kapula suuhun ja siitä lähetys kiertämään siivekettä. Kun tulee sivulle, niin kehu ja kapula pois & toistetaan. Huonot perusasennot voidaan "hylätä" laittamalla kiertämään suoraan uudestaan. Jos koiran on tarkoitus kiertää ohjaaja ja tahtoo jäädä liian taakse, niin kun koira takana niin toistetaan sivulle käsky ja astutaan askel eteen tai käännytään oikealle (tätä ollaan tehtykin). Lilin mielestä tämä ei ollut yhtään hauskaa.
• Opetetaan koira pyörimään tiukasti ohjaajan ympäri perusasennosta uuteen (ei ehditty kokeilla). 

Seuraavana kaukokäskyt ja niissä painonsiirtoa taakse. Lilillä pitäisi olla tekniikkana takajalat paikoillaan, mutta ei se toimi jos ei siirrä painoaan taakse.

• Takajalkakoroke esim. styroksinpala. Opetetaan koira siirtämään jalat korokkeelle ja pitämään siellä. Siirretään käyttö kakeihin.
• Nenätarget etujalkojen väliin (kumartaa taaksepäin).
• Palkataan kun siirtää painoa taakse (esim. luopumisharjoitukset)
• Takapäänkäyttöharjoituksia.

Nämä jäi kotiin testattavaksi, styroksinpalanenkin löytyi sittenkin varastosta ;) Pesuvadin kanssa on jo kertaalleen yritetty pyöriä. Vähän siinä on vielä tekemistä...

Seisomaan - jalat vielä viivalla

Istumassa - ei enää viivalla

Lilikin kuuntelee ohjeita tarkkaavaisena

Toisen setin alkuun tehtiin "temppurataa", kun aina tulee tehtyä treeneissä liian kaavamaisesti. Tulee niitä tuloksia silläkin tavalla, mutta ehkä pieni yllätyksellisyys parantaisi motivaatiota sekä jättäisi vähemmälle ennakoinnit yms. kun joutuu vähän kuuntelemaankin. Ensimmäinen temppurata oli tyyliin kapula hypyn taakse valmiiksi, mutta ensin lähetetään toiseen suuntaan siivekkeen kiertoon ja sieltä sitten hyppynouto. Seuraavaksi luoksetulo (jos nyt muistan oikein) ja siitä lähetys ruutuun. Lili oli oikein hieno! Toiseen temppurataan vähän haastetta lisää eli merkille lähetys ja siellä kaukoja, avo-luokan hyppy, siivekkeen kiertoa, luoksetuloa pysäytyksellä ja ruutuun lähetys. Lili oli ihan täpinöissään :D Näitä tehtävä ehdottomasti treeneisssä jatkossa!

Lähetys hypylle

Uudestaan kaukoja

Luoksetuloa

Ruutuun ja ruudusta pois palkan perään :)

Vähänkö olin taitava

Merkillä kakeja

AVO-hyppykin on vielä muistissa

Seuraamista ehdittiin myös Riitalle esittää, ongelmana lähinnä vireen pysyminen hyvänä pitkänkin seuraamiskaavion ajan ettei välillä tule nukahduksia. Tähän voisi auttaa kunnon loppupalkka; tätä on joskus käytettykin, pitäisi ottaa uudestaan käyttöön. Käännöksissä tarkkana oman rytmityksen kanssa (koira ehtii valmistautua käännökseen) ja hartioiden kääntämisen kanssa, että jos koira jää jälkeen niin ei ainakaan ole vasen olkapää kääntyneenä koiraan. Seuraamiseen liittyen pitäisi myös treenata sitä takapään käyttöä sekä ohjaajan jalkojen ympäri pyörimistä.

Lähdössä seuraamaan

Kontakti pysyy

Vähän edistää

Harvemmin näin päin itse näkeekään :)

Jaksaa, jaksaa (edistääkin)

Antaa ny sen pallon!

Loppuun ehdittiin vielä ottaa tunnari. Jäi taas jumiin liikkuriin, kun tämä sanoi "käsky". Odotin sen verran, että palasi kontaktiin ja tämän verran odottamista kuulemma vielä ok. Mutta odottavan aika on pitkä :) Liikkurin tuijottelusta voi huomauttaa eri tavoilla (esim. ajamalla jalalla vierestä pois) ja käydä sen jälkeen kapuloiden luona muistuttamassa, että missä se fokus pitää olla. Itse kapuloilla työskentelyssä ei ongelmaa, mutta palautus hitaasti, pureskeli reippaasti kapulaa selän takana ja jäi todella taakse. Pureskeluun voisi kokeilla palkkapurkin laittamista omien jalkojen väliin, jolloin kiinnittäisi huomion siihen purkkiin ja unohtaisi ehkä pureskella :)

Tämä osataan

Hieman petraamisen varaa :)

On taas tokon treenimotivaatio huipussaan! Kun ois vaan enemmän aikaa treenata ja ennen kaikkea treenipaikka talveksi... Hieman haasteellista alkaa olla treenaaminen näin syksylläkin, kun kaupunki vissiin säästää kenttien valoissa.

Illalla oli vielä luvassa aksailua, kun Rissasen halusi pitää ryhmälle ylimääräiset treenit. Omat koirat jätettiin tällä kertaa kotiin lepäilemään ja treenikaveriksi rekryttiin viime aikoina vähemmälle treenaukselle jäänyt Mersu-mies :) Hieman epäilytti, että lähteekö Merri minun kanssa radalle olleenkaan, kun Hannelekin oli mukana Kiian kanssa. Mutta pelko oli turha, heti kun otin Merrin autosta pois niin oli selvää, että kartturista viis, kunhan vaan pääsee aksailemaan! Motivaatio oli siis kunnossa, mutta olisiko meillä vielä yhteiset sävelet itse radallakin. Ja ei muuta kuin suoraan radalle testaamaan ns. kylmiltään!

Onneksi Merri osoittautui aika samalla tavalla ohjattavaksi kuin Lilikin, tosin paremmilla kontakteilla ;) Ja yllättävän "kuuliainen" poika, kun vaan oikein ohjaa. Vauhtikin sopi tuolla radalla juuri yhteen, missään kohdassa ei tarvinnut jäädä odottelemaan, mutta joka paikkaan kuitenkin ehti ainakin juuri ja juuri. Ei siinä persjätöissä paljoa ollut varaa jäädä katselemaan, että tuleeko koira ne oikein, mutta Merri hoiti hommansa hienosti :)

Edellisellä treenikerralla Lilin kanssa saatiin noottia siitä, kun ohjaajan naama on myrtsinä vaikka nollaa tulee. Nyt ehdin lupaamaan, että heitän maalissa volttia, jos nolla tulee. No onneksi sentään yksi rima tuli alas, niin ei tarvinnut lupausta lunastaa, mutta tyytyväisiä oltiin menoon joka tapauksessa! Harmi, ettei todistusaineistoa blogiin asti saatu.

Alku kauko-ohjauksella kakkoshypyn ja puomin välistä. Puomilta vedolla hypylle ja leikkauksella kääntö putkeen. Sitten piti hetki malttaa sekä käskyttää kunnolla, että sai putkesta muurille eikä mennyt takaisin puomille. Muurilta päädyttiin aina nätisti putkeen, A:ta ei edes vilkaistukaan :) A:n jälkeen persjättö, kolmannelle slalom-hypylle takaaleikkaus, kuten myös kepeille. 16-17 väliin persjättö, kuten myös 18-19, 19-20 väliin.

Kivaa oli, joten tuskin jää viimeiseksi kokeiluksi. Omistajansa saa tosin hoitaa kisailut jatkossakin ;) 

Maalla on mukavaa! Citymoppe testaa...

Viikonloppuna ehdittiin taas yhtä ja toista, mutta jotta tästä postauksesta ei tule romaanin mittaista, niin palastellaan tapahtumia osiin.

Lauantaina meidän matka Lilin kanssa suuntasi Kouvolaan Korrien tokokoulutukseen, Nomi sen sijaan matkasi äitin, Hannelen ja lammaskoirien matkassa Savitaipaleelle. Nomin kanssa on helppo reissata missä vaan, pieni ja kiltti koira :)

Maalla pitää tietysti tutustua kotieläimiin, joihin ei niin kaupungissa törmääkään. Ensimmäinen ajatus innokkaana tuttavuutta tekemään tulevasta kanalaumasta oli, että mihinköhän suuntaan citymoppe-Nomi lähteekään :)

Kanalauma - kirjaimellisesti!

Mutta ilmeisesti Nomi on sen verran oppinut jo variksia kotona lennättämään, että kovasti oli uteliaana menossa tuttavuutta tekemään. Kanat tosin oli toista mieltä tällä kertaa :) Sama videona alempana.

Höh, ei ne halunnutkaan tulla moikkaamaan...

Sisätiloissa kerjäiltiin herkkuja, toimittiin rikkaimurina sekä istuskeltiin sylissä. Perussettiä siis!

Mihis se Eero oikein meni?

No kyllä!

Jäikö vielä jotain?

Sylikoirat ja iso syli :)

Do dii!

Reissun päätteeksi vielä pellon reunalle juoksentelemaan. Kuralammikot vetää Nomia puoleensa niin kaupungissa kuin maallakin :)

Myyräjahdissa

Juostaan

Painitaan

Maalla on tilaa

Kohta minä tuonne hilpaisen...

Liikaa vettä

Ai muka pitäis pois lähteä?

Olihan hauskaa! Ja illalla nukutti makoisasti :)

Vuoden kisat paketissa?

Vielä on yksi tokokisa jäljellä kuukauden päästä, mutta agilityn osalta alkaa vuosi 2013 olla ohi. Tavoitteeseen ei vielä päästy, vaikka eilenkin oli taas tuhannen taalan paikka napata se viimeinen serti. Joten sen puoleen houkuttaisi vielä jokunen kisa tälle vuodelle käydä, mutta toisaalta Lilin kisakontaktit on aika riskirajoilla tällä hetkellä. Enkä kyllä tiedä yhtään miten niitä lähtisi korjaamaan, kun kisoissa kouluttaminenkin tepsii ehkä vain sen yhden startin verran jos sitäkään...

Eilen lauantaina kotikisat 3-luokille ja Anne Saviojan laatima agirata näytti alkuun aivan kamalalta. Käännä/väännä radat ei sovi meille kyllä yhtään. Mutta ei se rataantutustumisen jälkeen enää niin pahalta tuntunutkaan.

Mutta tietysti jos koira tiputtaa heti ensimmäisen riman (harvinaista Lilillä), niin se oli sitten kontaktitreeniä koko rahan edestä. Hienosti kesti Lili kepeille jätön ja siitä persjätöllä putkeen. A:lla malttoi hyvin pysähtyä, mutta keinulla tuomari oli tarkkana ja vaikka Lili teki viime aikaisiin suorituksiin nähden ihan siedettävän keinun niin käsihän sieltä heilahti. Joten keinu uusiksi, kehut ja suorinta tietää maaliin :) Vaikeeta oli muillakin, kun makseilla vain yksi 0-tulos.


Hyppyrata oli varsin mielenkiintoinen myöskin. Päällejuoksut kuuluu ehdottomasti Lilin vahvuuksiin, mutta yleensä niitä on tullut tehtyä useampi peräjälkeen kovassa vauhdissa ja hypyt sivuttain peräjälkeen.

Mutta toimii näköjään noinkin! Keppien avokulma onnistui taaskin, kun jäi itse keppien ulkopuolelle ja leikkasi perään. Nolla ja kolmas sija!

Muutaman kaarroksen olisi voinut vetään tiukemminkin ja yleisesti vauhtia lisää , mutta tuomarin kommentein "törkeen hieno rata" :D


Nomi kävi myöskin tänään aamupäivästä juoksemassa pari rataa. Ja aivan varmuudella ei tule kisaamaan ihan vähään aikaan... Kerta viime viikolla keskittyikin poikkeuksellisen hienosti tekemiseen, niin tänään saattoi sitten tehdä ihan jotain muuta.

Ensimmäinen agirata oli suorastaan häpeällinen. Aivan kaikki muu kuin esteiden meneminen edes jossain järjestyksessä kiinnosti enemmän...



Hyppärillä sentään vähän tsempattiin, vaikka lähdössä tuijottelikin ratahenkilöitä. Ei päästy keppejä ihan loppuun asti, kun kiusaus kävi taas ylivoimaiseksi. Kepeiltä kun lopulta selvittiin, niin ihan pätevää menoa. Mutta edistystä tuokin, kun pystyy nyt tekemään kaikki muut esteet paitsi kepit häiriössä. Viime keväänä tuotti tuskaa ensimmäiset hypytkin.



Mutta ei hätää, jos ei Nomskenia kiinnosta, niin onneksi on jo noita lainakoiria kyselty valmiiksi, joilta ei ainakaan menohalut lopu :) Nomi sitten hoitaa hurmurimaskotin hommat ja treffailee kisoissa kavereita!

Nomin eka nollavoitto!

Nollavoitto agiradalta on ollut toiveissa Lilille jo jonkin aikaa, jos oikein sattuisi onni potkaisemaan :) Hyvin jos menee niin vähempiarvoisempikin sija kelpaisi... Kisoista irtosikin yksi nollavoitto, tosin sen vei nimiinsä Nomppis :)

Sunnuntaina heti aamusta kisaamaan omalle hallille, vaikka kisat olivatkin imatralaisten järjestämät. 1-luokan tuomarikin oli omasta seurasta eli Sami Topra :) Nomihan on tähän mennessä ehtinyt kisata vain yhdet kisat eli viime maaliskuussa kaksi starttia. Torstaina käytiin epiksissä testailemassa, että kuinka minimusta toimii. Toimiihan se, jos ohjaaja ei hölmöile eikä ratahenkilöt ja estenumerot ole väärissä kohdin neidin huomiota viemässä ;)

Nomihan ei helteestä tykkää, joten treenaaminenkin oli kesällä vähän vajavaista, kun ei minimustaa voisi vähempää kiinnostaa lämpimällä kelillä rehkiminen. Pienessä pakkasessa toimii paljon paremmin :) Ohjaaja tosin oli aika jäässä...

Nomi starttasi radalle heti toisena miniykkösissä eli homma oli nopeasti hoidettu. Agiradalla eniten jännitti keinulta putkeen vienti, kun heti vieressä oli ihana iso A-este (Nomin mielestä) ja tietysti kuinka kepit sujuu eli riittääkö motivaatio sinne asti kun ei ole namipalkkaa lopussa odottamassa. Nomi on kyllä hauska pienen vipeltäjän näköinen videolla :) Kerran oli menossa (taas vaihteeksi) ratahenkilöitä morjestamaan, mutta onneksi tällä kertaa olivat vähemmän kriittisessä kohdassa niin virheittä selvittiin. Kun ei muuallakaan vahinkoja sattunut, niin nollalla maaliin! Ja sehän muuten riitti voittoon, eikä muuten ollut ainoa nollan tehnyt :) Hyvä Nomi!


Nomi jaksoi hyvin yhden radan, mutta jaksaisiko vielä toisenkin? Harjoituksissa se on yksi toisto ja enempää ei ole varaa ottaa tai joltain loppuu huumori. Juuri kun oltiin radalle lähdössä niin Nomi pongasi mielestään aivan ihanan shelttipennun (eli Lyylin :) ja sekä toisen käppänän, joten ajatukset oli ihan jossain muualla kuin agilityssä. Onneksi lähti radalle hyvin mukaan, yksi ylimääräinen karjaisu tosin tarvittiin että ratahenkilötkin unohtui. Ja äh, pitäisi ohjaajan jo muistaa, että minimusta kääntyy tosi ministi, joten turhasta ohjaajan hätäilystä käännöksessä kielto hypylle. Muuten hieno suoritus Nomilta, tuolle radalle ehkä olisi kuitenkin kannattanut opettaa koiralle niitä takaaleikkauksia :) Tästä on hyvä ensi viikolla jatkaa!

Iltapäiväksi välillä kotiin (ja siivoomaan) ennen kuin oli Lilin starttien vuoro. Tuomariksi vaihtui Marja Lahikainen ja niin aamupäivän suoraviivaiset radat olivat muisto vaan :) Kun kaikki säkäluokat olivat vuoronperää ja Lili makseissa vuorossa loppupuolella, niin odottelua koko ajan kylmenevässä säässä riitti. Agiradalla teki hyvin kyseenalaisen puomin alastulon ja luulinkin, että siitä oltiin saatu virhe. Hyvä kysymys, miksen keskeyttänyt suoritusta siihen paikkaan. Keinu mentiin nyt nätisti, mutta eipä siinä kohdassa vauhtia ollutkaan, torstaina epiksissä meneminen loppui keinun uusintaan.  Lopputuloksena kuitenkin viidennestä peräkkäisestä startista nolla kisakirjaan. Uusi ennätys :) Sijoitus viides, kolmanneksi olisi pitänyt päästä, jotta olisi ollut nollasta suurempaa iloa, mutta eipä siihen oikein ollut mahiksia.


Illan päätteeksi vielä hyppyrata, johon oli saatu muutama ansakin sekä keppien avokulma. No näistä selvittiin vielä ihan ok karjumalla viimeistään :) Joskus niitä hyllyjäkin pitää näköjään ottaa ja Lili teki sen taas omalla tyylillään. Videota radalta ei ole, mutta ohessa suuntaa-antava ratapiirros.

Putki nro 11 oli suorempana kuin mitä kuvassa. Katsoin jo ennen rataantutustumista, että Lilin kanssa pitää olla tarkkana, että tulee varmasti 12 hypylle mukaan eikä mene 10 hypylle vaikka ei se nyt mitenkään erityisesti siinä ollut tyrkyllä. Katse koiraan, kutsu nimellä ja liike kohti oikeaa hyppyä. Noh, näkipähän sitten ihan omin silmin reaali-aikaisesti kuinka Lili kävi kaukana selän takaa hyppäämässä sen kymppihypyn uudestaan. Mutta tekevälle sattuu :)

Voi jestas että oli hallilla ja ulkona kylmä kun seitsemän aikoihin päästiin lopettelemaan. Siinä vaiheessa ei ollut enää mitään muuta mielessä kuin kotiin ja saunaan pääseminen. Onneksi kotimatka ei ollut kuin sen pari minuuttia :)

Ensi viikonloppuna jatketaan samassa paikassa - lauantaina Lilin kanssa ja sunnuntaina Nomin!

"Vaikka oli ruma keinu"

Tuomarin ensimmäiset kommentit meitä onnitellessa palkintopallilla... Johon minä sitten totesin, että joo, sillä on aika kyseenalainen keinun suoritustapa kisoissa (toisin kuin harjoituksissa), mutta ei siitä muutkaan tuomarit ole virheitä antaneet. Karmea totuus paljastui sitten videolta...

Aivan liian aikaisin lauantaina kohti Kouvolaa sumun keskellä kauden viimeisiin ulkokisoihin. Paikan päällä onneksi aurinko paisteli, joten mikäs siinä oli kisatessa. Osallistuttiin taas vain agiradoille, joissa molemmilla tuomarina Johanna Nyberg.

Kaikin puolin miellyttävät radat. Ensimmäisellä radalla tarkkuutta vaatinut kohta oli A-putki erottelu molempiin suuntiin. Jonkin verran virheitä oli ilmeisesti tullut myös kepeiltä, jotka hieman kaipaisivat maalia pintaansa, että erottuisivat paremmin. Lili klaarasi nämä hyvin, tosin A:n jälkeisessä valssissa olin saada koira takaakiertoon, kun ei yllättäen hirveästi viihtynyt A-esteellä tuon pidempään ja tuli jalkoihin. Keinu tultiin myös aika vauhdilla :) Nolla kuitenkin ekalta radalta.


Toinen rata sitten. Tässä halusin testata, että kuinka hyvin ottaa kontaktit ilman että itse jää yhtään varmistelemaan vierelle. Keinun näin vasta jälkikäteen videolta - onneksi! Kauimmaiseen päähän putkeakin sai menemään pelkällä vedolla (+äänenkäytöllä), ei tarvinnut mennä eteen valssailee. Jes! Puomilta oli tarkoitus vaan lähettää takaakiertoon, mutta ajauduinkin aivan liian pitkälle, jonka jälkeen tuli kiire! Ei riittänyt rohkeus juosta suoran putken suun ohi ja ottaa siitä koira matkaan, olisi ehkä juuri ehtinyt. Nynnyratkaisu näkyy videolta, mutta selvittiin kumpikin vammoitta :) Niin ja vielä nollalla maaliin ja kun ei nollia tältä radalta hirveästi irronnut niin päästiin vielä palkinnoillekin eli kolmannelle sijalle. Muumimuki kokoelma karttui taas :)



Neljästä viimeisestä startista neljä nollaa, joten ihan mukavasti :) Kesäkuun alun jälkeen taviskisojen nollaprosentti lähes 48% ja jos lasketaan arvokisat mukaan niin silti lähes 43 %. Viime kaudella, joka oli selkeästi parempi kuin aikaisempi, niin nollaprosentti oli vähän päälle 30 %. Tosin kohta hyllytellään keinun koulutuksen takia, kun ei tuota virhettä saa esiin kuin vain kisoissa.

Milan ja Nomi puolestaan reippailivat päivän äitin matkassa ja ilmeisen rankkaa oli, kun illalla näytti tältä:

Sunnuntaina oli puolestaan tokopäivä - ensin kouluttelin muita pari tuntia ja siihen perään vielä omatkin. Lilin EVL:n liikkeet edistyy mukavasti!

Illan juoksulenkillä onnistuin vääntämään oman nilkkani, mutta eiköhän tuo tuosta tokene sunnuntain kisoihin mennessä. Toivon mukaan selviäisi testaamaan Nomin kisakuntoa torstain epiksiin. Neiti kaipaa vähän kepeillä muistuttelua, ensimmäiset toistot tahtoo mennä vähän harjoitteluksi.

Juoksulenkin jälkeen ehdittiin kuunnella viimeiset pari minuuttia Ylen ääni-iltaa. Neitejä ei olisi voinut pöllön huhuilut vähempää kiinnostaa, mutta tosivahti ei jättänyt tilannetta tarkistamatta :)

Nomin lainavillat

Tälle syksylle Nomi sai mitä hienoimmat lainavillat yllensä, kun äiti neuloi minimustalle uuden tyylikkään neulehaalarin! Kyllä tällä kelpaa! Eikä näytä edes joukon mustalta lampaalta, kun tunnustaa muiden tapaa harmaata väriä :) 

Karvat lähti Nomilta syyskuun alussa, pohjavillan nypin erikseen kolmea viikkoa myöhemmin (21.9). Näin saadaan jäämään pahin nakuiluvaihe väliin. Alla kaikkea muuta kuin edustava kännykamerakuva heti pohjavillan poiston jälkeen ;) Nomilla on vielä aika vähän pohjavillaa kääpiösnautseriksi, mutta ihan hyvän kasan siitäkin sai. Mutta ei onneksi tarvitse trimmien välillä poistella erikseen.

Koko koira on nyt jo mustan sängen peitossa, mutta ei se vielä oikein lämmitä, joten lainavilloille on tarvetta. Tai eihän sitä tiedä millainen lämpöaalto vielä syksylle tulee :)