Lauantaina oli Pulliaisen Riikan koulutuspäivä hallilla ja hommiin pääsi Milan. Jokainen sai käydä Riikan kanssa kaksi ongelmaliikettä, ei tarvinne arvata mitkä ne meillä oli :) Ongelmia on toki muissakin liikkeissä, mutta ei millään muulla ole niin tehokkasti nollia kerättyä kokeista kuin tunnarilla ja kakeilla.
Kaukokäskyllä aloitettiin. Näytettiin ensin koemainen suoritus. Meniskii edes noin kokeissa... Yhtä vaihtoa lukuunottamatta toimi yhdellä käskyllä, teki oikeat asennot, eikä askeltanut eteenpäin. Tuomio oli vaan tyly, sen tekniikka on tällä hetkellä sellainen, että tulee vähän väkisinkin eteenpäin ja kertaantuessaan aivan liikaa. Joten back-to-basics ja tekniikkatreeneihin. Maahan-seiso-maahan olisi vielä ok, mutta istu-seiso-istu pitäisi saada jotenkin peruuttamaan. Alkuopetusta ollaan tehty jokseenkin oikein, mutta ongelmat on tullut siinä vaiheessa kun pitäisi saada koira siitä kädestä irti. On vähän liian innokkaita sen namin perään. Tähän liittyen treenailtiin eilen luopumista. Voin sanoa, että on kolmen koiran jälkeen kädet kuolassa, varsinkin kun erään ahnepossun kuolaneritys varmaan monikertaistuu pelkästä ruuan ajatuksesta. Eikä ihan heti suostunut uskonaan, että sen namin saa kädestä (no, toisesta kädestä sitten) vasta kun jättää sen rauhaan. Pitäisi muutenkin treenata taaksepäin ajattelua esim. peruuttamalla (palkataan askeleista taaksepäin).
Tunnarista ei edes yritetty näyttää koesuoritusta vaan aloitettiin suoraan ns. miljoonatunnari :) Iso kassillinen tunnareita parin neliömetrin alueella ja sitten sieltä koiran pitää etsiä se yksi oma. Vääriä pitää oikeasti olla paljon. Jotain tämän tyyppistä ollaan kokeiltukin, tosin aika paljon vähemmällä määrällä ja into taisi lopahtaa nytkin ensimmäisellä kerralla nähtyyn suoritukseen. Milan lähti ensin hyvin haistelemaan kapuloita, mutta aivan toisesta suunnasta missä oikea oli (minä olin kyykyssä oikean lähellä). Nopeasti tulikin uskon puute hommaan ja sitten käytiinkin haistelemassa ihan jotain muuta (hallin matto, nuusk, nuusk) ja sen jälkeen aletaan tuomaan randomina vääriä kapuloita. Jos toi väärän niin ei saanut sanoa mitään. Toikohan Milan niitä sen viisi kappaletta, mutta tarpeeksi kauan kun yrittää niin kyllä se ennen pitkää onnistuu ja sen jälkeen on bileet pystyssä! Tehtiinköhän toistoja yhteensä viisi ja kertaakaan ei enää tuonut väärää. Jollain kerralla vähän maisteli vääriä, mutta muuten oikein hyvää työskentelyä. Oikeassa kapulassa ei ollut mitään apuhajua, eikä noilla pakkasilla kädetkään pahemmin hikoile, joten tuo harjoitus hyvin osoitti sen ettei koiran nenä mitään ns. apuja tarvitsekaan. Olihan hyvä fiilis tämän jälkeen! Katsotaan missä vaiheessa onnistutaan tämä ryssimään :)
Kun on vielä edellisetkin liikkeet levällään, niin ei ole vielä aloitettu EVL:n liikkeitä treenaamaan. Satu ja Bertta treenasi merkkiä ja ohjattua ja tätä opastusta seuraamalla saikin hyvät eväät opetuksen aloittamiseen.
Muita yleisiä Riikan opetuksia:
- Treenaa palkkaamattomuutta! Esim. aina treenin alkuun kaikki luokan liikkeet (ei tarvitse tehdä täysimittaisina/kokonaisina) ensin läpi ilman palkkaa ja sitten vasta aletaan treenata yksittäsiä liikeitä/osia palkan kera. Näin rakennetaan mielikuva palkasta kuitenkin lopussa.
- Palkkatempun opettaminen. Opetetaan jokin temppu, jota voidaan käyttää kokeessakin kertomaan koiralle että hyvin meni. Treeneissä palkataan ensin tällä tempulla ja sitten varsinaisella palkalla. No Lili hyppii päin ilman opettamistakin ja Milan sukeltaa jalkojen väliin möyhennettäväksi :)
- Jo yhden virheen jälkeen koiraa autettava. Ei siis tehdä toistoja virheestä vaan toistoja oikeasta suorituksesta!
- Jos koira pysähtyy käskyn jälkeen väärään paikkaan (esim. luoksetulon pysäytys) niin koira ensin ohjataan oikeaan paikkaan ja sitten vasta uusiksi.
- Liikkeiden väliset siirtymät pitäisi myös treenata. Pitää paikkaansa varsinkin Milanin kanssa, jota kiinnostaisi vain haisteleminen jos ei ole selvää käskyä.
Nomia ei voi päästää edes tunnareiden lähellekään, käy varmasti nyysimässä ensimmäisen kohdalle osuvan ja viipottaa häntä pystyssä karkuun järsimään sitä... Saa nähdä millä sille noudon opettaisi. Ei tosiaan ole ongelmana etteikö olisi kiinnostunut kapulasta. Nomi tykkää omia aivan kaiken eikä ihan heti suostu vaihtoonkaan.
Ei viikkoa ilman agilityä. Keskiviikkona käytiin treenailemassa Rannikon treenien keppikuviota. Jälkimmäinen keppikulma ja leikkaus tuotti edelleenkin tuskaa, aloittaa oikein mutta ei kestä puolenvaihtoa... Nomikin treenaili alun hypyt :) Onko helppoa minikoiran kanssa kääntyminen... Ja kun neidit olivat joutuneet olemaan koko päivän lauantaina kotona nyhjöttämässä niin pitihän sitä taas päästä hallille. Molemmat olivat edistyneet keppien kanssa. Nomi haki kepit itse selvästi aiempaa paremmin, saatiin ottaa muiden esteiden yhteydessäkin kuten vauhdista putkesta. Lilillä oli kaksi ohjuria (alussa ja lopussa) Nomin jäljiltä, mutta näytti muutenkin varmemmalta meno kun toistettiin edellistä harjoitusta. Nomilla myös vauhdikas noin 10 esteen radanpätkä, jossa päästiin treenaamaan mm. niistoa, ennakoivaa valssia sekä valssia. Keinun päätä nostettiin ylemmäs, mutta reippaasti hyppäsi kyytiin heti kaikilla neljällä tassulla vaikka alumiininen este pitääkin aika kovaa räminää.
Saa nähdä mitä tällä viikolla kyetään enää tekemään. Eipä ollut yllätys viime sunnuntain treeneissä kuukahtamisen jälkeen, että flunssahan sieltä tulee. Ja yksi päivä kylmässä hallissa ei varmaan hirveästi parantanut tilannetta. Ei oo kivaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti