Milan ensin. Takki ja hihna pois ja pieni pätkä herättelyseuraamista (innokas ja hyvin kuulolla), mutta silti oli ihan koomassa kun aloitettiin. Vasta kun sai kuulla kunniansa maton haistelusta (patukasta persuksille, ei suositella herkemmille...) niin heräsi. R-A-S-I-T-T-A-V-A-A... Ajattelin ensin, etten ehdi 5 hypyn jälkeen valssaamaan, joten päätin tehdä takaaleikkaukseen ennen seiskaa, jonka takia olinkin sitten myöhässä viemään kepeille. Milan haki ne kyllä itsekin, kun lopulta tajusi että sinne pitäisi mennä seuraavaksi. Hyvä minä. Otettiin uusiksi, vipinää kinttuihin (että ehti tekemään valssin sekä viemään kepeille) ja meni oikein hienosti! Kolmoshypyn jälkeinen haltuunotto ei Lililläkään ollut tarpeeksi tehokas, joten taas ns. helppo alku uusiksi. Sitten painettiinkin menemään hienosti. Kepeille Lili vaatii, että viedään hieman kauemmas niin saa suoremman linjan. Ei muka meinaa tiukasti kääntyä vaan aloittaa tällöin toisesta välistä.
Toisen pätkän aloitti Lili ja tässä päästiin soveltamaan Rannikon Timon koulutuksissa opittuja juttuja. Helppoa, jos ei itselle iskisi joku aivosulku. Ensin jään "ihailemaan" Lilin lähetystä 14 hypylle, jonka takia olinkin hieman myöhässä putkelle viennissä. Seuraavalla kerralla vein Lilin putkelle liian pitkälle kun olisi vaarapaikan jälkeen vaan pitänyt lähettää, lopputuloksena kun minä löin jarrut niin löi koirakin juuri kun oli ehtinyt putkeen eli kääntyi takaisin. Kolmas kerta toden sanoi. Pöllö... Suurimmat haasteet Milanin kanssa taisi olla lähdössä, että sain sen nenän kohti hyppyä eikä pujottelua :) Haaltuunotto 15 hypyn jälkeen jäi liian vaisuksi, kun minulla meni plasmat siinä sekaisin, kun ei Milan tullutkaan väliä yhtä nopeasti kuin Lili. Jos nyt ensin oppis juoksemaan täysillä kun sitä tarvitaan ja sitten seuraavaksi vaikka säätelemään vauhtia :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti