Kakkosen merkkaus vasemmalla kädellä ja rintamasuunta koko ajan kohti kolmosta. Ja liikkeelle ajoissa, koira on vielä metrin kahden päässä kakkosesta, kun lähdetään tekemään päällejuoksua. Kolmoselle pientä vekkiä, sekä nelonen että kutonen pakkovalssi-jaakotuksella. Ohjaus seiskan taakse ja päällejuoksua. Tämän jälkeen olisi ohjaajan pitänyt ymmärtää, että mikäs se vasen käsi olikaan :) Haltuunotto vasurilla, että päästään hypyn suorituspuolelle ja sille sitten leikkaus. Vaihtoehtoisesti tyrkkäys taakse ja sitten puolenvaihto persjätöllä päällejuoksun jälkeen. Kepeille olisi päässyt tosiaankin treenaaman sivuttaisetäisyyttä. Etäisyyden pitäisi olla tasaista eli lähetetään koira jo kauempaa kepeille ja sitten mennään kohti kolmetoista, ei niin että käydään viemässä kepeille asti ja sitten irrotaan. En halunnut Lilille kisojen alla epäonnistumista kepeillä, joten menin lähempänä ja valssi vasta sitten kun oltiin jo kymppihyppy turvallisesti ohitettu. Leikkaus kolmelletoista. Hypyn viisitoista vasemman puolen rimankannattimista piirrettyä kuviteltua linjaa ei saanut ylittää, hyvin suoritti Lilin kontaktin kauempaakin ohjattuna. Ei edes vilkaissutkaan putkea ja meni työnnettynä nätisti taakse. Itse edestä pois 15 ja 16 väliin, pyöräytys 16:sta ja pelkkä lähetys seuraavalle hypylle. 18 twistillä. Kannatti kääntyä ajoissa ja oikein päin menosuuntaan, jos ei halunnut ohjata koiraa puomille :) Joskus agilitykouluttajilta vaaditaan lehmänhermoja :) Ja koiraparalta teräskuntoa ja motivaatiota toistoihin... 20 taas leikkauksella, mutta niin että kun koira hyppää niin pysähdytään itse hetkeksi rintamasuunta kohta 21:sta. Näin koira kääntyy oikein eikä hae 9/13 hyppyä. Ajoissa (!!!) lähetys putkeen, tyrkkäys taakse 23 ja valssilla keinulle. Keinun jälkeen myös valssi, niin sai hyvin linjattu 25-26 välin. Pituudelta lähetys putkeen. Pientä kuittia Timolta, että kyllä se pimeään putkenkulmaan uskaltaa lähettää 5-6 metristä, mutta ei suoraan putkeen. Niin, mikäs se minun perisynti olikin :) Kyllä viikon aikana tuli taas todistettua moneen otteeseen, että kyllähän Lili osaa vaikka mitä, jos vaan antaisi sen tehdä. Ja kyllä sitä voi ohjata kauempaankin.
Lauantaina Milan pääsi vain pikatokoilemaan agilityhallin ulkopuolella, mutta sunnuntaina olikin sitten jo kokeen vuoro Imatralla. Tuomarina aina niin mukava Riikka Pulliainen. Luokassa oli viisi koirakkoa ja kaikki tuttuja Lappeenrannasta :) Milan oli taas ensimmäisenä suoritusvuorossa ja sää oli kaikin puolin sopiva ja koirakin vireessä. Kokeesta on videokin, tulee julkaisuun sitten joskus. Sekä äiti että Hannele oli mukana katsojina ja ensimmäistä kertaa Milanilla oli vaikeuksia pysyä aloillaan liikkeiden välissä. Tääl haisee tuttuja, missä ne oikein on. Penskat oli sentään säilötty autoon...
Viime katastrofin jälkeen ei ollut muuta tulostavoitetta kuin selvitä ilman nollia ennen tunnaria. Koiran työskentelyinnosta riippuen mahdollisesti viimeinen koe.
- Paikkamakuu: 9.5. Lopussa oli vähän liikahtanut, tuomarilla ei muuta huomautettavaa.
- Seuraaminen: 8. Yksi perusasento jäi tekemättä, kun mentiin aivan kehän reunaan äitiä kohti (jätkä nenä pitkänä). Osa perusasennoista myös hieman vinoja.
- Istuminen: 10. Syytä sen "varmankin" liikkeen joskus kokeessa onnistua :)
- Luoksetulo: 8. Koira reagoi hyvin käskyihin, mutta ohjaajan syvyysnäössä ilmeisesti puutteita oli tuomarin kommentti. Jaa :) No ehkä minä opin ennakoimaan käskynannon nopeammin mitä meni tuon liikkeen opettamiseen edes kohtalaiseksi (se kaksi vuotta...).
- Ruutu: 7. Aika iso pelko persiissä, että pongaa ensin kyllä kehän vieressä olleen A-esteen. Onneksi ruutu löytyi kuitenkin hyvin, kaksi käskyä maahanmenoon. Meni pitkäksi sivulle seuraamisesta. Aika paljon pisteitä lähti silti?
- Hyppynouto: 7. Oli vain tarjolla ohjatun noudon kapuloita? Laippoihinhan ottaa vähäinenkin tuuli ja eikä viitsisi ihan hirveän vinoon heittää. Sitten kun tähtäät suoraa heittoa, niin eihän se kapula lentänyt mihinkään. Siinähän sitten koira noutaa kun kapula on sen metrin päässä hypystä. Hyvin Milan hoksasi kapulan, vaikka hyppäsi siitä ensin yli... Keksi taas luovuttaa eteen ja hyvin väljästi.
- Metallinouto: 7. Vissiin tottunut viskelemään painavampia kapuloita, kun ei tämäkään lentänyt ensi yrityksellä mihinkään. Eli uusintaheitosta heti pisteitä pois. Luovutuksen Milan taas suoritti, hmm, selän takana.
- Tunnistusnouto: 0. Ettei pääsisi ohjaaja toivomaan liikoja... Kapulat ympyrässä, Milan haisteli kapulat hyvin ja löysikin ilman vaikeuksia oikean. Oli ilmeisen tyytyväinen itseensä ja päätti palkita itsensä juuri siinä ja heti omimalla aarteen itselleen. Ja mikäs sen parempaa huvia, kuin pureskella kapula tyyliin hammastikuiksi. Suostui tuomaan hyvin pureskellun palikan ehkä sen kymmenennen lisäkäskyn jälkeen... No mut hei, haisteluosuus sentään toimi ja siitähän tunnarissa on kyse :)
- Kauko-ohjaus: 0. Taas jumittaa. Ei noussut istumaan kolmellakaan käskyllä, seisomaankin toisella tai kolmannella. Loput vaihdot otettiin tuomarin kehoituksesta pari metriä lähempäntä harjoituksen vuoksi, kun liike oli jo nollilla. Johan alkoi toimimaan.
- Kokonaisvaikutus: 8. Kivan näköistä menoa, mutta vielä on vähän puutteita osaamisessa.
Yht. 196 p. ja 3-tulos. Ou vau :) Ekaa kertaa siis voittajasta tulos. Kun tähän asti ollaan päästy, niin ei kyllä luovuteta. Kyllä Milan vielä saa repiä pisteitä kokeessa myös tunnarista ja kakeista. Kisataan seuraavan kerran jonain vuonna maaliskuu-toukokuu tai syyskuu-marraskuu välisenä aikana :)
Vielä videot. Paikkamakuu:
Loput liikkeet:
Lilin kanssa vielä illalla ratatreeneihin Mikkelin kisoja ajatellen. Hyvin Lili jaksoi aika agilitypainotteisen viikon jälkeen.
Ennen viikonloppua oltiin käyty jo kolmena päivänä treenaamassa tekniikkaa ja pieniä pätkiä sekä rohkeampaa ohjausta. Perjantaina käytiin aamusta tekemässä Milanin ryhmän harjoitus. Oikein kiva pätkä - Lilin kanssa, ei välttämättä Milanin... Ja juuri kun jätkä oli toiminut kuin unelma edellisessä treenissä, jolloin pistettiin hirttotekniikka tositestiin.
Kun Nomi viimeksi pääsi puomin pätkän makuun, niin nyttenhän oli ihan sopiva käydä kipittämässä kokonainen puomi ihan itsenäisesti... No, eipä tuo nyt niin suuri yllätys ollut, sen verran hyvin tykkää Nomi kiipeilystä. Tällä pätkällä Nomi treenaili suoralla putkella sylkkäriä ja poispäinkäännöstä. Ja menihän tuo sujuvasti putkeen A:n sijaan :) Tosin ei taida vielä ymmärtää A:ta vaihtoehdoksi.
Nyt vaan tulee Nominkin treeneihin monen viikon tauko (booooring), pikku-neiti katsoi sopivaksi aloittaa ensimmäiset juoksunsa 6 kk ja 1 vkon iässä. Tämä eka viikko varmaan menee ihan sujuvasti, sen jälkeen onneksi kisaamassa on vain Lili eikä Milanin tarvitse yrittää mitään järjellistä. Kunhan pysyisi edes hiljaa ja oven oikealla puolen, toivossa on hyvä elää... Saa nähdä kuinka kypsänä ohjaaja on seuraavissa skaboissa kaikkiin koiriin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti